Työhyvinvointi opetusalalla

Olin puhumassa työhyvinvoinnista eräässä opetusalan tilaisuudessa Helsingissä. Sain idean kysyä luennolle osallistujilta pari kysymystä työhyvinvointiin liittyen. Ajattelin, että näin saisin konkreettista tietoa ja palautetta luentoni aihepiiristä.

Jaoin laatimani "pistokokeen" opettajille luennon alussa ja he vastasivat kysymyksiin luennon aikana. Kysymykset olivat yksinkertaisuudessaan:

1. Mitkä asiat ovat juuri nyt haasteellisia työhyvinvointiisi liittyen? 
2. Mitkä asiat lisäävät työhyvinvointiasi juuri nyt?

Osallistujia luennolla oli noin 70 ja lähes kaikki vastasivat kysymyksiin. Alla on esitelty vastausten teemoja niin, että mainintojen päällekkäisyyttä on karsittu.

Työhyvinvointiin liittyviä huolia olivat:

• Erityisluokanopettajien jaksaminen, pienryhmien purkaminen, koulunkäynnin ohjaajien resurssien vähäisyys, opiskelijoiden ongelmien lisääntyminen ja monimutkaistuminen.
• Kiire ja vaikeus tauottaa työtä, ryhmäkokojen suurentuminen, rauhaton työympäristö, töiden kasaantuminen, työn määrä.
• Oma työkyky, ikääntyminen, osaamisen puutteet, työn ja vapaa-ajan rajaaminen.
• Rahoituksen leikkaaminen, säästötoimet, kunnan taloudellinen epävarmuus, "raskasta nyhjäistä tyhjästä".
• Pelko työn päättymisestä, epävarmuus, muutokset joiden vaikutusta voi vain arvailla, lomautukset. 
• Ilmapiiriongelmat, henkinen kuormitus ja riittämättömyyden tunne.
• Maailmantilanteen (mm. pakolaisuus) heijastuminen koulutyöhön.
• "Digiloikan epämääräisyys" ja sen huono johtaminen, sähköiset yo-kirjoitukset.
• Kouluun kohdistuvat epärealistiset vaatimukset: "kaikki yhteiskunnan ongelmat tulisi ratkaista koulussa."
• Kouluun kohdistuvat moitteet, mm. perusteetön syyttely "vanhanaikaisuudesta" ja "muutosvastarinnasta".
• Muutosjohtamisen heikkous, muutokset, työelämän muutokset, heikko johtaminen.
• Epäselvät rakenteet ja päättämättömyys, huonot YT-menettelyt, työnantajan ja henkilöstön luottamuspula, huono johtaminen, työyhteisön riidat
• Kovien arvojen tulo "humaaniselle alalle". 
• OPS-työ, kirjallisen työn lisääntyminen.
• Sisäilma-asiat, toimiminen väistötiloissa.
• Oikeudenmukainen palkka.

Huolissa korostuvat leikkausten aiheuttama resurssien niukkuus, kiire, suuret ryhmäkoot sekä näistä ja oppilaiden ongelmista juontuvat haasteet. Opetusalalla koetaan myös epävarmuutta työn loppumisesta ja muutoksista. Muutoksia ei välttämättä johdeta määrätietoisesti ja hyvin. Lisäksi esiintyy ilmapiiriongelmia, sekä puutteellista johtamista ja sisäilmaongelmia.

Työhyvinvointia lisääviä asioita olivat:

• Uuden koulun rakennusprojekti.
• Oman fyysisen kunnon ylläpitäminen, töiden väheneminen, omat säännölliset elämäntavat, terveys, perhetilanne.
• Kollegoiden tuki, "supertyökaverit", työyhteisön omat jutut, hyvä ilmapiiri työpaikalla. luottamus, verkostoituminen ja huolen jakaminen.
• Työnohjaus, koulutukset.
• Esimiehen linjakas toiminta, rehtori jolla on hallinnollista osaamista ja kokemusta.
• Vapaa-aika, harrastukset, ay-toiminta, liikunta ja kulttuuri.
• Pidän työstäni, positiivinen palaute työstä, onnistumiset.
• Avoimet oppilaat, tsemppaavat vanhemmat, hyvä vuorovaikutus oppilaiden ja vanhempien kanssa, poikkeuksellisen kiva luokka.
• Uusi erityisopetuslaki: luokanvalvojan vastuu oppilaasta.
• Riittävästi haasteita, mahdollisuus oppia uutta, uudet haasteet.
• Lomat, tieto eläkkeellepääsystä ensi vuonna.
• Työkokemus - osaa laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin, perspektiiviä asioihin.
• Järjestelmällisyys, etteivät asiat kasaannu, vapaus hallita omaa kalenteria, tunne osaamisesta, vaikutusmahdollisuudet, etätyömahdollisuus.

Esitetystä listauksesta on poistettu päällekkäisyydet, mutta ylivoimaisesti eniten tukea työhyvinvoinnille tässä aineistossa saadaan työyhteisöstä työtovereista. Toisaalta esimiestyö sekä vaikutusmahdollisuudet ja oppilailta sekä vanhemmilta saatu palaute tuovat voimavaroja. Vastapaino työlle harrastusten merkeissä tulee myös voimakkaasti esiin,

Kokonaisuudessaan pienikin aineisto nostaa esiin uskoakseni varsin kattavasti olennaisimpia opetusalan työhyvinvoinnin haasteita. Teemat ovat tuttuja tutkimuksista ja julkisesta keskustelusta.

Koska työyhteisön merkitys työhyvinoinnin osalta on niin suuri, olisi tärkeä pohtia, miten työyhteisön toimivuuteen voidaan aktiivisesti vaikuttaa. Työyhteisö ei saisi olla työelämän satunnainen "jokeri-kortti", vaan sen toimivuuteen tulisi vaikuttaa aktiivisin toimenpitein. Erityisesti hyvällä, oikeudenmukaisella ja ennustettavalla johtamisella on tässä suuri rooli.

Aineisto osoittaa selvästi, kuinka itse työn ulkopuoliset tekijät, kuten tässä tapauksessa resurssien niukkuus ja rakenteelliset muutokset vaikuttavat merkittävästi työhyvinvointiin, tässä tapauksessa opetusalalla. Huolestuttavaa on se, että muutoksen johtaminen ei saa kovin hyviä arvosanoja. Tämä on merkittävää erityisesti siksi, että lähivuosina julkisella sektorilla on edessä erittäin iso rakenteellinen uudistuminen erityisesti sote-uudistuksen myötä.

Luennon diat: Julkisen alan työhyvinvointi - mikä olisi keskeistä henkilöstötyössä?