Eläkkeet Keva Työelämä
Timo Kietäväinen:

Mistä löytyy työn tekijöitä jatkossa?

Blogi 25.10.2017 Timo Kietäväinen
Eläkkeet Keva Työelämä

Väestö tunnetusti ikääntyy Suomessa. Samalla kasvava joukko nuoria on syrjäytymässä. Myös työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien nuorten määrä on kasvussa. Erityisesti liian monet nuoret miehet voivat huonosti. Alueellisesti eläköityminen vaikuttaa voimakkaimmin suurimpien väestötappion alueilla.

Työmarkkinoillamme kohtaanto-ongelmat, eli se että samaan aikaan on iso määrä työttömiä ja toisaalta pula työvoimasta ovat pahenemassa. Kaiken kaikkiaan pula osaavasta työvoimasta uhkaa maamme kehitystä tulevaisuudessa. Yhtä lääkettä näihin ongelmiin ei ole olemassa. Tarvitaan useita samaan suuntaan vaikuttavia toimia.

Johdattaako koulutusjärjestelmämme työhön?

Koulutusjärjestelmäämme tulisi uudistaa siten, että kerran tutkinnon suorittaneelle työttömälle tai työttömyysuhan alaiselle tarjottaisiin ensisijaisesti sellaista koulutusta, joka poistaisi hänen osaamispuutteitaan, eli olisi hyvä siirtyä laajamittaisemmin modulaariseen koulutukseen uusien tutkintojen suorittamisen sijaan.

Työtä ja koulutusta tulisi kyetä yhdistämään nykyistä enemmän. Paremmin toimiva oppisopimuskoulutus ja näyttötutkinnot tarjoaisivat monille nuorille, erityisesti nuorille miehille mahdollisuuden ammattitutkinnon suorittamiseen. Eri oppilaitoksiin, myös korkeakouluihin tulisi säilyttää pääsytutkinnot ja työelämäpohjaiset opiskelureitit, koska niiden kautta myös heikommin koulussa menestyneille tarjoutuisi mahdollisuus päästä haluamalleen opiskelupaikkaan. Erityisesti monella miehellä opiskelumotivaatio löytyy vasta lukion tai peruskoulun jälkeen.

Myös vajaatyökykyisten mahdollisuuksia työllistyä tulisi edistää. Tulevaisuuden Suomessa tarvitsemme kaikkien työpanosta. On vain osattava löytää toimivat pelinsäännöt. Mitään heille suunnattuja erillisiä työmarkkinoita ei tarvita, vaan keinoja heidän työllistymisen edistämiseen normaaleilla työmarkkinoilla. Esimerkiksi palkkatuen porrastus selkeästi henkilön haitta-asteen mukaan auttaisi osatyökykyisten työllistymisessä. Tarvitaan myös asennemuutosta.

Maakunnissa tehtävä yhteistyötä

Vaikeasti työllistyvien aktivointimallia ollaan uudistumassa todella paljon, eikä välttämättä toimivampaan suuntaan.

Niin kotimaiset kuin ulkomaiset kokemukset viestivät, että vaikeasti työllistyvien aktivoinnissa on tärkeä rakentaa yhteistyötä alan keskeisten toimijoiden, Suomessa kuntien, maakuntien, Kelan ja muiden alan tahojen, erityisesti paikallisen elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen kesken siten, että jollakin taholla säilyy kokonaisvastuu työttömien aktivoinnista.

Maakunta, joka käyttää yksityisiä yrityksiä apuna, ei ole toimiva vaihtoehto, koska käytännössä tuolloin millään taholla ei ole kokonaisvastuuta ja toimivaltaa ratkoa vaikeasti työttömien ongelmia. Sen sijaan, jos maakunnassa keskeiset toimijat toimivat yhdessä esim. yhteisen yrityksen puitteissa ja käyttävät hyväksi muiden yritysten apua työllistämisessä, kyettäisiin ottamaan käyttöön mm. Tampereen alueen työllisyyskokeilussa aikaansaatuja hyviä kokemuksia koko maassa.

Työllisyysaste saatava ylös

Hyvin merkittävä potentiaali työhön osallistumisasteen nostamiseksi löytyy ennenaikaisia eläkkeitä ja sairauspoissaoloja vähentämällä.

Kyse on myös valtavista kustannuksista: yksinomaan kunta-alalla ennenaikaiset eläköitymiset ja sairauspoissaolot aiheuttavat 2 mrd euron kustannukset vuodessa. Suurin osa näistä kustannuksista syntyy sairauspoissaoloista ja niistä taas yli kuukauden poissaolot selittävät noin puolet kustannuksista.

Mikäli kaikki organisaatiot toimisivat kuntien edelläkävijäorganisaatioiden tapaan, kyettäisiin vuodessa saamaan aikaa 0,5 mrd euron säästöt. Summa vastaa hieman yli puolen kunnallisveroprosenttiyksikön tuottoa koko maassa! Tässä työssä Keva yhteistyössä jäsenyhteisöjensä kanssa pyrkii löytämään entistä toimivampia keinoja henkilöstön työkyvyn edistämiseen mm. vuodenvaihteessa julkaistavan avaintiedot -palvelun avulla.

Edellä kuvattu kehitys haastaa johtamista. Ikääntyvien osaamista tulee hyödyntää ja työuransa loppuvaiheessa oleville tulee pyrkiä hakemaan heille soveltuvia työtehtäviä. Samoin mm. nuorten työntekijöiden kohdalla on johtamisessa tunnistettavat omat erityispiirteensä.

Miten onnistumme työllisyysasteemme nostossa vaikuttaa keskeisesti maamme kilpailukykyyn, julkisen sektorin tulojen ja menojen tasapainottumiseen sekä myös työeläkejärjestelmämme toimivuuteen niin kokonaisuudessaan kuin yksittäisen vakuutetun tasolla. Mitä korkeampi työllisyysasteemme on, sitä paremmin myös työeläkejärjestelmämme voi.

Kirjottaja Timo Kietäväinen
Timo Kietäväinen Kevan toimitusjohtaja Kaikki kirjoitukset

#kevanblogi

Ajankohtaisia teemoja ja uusia näkökulmia eläkkeistä, johtamisesta ja työelämästä. Mitä tapahtuu kunta-alalla? Entä miten sote- ja maakuntauudistus etenee? Miten toimia työelämän myllerryksessä?

Kaikki kirjoitukset

Kirjoittajat

Tilaa RSS-syöte Tilaa RSS-syöte  

Uusimmat kirjoitukset

Lue lisää blogikirjoituksia