Talous ja sijoittaminen Työelämä
Timo Kietäväinen:

Kuntien eriarvoistuminen haastaa koko yhteiskuntaamme ja sen perimmäisiä arvoja

Blogi 13.2.2020 Timo Kietäväinen
Talous ja sijoittaminen Työelämä

Äskettäin julkaistu Kuntien tilannekuvaraportti on todella arvokas raportti. Se on laajin kuntien tilaa kuvaava raportti ja hyvässä yhteistyössä laadittu. Erittäin tärkeää on myös se, että raportin pohjalta syntyy yhteinen kuntien tilannetta kuvaava ja eri viranomaisten päivittämä tietokanta hyödynnettäväksi. Toivottavasti tietokanta saadaan vähintäänkin julkisen hallinnon käyttöön, mieluusti koko yhteiskunnan eri toimijoiden hyödynnettäväksi.

Raportista nousevat hyvin esille kuntien keskeiset haasteet, jotka koskettavat syvällisesti koko yhteiskuntaamme: väestön ikääntymisestä johtuva hoivan tarpeen kasvu, väestön voimakas keskittyminen entistä harvemmille seuduille, syntyvyyden lasku, huoli työvoiman riittävyydestä ja koko julkisen sektoria vaivaava ja erityisesti valtaosaan kuntia kohdistuva heikentyvä taloustilanne.

Infrainvestoinnit riittämättömiä

Raportissa on nostettu hyvin esille myös vähemmälle huomiolle jääneitä suuren luokan ongelmia: riittämättömät infrainvestoinnit sekä demokraattisen järjestelmämme uudistumiskyky ja toimivuus. Kaikki nämä muutokset vaikuttavat kuntien toimintakykyyn ja talouteen.

Erojen kasvu kuntien kesken on nopeutumassa todella huolestuttavasti, on mielestäni keskeinen viesti raportista. Käytössä oleva keinot eivät riitä tilanteen korjaamiseen.

Väestön ikääntyminen, syntyvyyden lasku ja huoli työvoiman riittävyydestä ovat keskeisiä eriyttävää kehitystä kiihdyttäviä tekijöitä. Lääkkeetkin ovat tuttuja: tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa, osatyökykyisten työhön osallistumisen lisäämistä ja työkyvyttömyyksien ehkäisyä, koulutuksen - erityisesti aikuiskoulutuksen - uudistusta sekä eläkkeellä olevien työhön osallistumiseen kannustamista.

Nykyisillä toimintatavoilla ja rakenteilla emme pärjää

Raportista nousee esiin kuntaliitosten tarve. Liitoksia tarvitaan vapaaehtoiselta pohjalta, mutta ne eivät yksin ratkaise ongelmia. Huonosti toteutettu kuntaliitos saattaa jopa pahentaa tilannetta toiminnallisesti ja taloudellisesti. Sote-uudistus toteutuessaan parantaisi tilannetta.

Erityisen tärkeää on uudistaa julkisten palvelujen tuotantotapoja mm. erilaisten sähköisten etäpalvelujen avulla ja palvelujen siirtämistä pyörille. Lisäksi tarvitaan, erityisesti harvaan asutuille alueille, joustoja kelpoisuusehdoissa, luonnollisesti kansalaisten terveys- ja muut perustavaa laatua olevat tekijät turvaten, jotta vakansseja yhdistelemällä kyetään huolehtimaan peruspalvelujen toimivuudesta.

Tämänkaltaisia keinoja on osittain otettu käyttöön, mutta nyt on otettava aivan uudenlainen ote ja lisättävä vauhtia ihan toiselle tasolle, kuin mitä tähän saakka on tehty. Kuntien tehtävät on kyettävä arvioimaan uudelleen, koska rahat eivät riitä kaikkeen.

Kuntatalouksien velkaantumisesta ja velkaantumisvauhdin kiihtymisestä on kannettu huolta. Tämänkin asian suhteen kunnat ovat kovin erilaisia. Velkaantumista tarkasteltaessa on muistettava, että lähes kaikki kuntien velanotto menee investointien rahoittamiseen. Käyttötalouden alijäämää kattamaan otettavaa ns. syömävelkaa otetaan yhä todella vähän.

Pelkkä velkamäärän tarkastelu johtaa harhaan

Velka tulee kunnissa ja kuntakonsernissa suhteuttaa omaisuuteen. Ongelmana on, että velka arvostetaan reaaliarvoonsa, mutta omaisuus käytännössä hankintahintaansa, josta on vielä vähennetty poistot.

Näin ollen tasetarkastelu niin kuntakentän kokonaisuuden kuin yksittäisen kunnan osalta ei aina tuo oikeaa kuvaa tilanteesta.

Esimerkiksi, jos kunnan omistuksessa on alueellisen energiayhtiön osakkeita tai vesivoimalaitoksia, niin valtaosassa tapauksia kunta on selvästi taloudellisesti vahvempi, kuin mekaaninen tasetarkastelu antaa tulokseksi.

Kunnan tasetta tarkasteltaessa on myös osattava erottaa, mikä on tasearvon ja markkina-arvon ero. Lukumääräisesti suurimmassa osassa kuntia kiinteistöt ovat taseessa selvästi markkina-arvoja korkeammalle arvostettuja. Tällöinkään tase ei kuvaa oikein kunnan tilannetta reaalimaailmassa.

Investointien osalta tilanne koko yhteiskuntamme, myös kunta-alan ja yksittäisen kunnan tasolla on se, että tarkastelemme velkaa, mutta emme tarkastele sitä, miten paljon välttämättömiä investointeja on jäänyt tekemättä.

On esimerkiksi kuntia, jotka ovat lähes velattomia, mutta jossa tarpeellisten tekemättömien investointien tekemättömyys on todellisuudessa otettua ja välttämättömyysinvestointeihin käytettyä velkaa olennaisesti pahempi ongelma. Tuo korjausvelka ei näy näissä tarkasteluissa riittävästi.

Lisäksi kuntien keskinäistä vertailua vaikeuttaa kuntien laajeneva erilaisten rahoitusmallien käyttö toimitilaratkaisuissa. Niillä vähennetään kunnan velkaantumista ja poistoja, mutta toisaalla ne myös sitovat kuntien voimavaroja pitkäksi aikaa.

Kuntakonsernikokonaisuudet olennaisia

Kuntakonserneja on tärkeää tarkastella kokonaisuuksina, koska tällöin erilaiset kunnan toimintojen ja velkojen järjestämiset kunnan yhtiöissä tmv. uudelleenjärjestelyt kuntakonsernin sisällä tulevat näkyviin. Kuntien johtamisessa kuntakonsernien ja sen erilaisten osien johtamisen osaaminen korostuu koko ajan entistä enemmän. Peruskunnan ja sen omistaman markkinoilla toimivan yhtiön johtaminen vaativat erilaista osaamista.

Kunnat ulkoistavat kasvavassa määrin toimintojaan yksityiselle sektorille. Tällöin on tärkeää osata kilpailuttaa oikein. On tiedettävä, mitkä ovat oman tuotannon kustannukset ja laatu sekä kyettävä vertailemaan niitä ulkoa hankittaviin suoritteisiin.

Myös työeläkekustannukset ja niiden muutokset on tunnistettava sekä varmistuttava riittävästä kuntaan jäävästä osaamisesta ulkoistuksen jälkeen, jotta sopimusten toteutumista voidaan valvoa. Sopimusohjausosaaminen ja on ostettujen palvelujen osalta entistä tärkeämpi osa kunnan menestystä.

Kunnat ovat rajun ja syvällisen muutoksen kohteena, joka haastaa yhteiskuntaamme myös kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumista. Kuntien toiminnan perusta on kuntalaisten itsehallinnossa heidän kotikunnassaan.

Kuntien vahvan roolin säilyttäminen yhteiskunnassamme edellyttää uudistushalukkuutta, myös tahtoa uudistaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia niin kunnan jäsenenä kuin palvelujen käyttäjänä.


Lue raportti

Kirjottaja Timo Kietäväinen
Timo Kietäväinen Kevan toimitusjohtaja Kaikki kirjoitukset

#kevanblogi

Ajankohtaisia teemoja ja uusia näkökulmia eläkkeistä, johtamisesta ja työelämästä. Mitä tapahtuu kunta-alalla? Miten toimia työelämän myllerryksessä?

Kaikki kirjoitukset

Kirjoittajat

Uusimmat kirjoitukset

Lue lisää blogikirjoituksia