Keva Talous ja sijoittaminen
Timo Kietäväinen:

Kunta-alan henkilöstö kasvoi hieman viime vuonna – työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan palvelujen turvaamiseksi

Blogi 22.5.2019 Timo Kietäväinen
Keva Talous ja sijoittaminen

Kunta-alan henkilöstön määrä kasvoi hieman viime vuonna. Kevan jäsenyhteisöjen eläkejärjestelmän palkkasumma oli vuonna 2018 noin 17 500 milj. euroa. Palkkasumma kasvoi vuodesta 2017 noin 560 milj. euroa (3,31 %). Kasvua selittää sekä henkilömäärän kasvu että ansiotason kasvu. Henkilömäärän kasvun osuus on arviolta 0,78 %-yksikköä ja ansiotason kasvun 2,53 %-yksikköä.

Ansiotason kasvun keskeiset tekijät olivat yleiskorotuksen ylittävä ansioiden nousu sekä itse työehtosopimuksen toukokuun alun yleiskorotus 1,25 %, jonka koko vuodelle tasoitettu vaikutus on 0,83 %. Henkilöstön määrän kasvu näkyy myös 63 vuotta täyttäneiden ikäluokassa – tämä selittynee merkittävältä osin yleisen eläkeiän nousemisella kolmella kuukaudella.

Palkkasumman muutos jakautuu työnantajaryhmittäin seuraavasti:

  • Sairaanhoitopiirien suhteellinen osuus palkkasumman muutoksesta oli 39 %
  • kaupunkien 26 % ja muiden kuntien 11 %

Ammattiluokittain kehitys jakautuu tasaisemmin:

  • Peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajien palkkasumman kasvu selittää 12 % koko kunta-alan palkkasumman kasvusta ja
  • sairaanhoitajien palkkasumman kasvu vastaavasti 11 %.

Toimialoittain kasvussa eroja:

  • Terveydenhuollon suhteellinen osuus palkkasumman muutoksesta oli 28 %
  • Sivistys- ja kulttuuritoimen 26 %
  • Sosiaalitoimen 17 % ja
  • Hallinto-Suunnittelu-Tutkimus -toimintojen 17 %.

Opettajien palkkasumman korkea kasvu selittynee suurelta osin siitä, että eläkkeelle jäävät (ennen 1970 syntyneet) peruskoulun ja lukion opettajat ovat valtion eläkejärjestelmän piirissä ja korvausrekrytoinnit yms. ovat kuntien eläkejärjestelmän piirissä (1970 tai myöhemmin syntyneet). Eli tämä ei ole kuntien palkkamenojen kannalta kasvua, vaan ainoastaan eläkejärjestelmien palkkasummissa näkyviä ilmiöitä.

Kasvu kohdistui aiempien vuosien tapaan peruspalveluihin. Kysyntä erityisesti hoivapalveluihin kasvaa ja samaan aikaan näitä palveluita ulkoistetaan huomattavasti. Tämän vuoksi sosiaalialan palkkasumman kasvun osuus koko kunta-alan palkkasummasta jäi selvästi terveydenhuoltoalan kasvua pienemmäksi toimialoittaisessa sekä ammattiryhmittäisessä tarkastelussa.

Lukumääräisesti Kevassa vakuutettujen määrä kasvoi ennakkotietojen mukaan eniten osakeyhtiöissä. Kasvu oli 6800 henkeä, eli 14,2 %. Tämän osuus on peräti 87 % kunta-alan henkilöstömäärän kasvusta. Seuraavaksi eniten kasvua oli kuntayhtymissä 900 henkeä, eli 0,6 %. Tämä muutoksen osuus on 11,5 % henkilöstömäärän kasvusta.

Osakeyhtiöittämiset vaikuttavat

Osakeyhtiöiden merkittävä osuus selittynee kuntien toimintojen yhtiöittämisellä. Kevan jäsenyhteisöiksi eivät voi liittyä muut kuin kuntien ja kuntayhtymien määräysvallassa olevat osakeyhtiöt. Eli yhtiöittämisten myötä Kevan vakuutuspiiri ei ole kasvanut.

Vastaavasti, mikäli eräiden sairaanhoitopiirien kaavailut eräiden toimintojensa siirtämisestä osuuskunnille toteutuvat, tulemme näkemään hyvin huomattavia henkilöstön siirtymisiä osuuskuntiin.

Tärkeää olisi toteuttaa Kunta-alan palkansaajajärjestöjen marraskuussa 2018 julkaiseman yhteisen kirjelmän esitys. Järjestöt esittivät, että Kevasta annetun lain soveltamisalaa muutetaan vastaamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen erilaisia muotoja ja että osuuskunnille annettaisiin mahdollisuus liittyä Kevan jäsenyhteisöksi.

Muutos olisi perusteltua tehdä mahdollisimman pian, ettei kunta-alan henkilöstön siirtäminen osuuskuntiin vaarantaisi heidän eläkkeidensä lisäturvaa. Tämä muutos ei laajentaisi Kevan vakuutettujen piiriä, vaan vain varmistaisi sen, että erilaisissa organisaatiomuutoksissa Kevassa vakuutetut voisivat olla jatkossakin Kevassa vakuutettuja organisaatiomuutoksista huolimatta.

Pidemmällä aikavälillä kunta-alan kokonaispalkkasumman kasvun on yleisesti arvioitu hidastuvan suhteessa yleiseen kehitykseen ja se saattaa jopa pienentyä ulkoistusten ja yksityistämisten takia.

Kunta-alan henkilöstön rakenteen voidaan arvioida myös muuttuvan siten että peruspalveluissa toimivan henkilöstön suhteellinen osuus kasvaa edelleen ja henkilöstö muissa toiminnoissa vähenee.

Hallittu maahanmuutto tarpeen

Pidemmän päälle julkisten palvelujen (joko julkisen alan itse tuottamien tai ulkoistettujen) ja laajemmin koko maamme toimintakyvyn turvaamiseksi on ratkaisevaa, kuinka turvaamme riittävän työvoiman saannin Suomessa. Useissa tutkimuksissa ja selvityksissä nähtävä työvoimapula on jo heikentänyt maamme talouskasvua ja vaikeuttanut julkisten peruspalvelujen toimivuutta.

Olisi tärkeää, että paraikaa käytävissä hallitusohjelmaneuvotteluissa kyettäisiin löytämään keinoja työperäisen maahanmuuton hallituksi edistämiseksi EU:n ulkopuolisista maista.

Sen lisäksi tarvitaan toimenpiteitä, joille edesautettaisiin lapsiperheiden aseman parantamista ja syntyvyyden lisäämistä.

Kunta-alan palkanmaksukyvyn turvaaminen hallitusohjelmaneuvotteluissa on myös tärkeää, koska kuntataloudet ovat selvästi heikkenevällä talousuralla.

Syntyvyyden vaikutukset työelämään vaikuttavat reilun 20 vuoden viiveellä, työperäisen maahanmuuton lisäämisen paljon nopeammin. Mitään toisilleen vastakkaisia asioita nämä kaksi keinoa eivät luonnollisestikaan ole, molempia tarvitaan. Molemmilla olisi myös myönteisiä vaikutuksia työeläkejärjestelmien pitkän aikavälin kestävyyteen.

Kirjottaja Timo Kietäväinen
Timo Kietäväinen Kevan toimitusjohtaja Kaikki kirjoitukset

#kevanblogi

Ajankohtaisia teemoja ja uusia näkökulmia eläkkeistä, johtamisesta ja työelämästä. Mitä tapahtuu kunta-alalla? Entä miten sote- ja maakuntauudistus etenee? Miten toimia työelämän myllerryksessä?

Kaikki kirjoitukset

Kirjoittajat

Tilaa RSS-syöte Tilaa RSS-syöte  

Uusimmat kirjoitukset

Lue lisää blogikirjoituksia