Sirpa Reijonen

Kuntoutuspäällikkö. Kirjoitan työurien tukemisesta ja niiden mahdollisuuksista kuntoutuksen näkökulmasta.

Kiitos ja kumarrus työkykykoordinaattoreille

Onnistuneen ammatillisen kuntoutuksen takana on sujuva kuntoutusprosessi. Sujuvuus taas on useamman tekijän summa: ajoitus on oikea, ammatillisen kuntoutuksen hakija on motivoitunut ja aktiivinen, yhteistyö ja työnjako eri tahojen välillä toimivat. Lisäksi taustalta löytyy usein asiansa osaava ja aktiivinen työkykykoordinaattori sekä tietysti myös oikeaa asennetta!

Ammatillisen kuntoutuksen suunnitteluun tarvitaan usein ohjausta

Jos terveydentila vaikeuttaa nykyisessä työssä pärjäämistä, ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet kannattaa selvittää. Työntekijä voi kokea olevansa unelmatyössään, mutta ei kykene siinä enää terveydellisistä syistä jatkamaan. Varasuunnitelmaa ei ole. 

Tilanteen pakosta uusia vaihtoehtoja pitäisi lähteä etsimään, osata olla yhteyksissä oikeisiin tahoihin ja oikeisiin henkilöihin, kysyä oikeita kysymyksiä – ja vieläpä saada selvää vastauksista. Ja vanhastakin malttaa luopua.  Toisinaan hyppy ammatillisen kuntoutuksen rattaisiin onnistuu helposti, mutta ei aina. Ammatillisten suunnitelmien tekeminen saattaa sisältää monia haasteita. Usein käykin niin, että ilman henkilökohtaista ohjausta ammatillinen kuntoutus ei käynnisty, kuntoutussuunnitelmaa ei synny tai kuntoutus jää kesken. Pahimmillaan työura päättyy.

Kullanarvoinen työkykykoordinaattori

Työssä jatkamisen mahdollisuuksien kartoittaminen ja kuntoutussuunnitelman laatiminen vaativat osaamista ja aikaa. Esimiehet tuntevat omat alaisensa ja heidän työtehtävänsä, mutta aina järjestelyt omassa työpisteessä eivät riitä ratkaisemaan tilannetta.

Esimiehen apuna ovat työpaikan toimintamallit, mutta sen lisäksi osaava ja ammattitaitoinen työkykykoordinaattori voi olla kullan arvioinen. Jos työpaikalta ei löydy työkykyasioiden hoitamiseen nimettyä henkilöä, työntekijä ja mahdollisesti myös esimies kokevat helposti jäävänsä yksin. Tiedetään, että jotakin pitäisi tehdä, mutta ei tiedetä mitä. Jos selvittelyissä on mukana työkykykoordinaattori, ratkaisuja työntekijän työssä selviämisongelmiin on helpompi etsiä koko organisaation tasolla, jolloin ratkaisujen löytyminen on todennäköisempää.

Asiakas yhteistyön ytimessä

Miten työkykykoordinaattorin olemassaolo näkyy konkreettisesti? Kevan kuntoutustiimissä olemme havainneet, että kun organisaatiossa on työkykykoordinaattori, ammatillinen kuntoutus tunnetaan työpaikalla paremmin ja kuntoutusta osataan hyödyntää. Aktiivisen työkykykoordinaattorin siirtyminen toisiin työtehtäviin tai pois organisaatiosta voi jopa romahduttaa organisaatiosta tulevien kuntoutushakemusten määrän.
 

Meillä pidetään huolta omasta väestä, ja meidän työpaikalla halutaan pitää kiinni omista työntekijöistä!

 
Kuntoutusasiantuntijamme arviot työkykykoordinaattoreiden panoksesta kuntoutusprosessin sujumiseen ovat yhtenäisiä ja varsin myönteisiä – työkykykoordinaattorit saavat kiitosta!

Kun työkykykoordinaattori on kuntoutusprosessissa mukana, asiat hoituvat jouhevammin ja koordinoidummin, kuin ilman koordinaattoria. Kuntoutussuunnitelmat ovat enemmän loppuun saakka mietittyjä ja asiakasta on ohjeistettu selvästi ammatillisen kuntoutuksen hakemusten täyttämisessä. Hakemukset ja liitteet myös tulevat ajallaan, mikä nopeuttaa käsittelyä.

Lisäksi uudelleensijoittumiset toimivat paremmin ja mm. oppisopimusta ammatillisen kuntoutuksen vaihtoehtona hyödynnetään enemmän. Työkykykoordinaattorin arvioitiin luovan myös hyvää työnantajakuvaa: ”Meillä pidetään huolta omasta väestä, ja meidän työpaikalla halutaan pitää kiinni omista työntekijöistä”

Kiitosten lisäksi kuntoutusasiantuntijat esittivät myös toivetta työkykykoodinaattoreille päin. Eräs tällainen on jämäkkä työote. Asiakkaana olevat työntekijät ovat hyvin erilaisia – välillä jämäkkyyttä todella tarvitaan. Hyvästä tahdosta ja sitkeästä yrittämisestä huolimatta ratkaisua ei aina löydy. Jos kaikki vaihtoehdot on selvitetty, eikä ratkaisua ole työpaikalta löydettävissä, on tämä hyvä kertoa riittävän ajoissa ja selkeästi työntekijälle sekä myös kirjata ylös. Näin eläkelaitos voi tarvittaessa tehdä toimeksiannon palveluntuottajalle, ja ratkaisuja voi etsiä organisaation ulkopuolelta.

Kirjoituksellani haluan välittää kuntoutustiimimme lämpimät kiitokset työkykykoordinaattoreille ja päätän sen erään kuntoutusasiantuntijamme kommenttiin: Siunattua on, jos koordinaattori on olemassa!


Sivuillamme myös