Palvelut Työelämä Työkyky
Kaisa Hakkarainen:

Joustava työ auttaa jaksamaan

Blogi 19.1.2022 Kaisa Hakkarainen
Palvelut Työelämä Työkyky

Jos saisit itse muotoilla ja aikatauluttaa työarkesi, miltä se näyttäisi? Tekisitkö koko- vai osa-aikaista työtä? Mihin kellonaikoihin ja missä? Onko elämässäsi jotain sellaista kuormaa, johon tarvitsisit tukea tai jota voitaisiin työjärjestelyin helpottaa?

Jos työntekijöiltä kysyttäisiin nämä kysymykset, aukeaisiko mahdoton toiveiden tynnyri vai tulisiko työntekijän ja työpaikan arjesta sujuvampaa?

Veto- ja pitovoimaa joustavilla työjärjestelyillä

Monilla aloilla on huutava työntekijäpula ja jaksamisen haasteet iso kysymys.

Työ voi olla merkittävä kuormittava tekijä. On myös mahdollista, että työtä enemmän kuormittaa muu elämä yhteensä. Sillä, mikä lopulta eniten elämässä kuormittaa, ei lopulta välttämättä ole merkitystä. Kuormittunut työntekijä ei pidemmän päälle ole tuottava työntekijä.

Työn ulkopuolisista tekijöistä johtuva kuormitus ei ehkä mahdollista palautumista tai on työn kuormituksen kanssa liian iso kokonaisuus. Lopputulos on se, että työt eivät suju tai työntekijä päätyy jopa sairauspoissaololle. Siksi hyvin toimivan arjen tukeminen on työnantajalle kannattavaa ja lisää työpaikan veto- ja pitovoimaa.

Huojennusta ruuhkaelämän rumbaan

Tukea ylipursuavaan elämään voi tarjota esimerkiksi työvuorojen tai työajan suunnittelun keinoin. Kaikki tuskin tarvitsevat samanlaista ratkaisua työvuoroihin, joten töihin saadaan eri aikoina tekijöitä ja palvelut tuotettua.

Joustojen mahdollistaminen saa myös usein aikaan sen, että tarvittaessa työntekijätkin joustavat mielellään.

Työajan lyhentäminen tai osa-aikatyö saattaa sopia erilaisiin elämäntilanteisiin ja osa-aikainen työntekijä lienee parempi vaihtoehto kuin ei työntekijää lainkaan.

Toiveiden ja tarpeiden sovittaminen vaatii tahtoa ja voi aluksi lisätä esihenkilön työtä. Jos työntekijöistä halutaan huolehtia tai työntekijöitä ylipäätään halutaan töihin, voi mielekkään ja joustavan työn mahdollistaminen olla työnantajalle erinomainen kilpailuvaltti.

Elämäntilanteen kuormitukseen voi työnantaja tarjota muutakin tukea. Huonosti nukkuvat pienten lasten vanhemmat voisivat hyötyä unikoulusta tai parisuhteen kriisiin voi olla apua pariterapiasta. Tavanomaisesta poikkeava ajatus, mutta olisi takuulla näissä tilanteissa oleville työntekijöille tarpeellinen kädenojennus!

Jos huonosti nukutut yöt tai kriisiytynyt parisuhde aiheuttavat sen, että ihminen ei pysty suoriutumaan töistään, niin kenties näihin tuen tarjoaminen voisikin olla työnantajalle ihan kannattava investointi.

Entä jos työt eivät siltikään suju?

Erityisesti silloin kun työntekijöistä on pulaa, on kaikkien työpanos erityisen arvokas. Työn pitää vastata yksilön tarpeisiin, ovat ne sitten elämäntilanteeseen tai esimerkiksi terveyteen liittyviä.

Korvaava työ on erinomainen esimerkki toimintamallista, joka mahdollistaa työntekijän jatkamisen työssä, vaikka elämäntilanteessa sairastumisen takia tapahtuukin muutos.

Korvaavan työn käytön lisäämiseksi voisi työpaikoilla pohtia, kuinka usein työpaikalla oikeasti on tilanne, ettei olisi mitään perustyötehtävien ulkopuolista tekemätöntä työtä. Vai voisiko olla niin, että jos vain työkykyä on jäljellä, aina pyritään löytämään jotain hyödyllistä tekemistä ja nähdään monenlainen tekeminen arvokkaaksi?

Kun korvaavan työn malli saadaan toimimaan ja sisäistetään jäljellä olevan työkyvyn ajatus, joustot ja muokkaukset laajenevat helpommin myös muille kuormitusta aiheuttaville työkyvyn ja elämän osa-alueille. Pitämällä työntekijä työssä vähennetään myös muiden työntekijöiden kuormitusta ja parannetaan koko työyhteisön hyvinvointia.

Avain toimivien keinojen löytymiselle ja sovittujen toimintamallien käytölle on keskustelu ja avoin vuorovaikutus. On helppo hyväksyä työkaverin saamat joustot työajassa tai iloita korvaavaa työtä tekevän työpanoksesta, kun tietää, että jokainen kohdataan yksilönä ja jokaisen kanssa pohditaan juuri omaan tilanteeseen sopivia keinoja.

Elämä on monien eri osien kokonaisuus, ja parhaimmillaan osat täydentävät toisiaan. Työntekijöiden tukeminen ja työpaikan vetovoima edellyttävät työnantajalta keinoja, joissa tämä kokonaisuus huomioidaan. Työelämän joustoja ei yksinkertaisesti ole varaa jättää kokeilematta!
 

Kirjottaja Kaisa Hakkarainen
Kaisa Hakkarainen Asiakaspäällikkö Kaikki kirjoitukset

#kevanblogi

Ajankohtaisia teemoja ja uusia näkökulmia eläkkeistä, johtamisesta ja työelämästä. Mitä tapahtuu kunta-alalla? Miten toimia työelämän myllerryksessä?

Kaikki kirjoitukset

Kirjoittajat

Uusimmat kirjoitukset

Lue lisää blogikirjoituksia