Eläkkeet
Katriina Valve:

Järki, tunteet ja pykälät

Blogi 6.2.2020 Katriina Valve
Eläkkeet

”Tässä ei kyllä ole mitään järkeä, mutta näin se vaan menee.” Tällaiselta ajatukselta tuskin on voinut välttyä eläkeneuvonnassa, kun on ollut kyse omaishoitajien eläkkeen hakemisesta. Ennen kuin laki vuoden vaihteessa muuttui.

Vanhuuseläkkeen myöntämisen edellytyksenä on, että työntekijä on päättänyt sen palvelussuhteen, josta hän jää eläkkeelle.

Asia sinänsä on yksinkertainen: Teet työtä julkisella työnantajalla, saavutat eläkeikäsi, päätät työn ja jäät eläkkeelle seuraavan kuun alusta, kun eläkeikä on täynnä ja palvelussuhde päättynyt. Eläkehakemuksen voi tehdä verkossa, ja parhaassa tapauksessa eläkepäätös kolahtaa verkkopalveluun ennen kuin ehdit laittaa kahvin porisemaan.

Kaikilla tilanne ei ole kuitenkaan ollut näin suoraviivainen.

Omaishoitajuus vanhuuseläkkeen esteenä

Suomen omaishoidon verkosto määrittelee omaishoitajan ”henkilöksi, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti”.

Kunnan kanssa omaishoidon tuesta sopimuksen tehneitä hoitajia oli vuonna 2018 noin 47 500. Omaishoitajaliiton mukaan hän on tyypillisesti muistisairasta puolisoaan hoitava yli 65-vuotias nainen. Omaishoitajalle kertyy hänen kunnalta saamastaan palkkiosta eläkettä samoin säännöin kuin muille julkisen työnantajan palveluksessa oleville.

Omaishoitajan palvelus tulkittiin vuoden 2020 alkuun saakka eläkelain pykälän mukaisesti siten, että jatkuessaan kyseinen palvelus esti muun julkisen eläkkeen hakemisen tilanteissa, missä se oli ainoa jatkuva julkinen palvelus tai jatkuvan yksityisen palvelun rinnalla tehtävä ainoa julkisen puolen työ.

Käytännössä tämä tarkoitti, että eläkettä julkiselta puolelta ei voinut hakea, jollei päättänyt omaishoitajan palvelua – useimmiten vain tehdäkseen uuden omaishoitosopimuksen heti eläkkeen alkamista seuraavasta päivästä lukien.

Laki ei vastannut sitä todellisuutta, missä eläkeikää lähestyvät omaishoitajana toimivat henkilöt työtään tekivät – tästä aiheutui tarpeetonta ja tuskastuttavaakin paperityötä kaikille osapuolille.

Lakimuutos voimaan tämän vuoden alusta

Vuoden 2020 alusta alkaen julkisten alojen eläkelakia muutettiin siten, että jos henkilö toimii kunnan kanssa sopimuksen tehneenä omaishoitajana, hänelle voidaan myöntää vanhuuseläkkeen alkamiseen mennessä maksetuista työansioista kertynyt eläke ilman omaishoitajatoimen päättämistä. Edellytyksenä on, että henkilöllä ei ole muuta jatkuvaa julkista palvelussuhdetta ja että hän on täyttänyt eläkeiän.

Omaishoitajien ohella muutos koskee myös julkisen puolen toimeksiantosopimuksen tehneitä perhehoitajia, julkisen työnantajan luottamushenkilöitä sekä julkisen työnantajan kanssa toimeksianto- tai konsulttisopimuksen tehneitä, jotka eivät toimi yrittäjinä vaan kuuluvat julkisten alojen eläkelain piiriin.
Tämän lainkohdan muutoksen on arvioitu koskevan tuhansia henkilöitä.

Omaishoitajien kannalta tämän muutos tarkoittaa sitä, että näiden läheisensä, perheensä ja koko yhteiskunnan eteen tärkeää työtä tekevien ihmisten ei enää tarvitse käyttää aikaa ja energiaa turhaan byrokratiaan.

Tehdyt muutokset omaishoitajien ja muiden edellä mainittujen ryhmien eläkkeen hakemisiin oli käytännönläheisin, ilahduttavin ja oikeudenmukaisimmalta tuntuva uudistus pitkään aikaan.

Sekä järjen että tunteiden voitto.


Lue myös uutinen: Omaishoito, perhehoito tai luottamustoimi ei enää estä eläkkeen myöntämistä

Kirjottaja Katriina Valve
Katriina Valve Kevan lakitiimin erityisasiantuntija

Kirjoitan eläkeasioista humanistin näkövinkkelistä.

Kaikki kirjoitukset

#kevanblogi

Ajankohtaisia teemoja ja uusia näkökulmia eläkkeistä, johtamisesta ja työelämästä. Mitä tapahtuu kunta-alalla? Entä miten sote- ja maakuntauudistus etenee? Miten toimia työelämän myllerryksessä?

Kaikki kirjoitukset

Kirjoittajat

Tilaa RSS-syöte Tilaa RSS-syöte  

Uusimmat kirjoitukset

Lue lisää blogikirjoituksia