Hyvinvointialuevaalit ovat 21 eri vaalia
Yle uutisten aamu alkoi torstaina aluevaalien puoluekannatustutkimuksella. Tutkimuksessa oli kysytty yli 3 000 suomalaiselta, mitä puoluetta aikoo äänestää sunnuntain hyvinvointialuevaalissa. Kyselyn tulokset oli vedetty yhteen ja näin eri puolueiden galluptulokset olivat tarkasteltavissa. Kokoomus oli ensimmäinen yli neljän prosenttiyksikön erolla seuraavana olleisiin SDP:hen ja Keskustaan.
Tuollaista gallupin mukaista valtakunnallista vaalia ei Suomessa kuitenkaan nyt järjestetä. Sunnuntain järjestetään 21 eri vaalit tulevilla sote-asioista vastaavilla hyvinvointialueilla.
Jokaisessa vaalissa puolueiden ehdokkaille annetaan ääniä ja puolueiden ehdokkaiden yhteenlaskettujen äänien mukaan määräytyy se, kuinka monta paikkaa kukin puolue saa maaliskuussa aloittaviin aluevaltuustoihin. Puolueiden saamille paikoille tulevat ehdolla olleet henkilöt siinä suuruusjärjestyksessä, miten paljon kukin ehdokas on saanut ääniä vaaleissa.
Jokaisen hyvinvointialueen valtuustossa puolueiden saamalla vaalituloksella on siis väliä. Sen mukaan määräytyvät henkilöt, jotka päättävät alueen asioista ja rahankäytöstä. He myös päättävät millainen hallitus valitaan johtamaan käytännön työtä ja miten valitaan organisaatiolle johtaja.
Hallituksen kokoonpano sekä puheenjohtajat määräytyvät taas vaalien tuloksen mukaan ja henkilöt valitaan puolueiden ehdottamista edustajista.
Henkilöstön työhyvinvointi korostuu vaaliohjelmissa
Millaista politiikkaa tullaan sitten vaalien jälkeen tekemään hyvinvointialueilla? Kirjoittamaton sääntöhän on se, että puolueiden vaaliohjelmat jotenkin tätä määrittäisivät siten, että kunkin puolueen edustaja toimii puolueen vaaliohjelman linjausten mukaisesti.
Puolueiden vaaliohjelmat ovat pääsääntöisesti hyvin pohdittuja. Niiden laatimiseen on käytetty tuhansia tunteja vapaaehtoisten puolueaktiivien aikaa.
Hyvinvointialuevaaliohjelmia lukiessa voidaan laittaa merkille ainakin henkilöstöasioiden korostuminen erilaisten palveluiden kehityslinjausten rinnalla. Kaikkien puolueiden ohjelmissa henkilöstön työhyvinvointia sekä sen edistämistä pidetään tärkeänä.
Tämä on hyvä tilanne etenkin, kun Kevan selvitysten mukaan työkyvyttömyyden kustannukset nykyisissä sairaanhoitopiireissä vuonna 2020 vaihtelivat 8–12 %:n välillä maksetuista palkoista. Esimerkiksi 300 miljoonan euron palkkasummalla parhaimmin työhyvinvointitoimissa onnistuva sairaanhoitopiiri säästi heikoimpaan verrattuna 11,1 miljoonaa euroa vuodessa. Se on todella monen hoitajan ja lääkärin palkan verran rahaa.
Vaaliohjelmat antavatkin hyvät eväät ja vankan pohjan hyvinvointialueiden henkilöstöpolitiikan linjausten valmistelijoille.
Valtakunnallisen vaalituloksen merkitys
Mihin sitten vaikuttaa vaali-iltana telkkarissa pyörivä valtakunnallinen puolueiden 21 vaalissa saamista äänistä yhteenlaskettu vaalitulos?
Valtakunnallisen tuloksen perusteella tullaan valitsemaan hyvinvointialueiden edustajat Kunta- ja hyvinvointityönantajat KT:n sekä julkisen alan eläkevakuuttaja Kevan hallintoon. Tosin Kevan osalta ei vielä ole lakia, miten edustus tulee määräytymään, mutta laki ehditään kuluvan vuoden aikana kyllä hyvin säätää, sillä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestäminen siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle virallisesti vuoden 2023 ensimmäisestä päivästä lukien.
