Työelämä Työkyky
Laura Rinne:

Asiakas kiittää, kun henkilöstön työkyky on hyvä

Blogi 7.9.2020 Laura Rinne
Työelämä Työkyky

Asiakas on – tai ainakin pitäisi olla - keskiössä myös kunta-alalla. Palvelut halutaan toteuttaa asiakaslähtöisesti ja kehittää yhdessä asiakkaiden kanssa – koululaisten, perheiden, sote-palvelujen käyttäjien, ikäihmisten, yritysten jne. Tähtäimessä on hyvinvoiva asiakas. Mahtava tavoite! Samalla tiedetään taloudellisten resurssien kaventuminen, eikä palveluiden kysynnän kasvu tarkoita, että olisi varaa palkata lisää tekijöitä. Julkisen alan arkea.

Henkilöstöltä vaaditaan siksi yhä enemmän. Terveys, osaaminen ja motivaatio tulee olla työhön nähden kohdillaan, että asiakkaille riittävät palvelut toteutuvat. Koska julkinen työ on ihmistyötä - läsnäoloa asiakkaan arjessa - henkilöstön työkyky joko keikauttaa veneen nurin tai pitää sen pystyssä.

Perinteisesti työkykykeskustelu on pyörinyt terveyden ja sairauden ympärillä, ja yksilön haasteissa. Työkykyriskit taas piilevät nykyisin paljon enemmän ihan muussa: johtamisessa, työilmapiirissä, osaamisessa ja asenteissa. Puutteet näissä kyllä johtavat pitkittyessään terveysongelmiin, mutta pelkästään seurauksiin puuttumalla ei työkykyä – ja näin koko organisaation toimintaa – turvata.

Millä työkyky sitten saadaan pysymään hyvänä? Mihin työnantajana keskittyä, kun aikaa tuntuu olevan vähän?

Saman asian voi kysyä myös toisin: missä meidän tulee henkilöstön kanssa onnistua ja olla hyviä, jotta saamme asiakkaat palveltua ja resurssit riittämään? Mitä se meiltä vaatii?

On helppoa poimia julkisesta keskustelusta työelämän megatrendejä ja must-osaamisia, joita ilman monessa työssä ei pärjää: verkostomainen yhteistyö, itseohjautuvuus, digitaidot jne.

On kuitenkin tärkeää lähteä siitä, mitä työssä onnistuminen edellyttää juuri meidän toimialallamme, meidän ammateissamme, meidän asiakkaidemme kanssa.

Työkykyjohtamisen tavoitteena on saada työt sujumaan. Ellemme tiedä mikä edistää tai hidastaa sujumista, emme osaa keskittyä olennaiseen. Silloin hyvätkin kehittämishankkeet valuvat hukkaan. Työkykyjohtamisen tarkoitus on varmistaa, että työn tekijä ja työyhteisö ovat tehtävänsä mittaisia nyt ja tulevaisuudessa.

Alhaalla roikkuvat hedelmät kannattaa poimia ensin

Ennen kuin investoit uuteen projektiin, tarkista että:

  1. henkilöstöllä on selkeät tavoitteet ja suunta työlleen sekä kehittymiselleen
  2. ilmapiiri, joka kannustaa avoimuuteen ja asiakkaiden kannalta tärkeiden asioiden oppimiseen.

Osaamisen kehittäminen muuttuvan työn mukana on työkyvyn vahvistamisen kulmakivi.

Kukaan tuskin haluaa tietoisesti jäädä kehityksestä jälkeen, mutta kilpailukykyinen työnantaja ei myöskään jätä uudistumista yksilöiden oman harkinnan varaan, vaan käy henkilöstön kanssa aktiivista keskustelua uudistumisen suunnasta ja keinoista.

Joku ehkä tässä kohtaa miettii, miten tämä kaikki eroaa modernista johtamisesta yleensä. Ei se eroakaan – työkykyjohtaminen kannattaa pitää osana jokaisen johtajan ja esimiehen työtä.

Kyse onkin näkökulmasta. Päätöksenteossa asiakas- ja talousnäkökulman lisäksi mukana on aina myös henkilöstön työkyvyn näkökulma. Kun työkyky on vahva, työt sujuvat, organisaatio toimii ja hyvinvoiva asiakas kiittää.

Kirjottaja Laura Rinne
Laura Rinne Palvelupäällikkö

Kirjoitan työurien tukemisesta ja johtamisesta.

Kaikki kirjoitukset

#kevanblogi

Ajankohtaisia teemoja ja uusia näkökulmia eläkkeistä, johtamisesta ja työelämästä. Mitä tapahtuu kunta-alalla? Miten toimia työelämän myllerryksessä?

Kaikki kirjoitukset

Kirjoittajat

Uusimmat kirjoitukset

Lue lisää blogikirjoituksia