Palvelut Työelämä Työkyky
Sirpa Reijonen:

Ammatillista kuntoutusta myös muutosten keskellä

Blogi 11.4.2017 Sirpa Reijonen
Palvelut Työelämä Työkyky

Eläketurvakeskus uutisoi työeläkekuntoutujien määrän nelinkertaistuneen vuosikymmenessä. Ennakkotietojen mukaan työeläkekuntoutujia oli viime vuonna jo lähes 16 000.

Määrä kasvoi yhdeksän prosenttiyksikköä vuodesta 2015. Määrän kasvu selittynee osin vuoden 2015 lakimuutoksella, jonka mukaan työkyvyttömyysratkaisun yhteydessä on mahdollista saada ennakkopäätös oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen ilman hakemusta. Tarkemmat tiedot työeläkekuntoutuksesta ETK julkaisee kesäkuussa ilmestyvässä tilastoraportissaan, Työeläkekuntoutus vuonna 2016. 

Ammatillisen kuntoutuksen suosion kasvua voidaan pitää työurien pidentämistavoitteen kannalta erinomaisena asiana.  Ammatillisen kuntoutuksen kautta työntekijä voi löytää itselleen mahdollisimman hyvin soveltuvan työnkuvan ja jatkaa työuraa, vaikka terveydentila ei ihan täydellinen enää olisikaan. Työurien jatkumisen kannalta ratkaisevaa on, että kuntoutuksen ennakkopäätökset johtavat kuntoutussuunnitelmiin ja suunnitelmat työelämään. Pelkkä ennakkopäätös ei vielä tässä riitä vaan tärkeätä on panostaa myös kuntoutussuunnitelman laatimiseen.

Kuntoutussuositusten mukaan kuntoutussuunnitelma tulee tehdä mahdollisimman varhain, jotta kuntoutuksella voidaan parantaa kuntoutujan tilannetta. Sama pätee myös ammatilliseen kuntoutukseen. Ammatillisella kuntoutuksella on hyvät onnistumismahdollisuudet, jos liikkeelle lähdetään riittävän ajoissa. Tämän lisäksi onnistumista auttaa, jos suunnitelmaa laaditaan yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kanssa.
 

Oli kuntoutuksen muoto mikä tahansa, ammatillinen kuntoutus parantaa valmiuksia pysyä työelämässä.

 
Usein uutta työnkuvaa kannattaa lähteä etsimään läheltä vanhaa työtä. Monista työnkuvista löytyy osaamista, jota voi käyttää myös muissa työtehtävissä ja ammateissa.  Työkokeilun aikana työntekijä voi kokeilla uuden työn sopivuutta, syventää ja näyttää osaamistaan sekä kartuttaa käytännön työn ja perehdytyksen kautta taitojaan. Jos sopivaa työnkuvaa ei kuitenkaan vanhan koulutuksen ja kokemuksen pohjalta löydy, lisäkoulutuksen hankkiminen tai kouluttautuminen kokonaan uusille urille, tarjoavat myös vaihtoehdon pysyä kiinni työelämässä. Oli kuntoutuksen muoto mikä tahansa, ammatillinen kuntoutus parantaa valmiuksia pysyä työelämässä. Sivutuotteena uusien taitojen oppiminen vahvistaa työntekijän itsetuntoa ja valmiudet selvitä muutostilanteissa paranevat.

Ammatillisen kuntoutuksen avulla työnantaja voi puolestaan vähentää sairauspoissaoloja ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Työnantaja säästää sairauspoissaloista ja varhaisista eläköitymisistä aiheutuvista kustannuksista sekä myös rekrytointikuluista. Osaavan ja työnantajaan sitoutuneen työntekijän työsuhteen jatkuminen on sekä työnantajan että työntekijän etu.

Julkisen sektorin myllerrykset ja kuntakentällä vallitseva epävarmuus sote- ja maakuntauudistuksesta näkyvät ammatillisen kuntoutuksen suunnittelussa. Kuntoutukseen tulleiden palautteiden mukaan pitkäkestoisten suunnitelmien laatiminen ja uudelleensijoituspaikkojen löytäminen koetaan hankalaksi tilanteessa, jossa organisaatiorakenteet ovat muuttumassa eikä lopullisesta työntekijätarpeestakaan ole tietoa. Muutostilanteessa ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia kannattaisi kuitenkin käyttää entistä enemmän hyödyksi. Hyvinvoivan ja osaavan henkilöstön kautta organisaatio pärjää paremmin hankalissakin muutostilanteissa.

Onneksi muutosten keskelläkin suunnitelmia yhä laaditaan ja uusia uria löytyy. Kuntoutusasiantuntijaamme ilahdutti kovasti suunnitelma, jossa lähes 50-vuotiaalle teknisen puolen työntekijälle oli onnistuttu rakentamaan uusi työura nykyisen työn jatkoksi. Suunnitelman mukaisesti työntekijä jatkaa omaa työtään kevennettynä, mutta samalla suorittaa 2-vuotisen erikoisammattitutkinnon monimuoto-opintoina.  Työntekijän aikaisempi työkokemus ja koulutuksen kautta hankittavat uuden valmiudet mahdollistavat sen, että työnantajalla on parin vuoden päästä valmiina sopiva, organisaation tavat tunteva ja motivoitunut henkilö eläköityvän työntekijän tilalle. Hyvä suunnitelma, jota eläkelaitoksenkin on ilo lähteä tukemaan.

Kirjottaja Sirpa Reijonen
Sirpa Reijonen Kuntoutuspäällikkö

Kirjoitan työurien tukemisesta ja niiden mahdollisuuksista kuntoutuksen näkökulmasta.

Kaikki kirjoitukset

#kevanblogi

Ajankohtaisia teemoja ja uusia näkökulmia eläkkeistä, johtamisesta ja työelämästä. Mitä tapahtuu kunta-alalla? Entä miten sote- ja maakuntauudistus etenee? Miten toimia työelämän myllerryksessä?

Kaikki kirjoitukset

Kirjoittajat

Tilaa RSS-syöte Tilaa RSS-syöte  

Uusimmat kirjoitukset

Lue lisää blogikirjoituksia