Palvelut Työkyky
Tiina Setälä:

8 syytä, miksi työkykyjohtamisessa miljoonasäästöt voivat mennä sivu suun

Blogi 12.11.2019 Tiina Setälä
Palvelut Työkyky

Työkykyjohtaminen on kova tiede – se ei ole näpertelyä, hihhulointia tai HR-osaston irrallista puuhastelua. Työkykyjohtaminen ei ole myöskään minkään yksittäisen tahon tehtävä, vaan se edellyttää monen osapuolen yhteistyötä - ylimmästä johdosta linjaesimiehiin, työsuojeluun sekä työterveyshuoltoon. Työkykyjohtamiseen on olemassa toimiviksi todettuja käytänteitä sekä prosesseja, joten pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen.

Työkykyjohtaminen herättää monenlaisia tunteita: toisia se innostaa, toiset taas suhtautuvat siihen varauksella. Asenteiden takana voi olla erilaisia kokemuksia onnistumisista tai epäonnistumisista. Lisäksi organisaation sisällä voi olla hyvin erilaisia käsityksiä siitä, mitä työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtaminen on, ja mitä se ei ole.

Tässä kahdeksan yleisintä syytä siihen, miksi työkykyjohtaminen tahmaa:

  1. Työkykyjohtaminen koetaan näpertelynä. Sitä se on ehkä aikoinaan ollutkin esimerkiksi erilaisten liikunta- ja hyvinvointitempausten muodossa. On pidetty tyky-päivää, taukojumppaa ja hyvinvointiluentoa - kaikki itsessään hienoja ja mukavia asioita. Näillä toimenpiteillä on kuitenkin vain vähän vaikuttavuutta, jos ne ovat irrallaan strategisesta johtamisesta tai henkilöstöstrategiasta.

  2. Työkykyjohtaminen puuttuu johtoryhmän seurantamittareista. Siellä kannattaisi huomioida ainakin sairauspoissaolot, niiden pituus ja syyt, työterveyshuoltomaksut, eläkemaksut ja päivittäinen johtaminen esimiestasolla.
     
  3. Esimiehiä ei kouluteta tai koulutetaan huonosti työkykyjohtamiseen. Varhainen tuki, vaikeiden asioiden puheeksiotto, tehostetun tuen ja paluun tuen prosessi sekä 30-60-90-säännön osaaminen tulisi olla modernin esimiehen työkalupakissa vakio-osaamista.
     
  4. Ajatellaan, että työkykyjohtaminen on jotain todella vaikeaa, kompleksista tai kallista. ”Kyllähän me panostettaisiin hyvinvointiin, mutta kun se maksaa niin paljon ja on niin vaikeaa. Ei meidän organisaatiomme taivu sellaiseen.” Näitä ennakkoluuloja on hyvä kyseenalaistaa. Asiantuntijoillemme on kertynyt paljon esimerkkejä siitä, miten konservatiivisissa organisaatioissa on saatu parannuksia aikaan suhteellisen yksinkertaisin toimin.
     
  5. Työkykyjohtamiseen ei ole resursoitu strategisia henkilöitä. Joku tekee oman toimensa ohella 20 % työajastaan ”jotain” hyvinvointiin liittyvää. Työhyvinvointipäällikköä tai -koordinaattoria ei ole, eivätkä työkykyasiat ole HR-johtajan agendalla, tai HR-johtaja ei ole johtoryhmän jäsen. Työkykyjohtamisesta puuttuu strateginen tuki.
     
  6. Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa on kitkaa. Organisaatio ei saa tietoa työtekijöidensä hoidosta eikä riittävää dataa työterveyshuollosta, joka keskittyy liiaksi sairaudenhoitoon eikä ennaltaehkäisevään tai voimavaroja vahvistavaan toimintaan.
      
  7. Työkykyjohtamiseen ei ole osattu pyytää apua vaikkapa eläkevakuuttajalta, tai ei olla verkostoiduttu muiden samassa tilanteessa olevien organisaatioiden kanssa. Ajatellaan, että yksin on pärjättävä eikä ole soveliasta kysyä vinkkejä muualta.
     
  8. Hyvinvoinnin tai pahoinvoinnin ajatellaan olevan yksilön oma asia, eikä siihen voida vaikuttaa organisaation käytännöillä. On toki totta, että yksilön omat elintavat vaikuttavat merkittävästi hyvinvointiin. Varhaisella puuttumisella sekä toimivilla prosesseilla saadaan kuitenkin kiinni monia tapauksia hyvissä ajoin ennen kuin pitkiä sairauslomia tai työkyvyttömyyseläkkeitä astuu kuvaan. Lisäksi ammatillisen kuntoutuksen keinoin voidaan saada henkilön työkyky ja työtehtävä kohtaamaan paremmin, mikäli niiden yhteensovittamisessa on haasteita.

Työkykyjohtaminen ei ole vaikeaa eikä siitä kannata ajatella niin, että se on jokin valtava Mount Everest, joka pitäisi valloittaa. Jo laittamalla perusasiat kuntoon - kouluttamalla lähiesimiehiä, vahvistamalla työterveysyhteistyötä tai viilaamalla ammatillisen kuntoutuksen käytäntöjä - saadaan erittäin hyviä tuloksia. Työkykyjohtamisella organisaatio voi säästää reippaasti kustannuksia, sekä mittaamattoman paljon inhimillistä kärsimystä.

Meiltä saat sparrausta työkykyjohtamiseen. Esimerkiksi Avaintiedot-palvelun avulla useat asiakkaamme ovat onnistuneet karsimaan työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia ja keskittymään vaikuttaviin toimenpiteisiin työkyvyn vahvistamisessa.

Tutustu myös verkkosivuihimme – työkykyjohtamisen malleista on runsaasti materiaalia!

Kirjottaja Tiina Setälä
Tiina Setälä Työelämäasiantuntija Kaikki kirjoitukset

#kevanblogi

Ajankohtaisia teemoja ja uusia näkökulmia eläkkeistä, johtamisesta ja työelämästä. Mitä tapahtuu kunta-alalla? Entä miten sote- ja maakuntauudistus etenee? Miten toimia työelämän myllerryksessä?

Kaikki kirjoitukset

Kirjoittajat

Tilaa RSS-syöte Tilaa RSS-syöte  

Lue lisää blogikirjoituksia