Keva on toimittanut Valtiovarainministeriölle ja Finanssivalvonnalle selvityksen henkilökunnalleen myöntämistä lainoista.
Selvitys on luettavissa alla.
Selvitys Kevan henkilökunnalleen myöntämistä lainoista
Henkilökuntalainojen myöntämisellä on Kevassa pitkä historia. Kevan (silloiselta nimeltään Kunnallinen eläkelaitos) hallitus on 22.12.1988 päättänyt oikeuttaa eläkelaitoksen toimiston myöntämään henkilökunnalleen henkilökuntalainoja. Henkilökuntalainoja on myönnetty keskeytyksettä vuoden 1988 lopusta lähtien 18.12.2014 saakka.
Kevan hallitus on päättänyt henkilökuntalainojen myöntämisestä, käyttötarkoituksesta, laina-ajasta, viitekoroista ja marginaalista alkuun erillisillä päätöksillä ja sittemmin osana vuotuisia sijoitusvaltuuksia. Sijoitustoiminnan johtoryhmä valtuutettiin päättämään lainojen marginaalista ensimmäisen kerran ajalle 1.7.-31.12.2006 vahvistetuissa sijoitusvaltuuksissa.
Henkilökuntalainat otettiin vuonna 1988 käyttöön Kevassa, koska vastaava etuus oli yleisesti käytössä pankeissa, vakuutuslaitoksissa ja joissakin viranomaisiksi katsottavissa tahoissa, kuten Suomen Pankissa sekä huoltokonttorityyppisenä ratkaisuna esim. Helsingin kaupungilla. Henkilökuntalainojen myöntämisellä edistettiin rekrytointia ja ne katsottiin edulliseksi tavaksi sitoa henkilökuntaa. Lainan koroksi hyväksyttiin peruskorko lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä.
Hallituksen 16.6.1998 tekemällä päätöksellä henkilökuntalainojen korkomarginaalia alennettiin yhteen prosenttiyksikköön. Marginaalia alennettiin, koska pankkien kilpailu asiakkaista oli alentanut pankkien asiakkailleen tarjoamia korkoja ja henkilökuntalainojen korko haluttiin pitää kilpailukykyisenä.
Vuoden 2000 sijoitusvaltuuksien hyväksymisen yhteydessä 10.12.1999 henkilökuntalainojen koroksi asetettiin peruskorko ilman marginaalia.
Ajalle 1.7.-31.12.2006 vahvistetuissa sijoitusvaltuuksissa toimisto oikeutettiin myöntämään henkilökunnalle asuntolainojen lisäksi kulutusluottoja, mm. autolainoja. Sijoitustoiminnan johtoryhmän 21.6.2006 tekemällä päätöksellä kulutusluottojen marginaaliksi määrättiin 1.7.2006 alkaen 0,75 prosenttia.
Vuoden 2010 sijoitusvaltuuksissa henkilökuntalainojen viitekoroksi määriteltiin peruskorko tai 6 kk euriborkorko. Muutos tehtiin tuloverolain työsuhdelainoja koskevan 67 §:n muutoksen vuoksi. Verottomaksi työsuhdelainan koroksi katsotaan lainan korko, joka on sidottu yleisesti markkinoilla käytössä olevaan lainan viitekorkoon. Aiemmin pykälässä viitattiin peruskorkoon, jonka käyttö uusien lainojen viitekorkona oli lainamarkkinoilla tuolloin jo lähes päättynyt.
Sijoitustoiminnan johtoryhmä täsmensi 9.3.2010 tekemällään päätöksellä uusien henkilökuntalainojen viitekoroksi 6 kk euriborkoron. Peruskorko jäi käyttöön aiemmin myönnetyille lainoille, mutta lainanottajilla oli mahdollisuus halutessaan vaihtaa se 6 kuukauden euriborkoroksi. Samalla sijoitustoiminnan johtoryhmä vahvisti liitteen mukaiset periaatteet käytettäviksi henkilökuntalainoissa.
Tämän jälkeen henkilökuntalainojen ehtoja ei ole muutettu.
Hallituksen vuosittaisen sijoitussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä antamien valtuuksien lisäksi lainojen myöntämisessä noudatetaan sijoitustoiminnan johtoryhmän 9.3.2010 tekemän päätöksen mukaisia periaatteita. Hallituksen pöytäkirjat liitteineen, ml. vuotuiset sijoitussuunnitelmat, sekä sijoitustoiminnan johtoryhmän pöytäkirjat toimitetaan säännöllisesti Kevan tilintarkastajille sekä valtiovarainministeriölle ja Finanssivalvonnan valvojille.
Laina voidaan myöntää, mikäli lainansaajalla ei ole luottotiedoissa maksuhäiriömerkintää, lainansaajan lainanhoitokyvyn arvioidaan riittävän lainan hoitamiseen korkotason noustessakin ja vakuudeksi tarjotun omaisuuden vakuusarvon katsotaan olevan riittävä.
Henkilökuntalainojen osalta riskienhallinta keskittyy lainan myöntövaiheeseen. Lainansaajan lainanhoitokykyä arvioidaan stressitestillä. Testillä arvioidaan lainanhoitokyvyn riittävyyttä korkotason noustessa. Lainanhoitokykyä arvioitaessa otetaan huomioon kaikki lainansaajien luotot, ei ainoastaan haettua henkilökuntalainaa.
Vakuuden osalta tarkistetaan vakuuden markkina-arvo. Lisäksi arvioidaan asuntojen lähestyvien remonttitarpeiden vaikutusta lainanhoitokykyyn.
Laina-aikana lainojen mahdollisia maksuviiveitä seurataan tarkasti ja mahdollisiin maksuviiveisiin puututaan nopeasti. Lainansaajien taloustilanteen muutoksia seurataan Suomen Asiakastieto Oy:n Valvomo-palvelun kautta. Valvomo-palvelun kautta saadaan ilmoitus, mikäli lainansaaja saa maksuhäiriömerkinnän jätettyään jonkin toisen saatavan maksamatta. Henkilökuntalainoista ei ole kirjattu luottotappioita yksittäistä parikymmentä vuotta sitten myönnettyä summaltaan pienehköä velkajärjestelytapausta lukuun ottamatta.
Vakuutena olevien kiinteistöjen osalta valvotaan, että kiinteistöillä on voimassaoleva palovakuutus. Lainansaajan on toimitettava Kevalle vakuutusyhtiön Kevalle osoittama sitoumus siitä, että vakuutusyhtiö ilmoittaa Kevalle vakuutusmaksujen laiminlyönnistä kaksi viikkoa ennen vakuutuksen irtisanomista. Riskienhallinnan kannalta on tärkeää, ettei vakuudeksi annetun kiinteistön vakuutus pääty Kevan tietämättä.
Henkilökuntalainat ovat henkilökuntaetu, joka tähän asti on katsottu Kevassa tarpeelliseksi kilpailtaessa pankki- ja vakuutusalan työntekijöistä. Henkilökuntalainojen marginaaleja ei ole muutettu pitkään aikaan, sillä henkilökuntaetuna olevien lainojen kokonaiskorko on haluttu pitää kilpailukykyisenä pankkien tarjoamiin lainakorkoihin verrattuna.
Henkilökuntalainojen hoitamiseen ei tarvita erillistä henkilökuntaa eikä erillisiä tietojärjestelmiä. Kevalla on huomattava antolainasalkku, joka koostuu pääosin kunnille ja kuntien yhtiölle myönnetyistä lainoista. Henkilökuntalainoja hoidetaan samalla järjestelmällä ja saman henkilökunnan toimesta kuin muita antolainoja. Henkilökuntalainoja on kappalemääräisesti niin vähän, että niiden hoitamiseen käytettävä työaika on vähäinen.
Kunnallisen eläkelain 135 §:n mukaan eläkevastuurahaston varoja sijoitettaessa on huolehdittava sijoitusten varmuudesta, tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta sekä hajauttamisesta.
Henkilökuntalainojen tuotto vaihtelee euriborkorkojen muutosten myötä. Henkilökuntalainojen vakuudeksi vaaditaan turvaava vakuus, joka pääsääntöisesti on lainansaajan asunto. Henkilökuntalainoille saadaan siis markkinaehtoista tuottoa ja niiden varmuudesta huolehditaan tarkoilla vakuusvaatimuksilla. Täten mielestämme lain vaatimus eläkevastuurahaston varojen sijoittamisesta täyttyy henkilökuntalainojen osalta. On myös hyvä huomata, että riskienhallinnallisesti asianmukaisesti hajautettuun korkosijoitussalkkuun sopivat hyvin henkilökuntalainojen kaltaiset muuttuvakorkoiset korkosaamiset, etenkin edessä vääjäämättä olevassa nousevien korkojen olosuhteissa.
Kevan henkilökuntalainojen kokonaissaldo (maksamatta oleva pääoma) per 30.11.2014 oli 9.123.168, 48 euroa ja henkilökuntalainakannan saldolla painotettu keskikorko oli 0,386 %.
Kevan valtuuskunnan tai hallituksen jäsenillä, toimitusjohtajalla tai johtoryhmän jäsenillä ei ole Kevan myöntämiä lainoja.
Kevan hallitus käsitteli kokouksessaan 18.12.2014 sijoitussuunnitelmaa vuodelle 2015 ja hyväksyi sijoitussuunnitelman muilta osin, mutta jätti henkilökuntalainoja koskevan asiakohdan pöydälle. Henkilökuntalainoja koskevaa asiaa käsitellään seuraavan kerran hallituksen kokouksessa 29.1.2015. Keva ei myönnä uusia henkilökuntalainoja, kunnes asia on ratkaistu. Kuitenkin jo myönnetyt, mutta nostamattomat lainat (3 kpl) hoidetaan päätöksien mukaisina. Kevalla on valmius päivittää henkilökuntalainojen myöntämistä koskevia ehtoja, mikäli siihen nähdään tarvetta tai myös pidättäytyä uusien henkilökuntalainojen myöntämisistä.
Asian arvioinnissa haluamme todeta, että henkilökuntalainat ovat olleet osa Kevan henkilökuntaetuja jo kymmeniä vuosia ja henkilöstö kokee edun saavutettuna etua, jonka poistamisesta tai ehtojen muuttamisesta on tarkoitus neuvotella 7.1.2015 myös henkilöstön edustajien kanssa.
Lisätietoja asiassa antavat
Johtava lakimies Marja Kauppila, p. 020 614 2466
Sijoitusjohtaja Ari Huotari, p. 020 614 2205
Liite: