Eläkkeet Työkyky

Toisin kuin ehkä yleinen käsitys on, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden palomiesten määrä on laskenut viime vuosien aikana.

Vuonna 2016 työkyvyttömyyseläkkeelle jäi vähemmän palomiehiä kuin vuonna 2000. Syynä tähän on muun muassa mahdollisuus hyödyntää uudenlaisia työnkuvia sekä ammatillisen kuntoutuksen vaihtoehtoja.

Eläkeikä nousi jo ennen eläkeuudistusta

Vuoden 2015 lopun tilastojen mukaan Kevassa oli vakuutettuna yhteensä 8 375 pelastushenkilöstöön kuuluvaa suomalaista: päätoimisia palomiehiä, sopimuspalokuntalaisia, tekniikan alojen asiantuntijoita sekä pelastusjohtajia.

Vakinaiseen pelastustoimintaan osallistuvan miehistön keski-ikä vuonna 2015 oli 41 vuotta. Eniten pelastustoimintaan osallistuvat 35–39-vuotiaat. Alipäällystön ja päällystön jäsenten keski-ikä on jokusen vuoden korkeampi.

Vanhuuseläkkeelle jäävien osuus pelastushenkilöstöstä on hieman kasvanut tämän vuosituhannen aikana: vuonna 2001 vanhuuseläkkeelle jäi 0,6 prosenttia ja vuonna 2016 1,2 prosenttia henkilöstöstä.

Samoin kuin muidenkin suomalaisten, myös pelastushenkilöstön eläkeikä nousi eläkeuudistuksen yhteydessä vuoden 2017 alusta lähtien. Vanhuuseläkkeelle siirtyvien keski-ikä nousi kuitenkin jo ennen sitä, sillä esimerkiksi vuonna 2000 eläköityneen miehistön keski-ikä oli 57 ja vuonna 2016 60,5. Päällystön jäsenet ovat jääneet vuonna 2016 vanhuuseläkkeelle 61–63-vuotiaina.

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on tasainen

Operatiivisissa pelastustehtävissä työskentelevistä palomies-sairaankuljettajista, paloesimiehistä, ylipalomiehistä ja ensihoitajista käytetään työtehtävien monipuolistumisesta kertovaa yhteisnimitystä pelastaja. Iän lisäksi pelastajan työkykyyn vaikuttavat monet asiat. Epätavalliset ja nopeasti vaihtuvat olosuhteet altistavat pelastajan erilaisille tapaturmille, ja epäsäännöllinen työaika kuormittaa elimistöä.

Tästä huolimatta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden palomiesten osuus koko henkilöstöstä on pysynyt tasaisena ilman piikkejä, sillä sekä vuonna 2001 että vuonna 2016 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 0,6 prosenttia henkilöstöstä. Näiden vuosien välillä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi yhteensä 693 palomiestä.

Yleisimmät työkyvyttömyyden aiheuttajat olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, verenkiertoelinsairaudet sekä mielenterveyshäiriöt.

Lukuihin on laskettu mukaan täydet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet, kuntoutus- ja osakuntoutustuet sekä yksilölliset varhaiseläkkeet. Osatyökyvyttömyyseläke ja ammatillinen kuntoutus ovat pelastusalalla kuitenkin alikäytössä.

 

Vakinaisten palomiesten työkyvyttömyyseläkkeet  2000 2016
Täysi työkyvyttömyyseläke 19 7
Täysi kuntoutustuki 19 10
Osatyökyvyttömyyseläke 3 11
Yksilöllinen varhaiseläke 2 0
Työttömyyseläke 2 0
Yhteensä 45 28

Lisää jaksamista ja työvuosia

Pelastusalan henkilöstön kokonaisuutta katsottaessa tilanne ei näyttäisi menevän yhtään huonompaan suuntaan, päinvastoin. Vaikka eläkeikää on nostettu, kehitys työkyvyttömyyseläkkeiden osalta on mennyt parempaan suuntaan.

Työaikojen lisäksi myös työnkuvia on voitu muokata terveydentilan niin vaatiessa. Palomiehen töihin liittyvien erikoistumisten ja alan teknistymisen myötä on syntynyt uudenlaisia työnkuvia. Ne ovat lisänneet pelastuslaitosten ja työterveyshuoltojen vaihtoehtoja miettiä entistä laajemmin mahdollisten sairauksien jälkeistä työkykyä ja siten edistää työssä jatkamista mahdollisimman pitkään.

Myös ammatillisen kuntoutuksen tarjoamia mahdollisuuksia on hyödynnetty aikaisempaa enemmän. Palomiehiä on siirtynyt työkokeilujen kautta uusiin tehtäviin, esimerkiksi kaluston huoltotehtäviin. Koulutusten kautta on siirrytty palomiehestä esimieheksi tai aivan kokonaan uusiin ammatteihin. Palomiehille on kustannettu mm. palopäällystökoulutuksia sekä turvallisuus- ja rakennusalan opintoja. Eläkkeelle siirtymisen keski-ikää on näiden keinojen avulla pystytty nostamaan.

Ei sovi myöskään vähätellä niitä toimenpiteitä, joita pelastuslaitokset ovat itse tehneet työn kehittämisen osalta. Työyhteisöissä kehitetyt uudet toimintamallit, työsuojeluun kiinnitetty erityinen huomio sekä työterveyshuoltojen ennakoiva ote terveystarkastuksineen ovat auttaneet pelastajaa jaksamaan ja jatkamaan työssään.

 

 

Kevassa vakuutettu pelastushenkilöstö 2015

  • Päätoimisia palomiehiä 4339
  • Sopimuspalokuntalaisia 2978
  • Päätoimisia tekniikan alojen asiantuntijoita 770
  • Sopimuspalokuntiin kuuluvia tekniikan alojen asiantuntijoita 267
  • Päätoimisia pelastusjohtajia 21

       Yhteensä 8375