Kevan työkykyjohtamisen kehittämisverkostojen tavoitteena on tukea julkisen alan työnantajien omaa työkykyjohtamisen kehittämistyötä. Verkostotapaamisista on tullut tärkeä kohtaamispaikka monille työhyvinvointiasioiden parissa työskentelevälle ja samalla ainutlaatuinen tilaisuus luoda kontakteja ja vertaisryhmiä.
Alkusysäys verkostoiminnalle tuli Kevan asiakkailta. Monia HR- ja työhyvinvointiasioiden parissa toimivia ammattilaisia yhdistävät samanlaiset haasteet, joihin kaivattiin näkemyksiä ja yhteistä keskustelua. - Halusimme luoda verkoston, jossa työnantajat voivat viedä eteenpäin omia työkykyjohtamisen tavoitteitaan, verkostotoimintaa vetävä Kevan työelämäasiantuntija Susanna Gardemeister tiivistää. - Paneudumme työkykyjohtamisen haasteisiin, hiomme toimintamalleja ja kehitämme menetelmiä ja työkaluja.
Yhteisöllisyys on tärkeä voimavara
Verkostoissa alusta saakka mukana ollut Perusturvaliikelaitos Saarikan henkilöstöjohtaja, työsuojelupäällikkö Riitta Hallberg korostaa kehittämisverkostosta saatavan yhteisöllisen tuen merkitystä. - Voimme vaihtaa ajatuksia paitsi Kevan asiantuntijoiden kanssa, myös muiden HR-toimijoiden kanssa, esimerkiksi hyvistä käytännöistä tai ratkaisuista.
- Pienissä organisaatioissa HR- tai työsuojelutoimijat ovat aika yksin, kun siinä organisaatiossa saattaa olla vain yksi henkilö tuossa roolissa. Tällöin Kevan verkostoista on erityisesti hyötyä ja niistä saa uusia yhteistyökumppaneita, Hallberg pohtii.
Aiheet mietitään yhdessä verkostolaisten kanssa
Verkostoissa käsiteltävät aiheet nousevat työnantajien arjesta ja työelämän ajankohtaisista ilmiöistä. - Alkaneen vuoden aikana käsittelemme valtakunnallisessa verkostossa mm. tulevaisuusajattelua ja muutosjoustavuutta, mielenterveyden voimavaroja, virtuaalisen työympäristön haasteita ja työura-ajattelua, Kevan kehittämispäällikkö Jaana Kekäläinen kertoo. - Alueellisissa verkostoissa puolestaan käsiteltävät asiat nousevat enemmän arjen työstä ja käytännön kysymyksistä, joihin yhdessä mietimme ratkaisuja.
Aiheet mietitään yhdessä verkostolaisten kanssa. - Käsiteltävien teemojen valintaan osallistuminen on totta kai tehnyt omaakin työtä ja osallistumista verkostoon mielekkääksi, Riitta Hallberg kommentoi.
- Tavoitteenamme on haastaa totuttuja toimintatapoja ja ideoida myös uutta ja olemme halunneet pitää keskusteluun osallistumisen kynnyksen mahdollisimman matalana, Susanna ja Jaana kertovat.
Mukaan verkostoon?
Verkostoihin ovat tervetulleita mukaan kaikki Kevan työnantaja-asiakasorganisaatiossa työkyky-, työhyvinvointi- ja HR-asioiden parissa työsketelevät. Voit tutustua verkostoihin ja ilmoittautua mukaan verkkosivuiltamme.
5 vinkkiä työkykyjohtamisen kehittämisverkostoista
1 Työkykyjohtamisen kehittämisverkostoihin voivat osallistua kunta-alan, valtion ja kirkon organisaatioissa työskentelevät HR-, työkyky-, työsuojelu- ja työturvallisuustoimijat. Valtakunnallisen työkykyjohtamisen verkostossa oli vuoden 2020 lopussa mukana yli 700 henkilöstö- ja työkykyasioiden ammattilaista. Alueelliset verkostot toimivat kaikissa Suomen maakunnissa Uudeltamaalta Lappiin.
2 Verkostoista saa apua, tukea ja inspiraatiota työkykyjohtamisen kehittämiseen sekä ajankohtaisiin, käytännön työkykytyöstä nouseviin kysymyksiin.
3 Verkostolaiset voivat osallistua omien tarpeidensa mukaan sekä valtakunnalliseen että alueellisiin kehittämisverkostoihin. Työskentely ja teemat eri verkostoissa tukevat toisiaan.
4 Työskentelytapoina verkostoissa ovat säännölliset tapaamiset, koulutukset ja työpajat joko verkon kautta tai kasvokkain. Kaikki verkostotapaamisten materiaalit ovat verkostolaisten käytettävissä myös Kevan verkkoympäristössä (Claned). Verkoston jäsenet saavat käyttöönsä Clanedin kautta myös Kevan Oppimisympäristön monipuoliset oppimiskokonaisuudet työkykyjohtamisen tukemiseen.
5 Kehittämisverkostojen teemat ja työskentely suunnitellaan vuodeksi eteenpäin yhdessä verkostolaisten kanssa.
