Karu totuus suomalaisesta työelämästä

Työelämä Työkyky Tapahtumat
Työelämä Työkyky Tapahtumat

Työkyvyttömyys aiheuttaa suomalaisessa työelämässä merkittäviä kustannuksia ja mielenterveyden häiriöt ovat edelleen nousussa.

Työkyvyttömyyskustannuksissa ja työterveyshuollon investoinneissa on suurta vaihtelua yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Mielenterveyden häiriöt ovat tällä hetkellä suurin ryhmä Kelan korvaamissa sairauspäivärahoissa. Osasairauspäivärahan käyttö näyttäisi olevan tuloksellinen keino pidentää työuria. Tulokset olivat esillä ajankohtaiseminaarissa, jonka järjesti julkisen alan työeläkevakuuttaja Keva yhteistyössä Helsingin yliopiston, Kelan, Terveystalon ja Työterveyslaitoksen kanssa.

Tapahtuman verkkosivu

Keva ja Terveystalo selvittivät yksityisen ja julkisen sektorin henkilöstön työkyvyttömyyttä ja sen kustannusvaikutuksia. Työkyvyttömyyden kustannukset olivat tarkastelluissa organisaatioissa keskimäärin 6,8 prosenttia palkkasummasta. Erot ääripäiden välillä ovat merkittäviä: kustannukset vaihtelivat 3 ja 11 prosentin välillä organisaatioiden palkkasummasta.

Vaihtelun taustalla monta syytä

Suurimman työkyvyttömyyden kustannuserän aiheuttavat sairauspoissaolot, jotka ovat miltei kolme neljästä kaikista työkyvyttömyyden kustannuksista eli noin 5 prosenttia palkkasummasta. Sairauspoissaolokustannukset ovat noin prosenttiyksikön suuremmat kuntaorganisaatioissa kuin yrityksissä.

-Tekemätön työ maksaa yrityksille vähemmän kuin kuntaorganisaatioille. Ero johtuu vähäisemmästä sairauspoissaolojen määrästä, joka on merkittävin tekijä tekemättömän työn kustannuksissa. Siksi sairauspoissaolojen vähentäminen on merkittävin keino vähentää tekemätöntä työtä ja siitä johtuvia kustannuksia, sanoo Terveystalon julkisista palveluista vastaava liiketoimintajohtaja Laura Räty.

Tarkastelluista organisaatioista yritykset investoivat työterveyteen huomattavasti enemmän kuin kuntaorganisaatiot: Kuntaorganisaatiot keskimäärin 100 euroa henkilötyövuotta kohden, kun yrityksissä vastaava luku oli yli 300 euroa. Yritykset maksavat kuntaorganisaatioita enemmän niin ennaltaehkäiseviä kuin myös sairaanhoidollisia työterveyden kustannuksia.

Kustannusten lisäksi organisaatioiden henkilöstötilanteet vaihtelivat merkittävästi. Osassa organisaatioista ei tarkasteluvuonna ollut yhtäkään työkyvyttömyyseläketapausta, kun taas toisissa organisaatioissa 1-2 prosenttia henkilötyövuosista siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuntaorganisaatiot suosivat yrityksiä huomattavasti useammin osatyökyvyttömyyseläkkeitä, jolla on merkittäviä kustannusvaikutuksia.

-Tätä selittänee eläkejärjestelmien erot, sillä osatyökyvyttömyyseläkkeet eivät aiheuta julkisessa eläkejärjestelmässä lainkaan työkyvyttömyyden kustannuksia, arvioi palvelupäällikkö Toni Pekka Kevasta.

Kevan ja Terveystalon tutkimuksessa vertailtiin 63 kuntaorganisaation ja 62 yrityksen työkyvyttömyyden kustannuksia. Tarkastellut kuntaorganisaatiot työllistävät 400 000 henkilötyövuotta ja yritykset 48 000 henkilötyövuotta.

Mielenterveyden häiriöiden osuus nousussa

Mielenterveyden häiriöt ovat nyt merkittävin Kelan korvaamia sairauspoissaoloja aiheuttava sairausryhmä. Mielenterveyden häiriöiden osuus korvatuista sairauspäivärahapäivistä nousi viime vuonna lähes kolmannekseen.

- Viimeaikainen mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen kasvu näkyy niin ylemmillä ja alemmilla toimihenkilöillä kuin työntekijöillä ja yrittäjilläkin, sanoo tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren Kelasta.

- Yleisimpiä mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ovat naisilla alempien toimihenkilöiden ryhmässä, Blomgren kertoo.

Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot yleisiä työterveyspalveluiden suurkuluttajilla

Suuri osa nuorista työntekijöistä ei erityisemmin käytä työterveyden sairaanhoitopalveluita. Helsingin kaupungin alle 35-vuotiaita työntekijöitä käsitelleessä tutkimuksessa selvisi, että kuitenkin noin 10 prosentin suuruinen joukko käytti 40 prosenttia työterveyshuollon palveluista. Lisäksi Helsingin yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa havaittiin, että sekä työterveyspalveluiden käyttö että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kohdentuvat erityisesti suorittavaa työtä tekeviin työntekijäryhmiin. Palveluita paljon käyttävät nuoret työntekijät voidaan siis potentiaalisesti tunnistaa jo työsuhteen ensimmäisinä vuosina.

- Työterveyspalvelut on keskeinen ennaltaehkäisevän toiminnan ympäristö, tutkijatohtori Jaakko Harkko Helsingin yliopistosta sanoo.

- Toimenpiteitä oikein kohdentamalla voidaan mahdollisesti kohentaa nuorten työntekijöiden työkykyä. Aikaansaatu työkyvyn koheneminen kohdistuu varhaiseen työuran vaiheeseen, ja voi kokonaan ehkäistä tai merkittävästi hidastaa työkyvyttömyyden etenemistä, Harkko lisää.

Taloustilanne näkyy työkyvyttömyystilastoissa

Sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden trendit eivät kuvasta pelkästään terveydessä ja työkyvyssä tapahtuvia muutoksia, vaan myös talous ja työmarkkinoiden kehitys vaikuttavat. Työterveyslaitoksen tutkimukset osoittavat, että sairauspäivärahajaksolle jääneiden osuudet notkahtivat alaspäin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopun lamahuipun aikoihin.

- Notkahdus näkyi erityisesti aloilla, joihin laman tiedetään vaikuttaneen paljon, kuten teollisuuden työntekijöillä, erikoistutkija Taina Leinonen Työterveyslaitokselta sanoo. Hänen mukaansa laman aiheuttama työn säilyttämisen epävarmuus saattoi vähentää halukkuutta hakeutua hoitoon ja olla poissa töistä.

- Saattaa myös olla, että työttömiksi jäivät todennäköisimmin työntekijät, joilla oli lähtökohtaisesti suuri sairauspoissaolojen todennäköisyys, jolloin sairauspoissaoloja kertyi työssä jatkavien keskuudessa vähemmän. Vastaavasti viimeaikainen työkyvyttömyysetuuksien käytön lisääntyminen voi osittain liittyä siihen, että työtä on nousukauden seurauksena ollut tarjolla yhä useammalle, myös osatyökykyisille.

Työterveyslaitoksen tekemissä tutkimuksissa ilmeni, että osasairauspäivärahan käyttö täyden sairauspäivärahan sijaan edisti työhön osallistumista ja samalla säästi sosiaaliturvakustannuksia. Osasairauspäivärahan käyttöä jo työkyvyttömyyden varhaisessa vaiheessa voidaan Leinosen mukaan joissain tapauksissa pitää tehokkaana keinona pidentää työuria. Sen sijaan työeläkekuntoutuksena tarjotun ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen oli pieni.

 

Lisätiedot:
Helsingin yliopisto, Jaakko Harkko, p. 050 331 6069, jaakko.harkko@helsinki.fi
Kela, Jenni Blomgren, p. 050 5522 286, jenni.blomgren@kela.fi
Keva, Toni Pekka, p. 040 589 8363, toni.pekka@keva.fi
Terveystalo, Laura Räty, p. 040 522 68 45, laura.raty@terveystalo.com
Työterveyslaitos, Taina Leinonen, p. 050 3271723, taina.leinonen@ttl.fi