Kaikki hyvä johtaminen on työkykyjohtamista

Työelämä Työkyky Asiakkaat kertovat
Työelämä Työkyky Asiakkaat kertovat

Työkykyjohtaminen ei ole muusta johtamisesta erillistä toimintaa vaan linkittyy siihen tiiviisti. Kaikki hyvä johtaminen edistää työyhteisön hyvinvointia, muutosjoustavuutta, kehittymistä ja uudistumista – ja heijastuu myös asiakastyytyväisyyteen.

Varkauden kaupungin reilun 1600 työntekijän henkilöstö painottuu sote-alalle ja sivistystoimeen. Henkilöstöjohtaja Nina Holopainen sekä työhyvinvointiasiantuntija ja työsuojelupäällikkö Kirsti Murtomäki kertovat työkykyjohtamisen johtoajatuksena olevan, ettei työkykyjohtamista voi eritellä muusta johtamisesta.

Kirsti Murtomäki Varkaus.jpg–Meillä on muodostunut sloganiksi, että kaikki hyvä johtaminen on työkykyjohtamista. Olemme vieneet esihenkilöille sanomaa, että työkykyjohtamista ei voi ulkoistaa. Ei voi ajatella, että HR hoitaa nämä asiat ja talousjohtaja nämä. Tärkeää on kokonaisvaltainen johtaminen ja sen haltuunotto, Murtomäki (kuvassa vasemmalla) toteaa.

–Ei ole erikseen asia- tai talousjohtamista, on vain ihmisten johtamista, Holopainen lisää.

Kohti kokonaisvaltaista johtamista

Varkauden kaupungilla esihenkilöiden kokonaisvaltaisen johtamisen tueksi on kehitetty Pro Pomo -osaamisprofiili. Osaamisprofiilissa on määritelty kokonaisvaltainen johtaminen ja sen edellytykset havainnollistamalla johtamisen eri osa-alueet.

Yksi osa-alueista on työkykyjohtaminen ja ihmisten johtaminen. Esihenkilön tulee ottaa haltuun kaikki Pro Pomon osa-alueet, ja oman esihenkilön kanssa arvioidaan jatkuvasti missä ollaan menossa ja miten jokaisen haltuunottoon päästään.

–Pro Pomolla viestitään, että jokaisella esihenkilöllä täytyy olla perusvalmiuksia jokaiseen johtamisen osa-alueeseen. Tällä pyritään johtamisen tasalaatuisuuteen, eli että ei ole osa-alueita, jotka eivät kiinnosta tai joihin ei ole aikaa. Kukaan ei voi sanoa, että minä johdan vain taloutta, Holopainen kuvailee.

Ei ole erikseen asia- tai talousjohtamista, on vain ihmisten johtamista

Nina Holopainen Varkaus.jpg

Työkykyjohtamisen integroimista osaksi kaikkea johtamista on vahvistettu myös tiedolla johtamisen keinoin. Murtomäen mukaan raportointia on pyritty kehittämään asioiden näkyväksi tekemiseksi ja syy-yhteyksien osoittamiseksi.

Raportoinnin kehittämisen ohella on pilotoitu järjestelyä, jossa henkilöstön tyytyväisyyttä arvioidaan rinnakkain asiakaskokemuksen ja -tyytyväisyyden kanssa.

–Rinnakkaisella arvioinnilla tuodaan ilmiö ja hyvän tai huonon johtamisen eli myös työkykyjohtamisen vaikuttavuus asiakaspalautteiden kautta näkyväksi, Holopainen (kuvassa oikealla) kuvaa.

Lisäksi Varkaus toteutti yhdessä Kevan moniammatillisen asiantuntijatiimin kanssa Kevan Työkykyjohtamisen 360 -analyysin, jolla kartoitettiin työkykyjohtamisen toimivuutta osana johtamisjärjestelmää. Kartoituksen johdosta henkilöstöasiat käsitellään nykyään johtoryhmässä omana kohtanaan, työkykyjohtamisen näkökulma huomioiden.

–Tähän saakka talousasiat ovat olleet johtoryhmän agendalla automaattisesti. Henkilöstöasiat jotenkin hukkuvat tai niitä ei vaan käsitellä. Nyt ne ovat ihan omana kohtanaan. Meillä on tarkoitus pohtia ulkopuolisen sparraajan kanssa tarkemmin käsiteltävä sisältö eli mitkä henkilöstöasiat ja millä tasolla johtoryhmässä käsitellään. Näin sisältö ei ole vain valtakunnallisten sopimusneuvottelujen tapahtumia tai lakkovaroituksia vaan nimenomaan hyvinvointiin, työkykyyn ja oppimiseen liittyviä asioita, Holopainen kertoo.

Ylimmän johdon esimerkki työkykyjohtamisessa keskeinen

Holopainen ja Murtomäki painottavat ylimmän johdon roolia työkykyjohtamisessa ja sen strategisuuden toteutumisen varmistajana.

–Ylimmän johdon rooli on aivan keskeinen - he näyttävät esimerkillään, puheillaan ja teoillaan, miten he suhtautuvat johtamisen arvoihin. Jos sieltä viestitetään alemmille esihenkilöille, etteivät työkykyyn liittyvät asiat ole tärkeitä, se vyöryy rakenteissa eteenpäin. Vaikka olisi loistavia työhyvinvointiohjelmia, ketju rikkoontuu, jos yläpuolella olevat esihenkilöt eivät toimi samalla tavalla, Holopainen kertoo.

–Ylimmän johdon kiinnostus kannustaa esihenkilöitä ja työntekijöitä mahdottoman hienoihin asioihin. Välittämisen kulttuuri on äärimmäisen merkityksellistä. Siihenhän kaikki perustuu, Murtomäki jatkaa.

Tulevaisuudessa Varkauden kaupungilla pyritään vahvistamaan edelleen kokonaisvaltaisen johtamisen osa-alueiden tasapainoa sekä johdossa että esihenkilötyössä. Holopaisen mukaan yksi keinoista on edesauttaa HR: n pääsyä kumppaniksi eri toimialoille rakentamaan johtamisosaamista. Siten rakennetaan koko organisaatioon yhteistä ymmärrystä tavoitteista, vaatimuksista ja tuloksista.