Joensuun kaupunki on valittu yhdeksi Sitran ja STM:n rahoittaman Työelämäpalkinnon saajista. Palkinnon arvo oli 15 000 euroa. Yleisö sai äänestää yhdeksästä työelämäpalkinnon saajista omasta mielestään parhaimman. Yleisön mielestä innostavin palkituista oli Joensuun kaupunki, mistä Joensuu sai vielä 10 000 euron bonuksen.
Kilpailussa haettiin esimerkkejä siitä, miten omalla toiminnallaan voi onnistuneesti mukautua muuttuvaan maailmaan. Tuloksissa haettiin selkeästi mitattavaa vaikuttavuutta, rohkaistiin uudistumaan ja etsittiin innostuneita sanansaattajia.
Joensuun kaupungin palkitsemiskriteerinä oli ennakkoluulottomalla toiminnalla ja aktiivisella sisäisellä viestinnällä aikaansaatu työkyvyttömyyskustannusten laskeminen. Joensuun kaupungin henkilöstön työkyvyttömyyskustannukset ovat laskeneet viime vuosina ja ovat tällä hetkellä selkeästi pienemmät kuin vastaavissa kaupungeissa. Kehuja saivat muun muassa Joensuussa käytössä olevat osatyökykyisten korvaavan työn malli, onnistumisista palkitseminen, henkilöstölle järjestettävät tapahtumat sekä rento viestintä.
Joensuun kaupunki on koulutuksen ja aktiivisen viestinnän avulla onnistunut sitouttamaan esimiehet ja koko henkilöstön yhteiseen kehittämistyöhön.
Henkilöstöjohtaja Sari Lempiäinen Joensuun kaupungilta kertoo, että työtä ohjaa ajatus siitä, että perustusten on oltava kunnossa. Asialliset ja vastuulliset työt on kaikkien osaltaan hoidettava ja ne hoidetaan avoimesti, yhteistyökykyisesti ja sopivan inhimillisesti.
- Henkilöstöpalveluissa meidät pitää virkeänä se, että haluamme sopivalla vimmalla ja kokeillen ratkoa eteen tulevia haasteita. Samalla on lupa irrotella, pitää pikkaisen hauskaa ja luoda yhteistä, omaleimaistakin henkeä ja asennetta organisaatioomme. Suuntamme vaikuttaa lupaavalta henkilöstöltäkin saadun palautteen perusteella. Työelämäpalkinto tuntuu huikealta palautteelta meille, ja antaa osaltaan intoa jatkaa, Lempiäinen kertoo.
Suomen itsenäisyyden rahaston Sitran ja sosiaali- ja terveysministeriön palkintoa haki kaikkiaan 99 yritystä ja organisaatio. Joensuun kaupunki oli ainoa kunta palkittujen joukossa.
Työkyvyttömyyskustannusten hallitseminen on tärkeää
Kevan arvion mukaan työkyvyttömyydestä aiheutuvat menot ovat kunta-alalla noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Suurimmissa kaupungeissa työkyvyttömyyden välittömät kustannukset ovat keskimäärin 6,7 prosenttia palkoista.
Kevan työelämäpalvelujen johtaja Pauli Forma kertoo, että Joensuun kaupunki on hieno esimerkki kunta-alalla tehtävästä aktiivisesta ja kokonaisvaltaisesta työelämän kehittämistyöstä.
- Tämän työn tulokset näkyvät työhyvinvointina, työkyvyttömyyskustannusten hallintana ja pidempinä työurina. Tämän tyyppiset palkitsemiset osoittavat oivallisesti, että myös julkisella sektorilla tehdään erinomaista kehittämistyötä, Forma arvioi.
Joensuu on muutenkin aktiivinen työelämän kehittäjä, esimerkiksi viime vuonna se sai Kevalta Työelämän kehittämisrahaa. Joensuu testaa JUU-hankkeessa (Joukkomme Uusille Urille), löytäisikö se keinoja, joilla saisi hyväntahtoisesti tuupattua keskimääräistä enemmän sairastavat työntekijät keskimääräistä vähemmän sairastavien joukkoon.
Sivuillamme myös
Hallitse työkyvyttömyyskustannuksia
