Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen päätöksiä tehtiin Kevassa vuonna 2022 peräti noin 154 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna ja vanhuuseläkepäätöksiä noin 14 prosenttia enemmän. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä nousi ja se oli 62,0 vuotta.
Nopean inflaation vuoksi työeläkkeiden indeksikorotus oli poikkeuksellisen suuri, 6,8 prosenttia vuoden 2023 alussa. Tämän vuoksi vanhuuseläkettä ja osittaista vanhuuseläkettä haettiin poikkeuksellisen paljon. Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen päätösmäärä kasvoi vuonna 2022 peräti noin 6 600 päätöksellä eli 154 prosentilla ja vanhuuseläkepäätösten määrä kasvoi noin 3 300 päätöksellä eli 14 prosentilla.
- Eläköityminen on monelle ainutkertainen tapahtuma. Paljon julkisuutta saanut työeläkeindeksi sai ihmiset liikkeelle ja pohtimaan, mikä on "juuri minulle oikea ratkaisu." Aika moni päätyi siihen, että joulukuu on hyvä hetki aloittaa uusi vaihe elämässä, sanoo eläkejohtaja Eija Korhonen Kevan Eläkepalveluyksiköstä.
Mielenterveysperusteisissa työkyvyttömyyseläkkeissä merkittävää laskua
Työkyvyttömyyseläkkeissä mielenterveyden häiriöiden määrässä ja alkavuudessa tapahtui viime vuonna positiivinen muutos. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi eläkkeelle siirtyi 1 581 julkisen alan työntekijää, mikä oli peräti 10,3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Mielenterveyden häiriöt olivat ensisijainen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy 29,7 (viime vuonna 32,7) prosentissa tapauksista.
Julkisella alalla tuki- ja liikuntaelinten sairaudet olivat edelleen yleisin työkyvyttömyyseläköitymisen syy. Ne kattoivat 38,3 (35,3) prosenttia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden ensisijaisista sairauksista.
Työkyvyttömyyseläkepäätösten kokonaismäärä (27 863 kpl) laski 2,6 prosenttia, lievää laskua oli sekä täysissä että osatyökyvyttömyyseläkkeissä.
Työkyvyttömyyseläkehakemuksia (27 906) saapui kuitenkin hieman edellisvuotta enemmän (1,3 %). Nousu kohdistui täysiin työkyvyttömyyseläkkeisiin (3,5 %) ja kuntoutustukiin (1,4 %). Työuraeläkehakemuksia saapui viime vuonna Kevaan 64 kappaletta. Sen sijaan osatyökyvyttömyyseläkkeitä ja osakuntoutustukia haettiin saman verran kuin edellisvuonna (laskua 0,1 %).
Ammatillista kuntoutusta haettiin tavallista vähemmän
Ammatillista kuntoutusta koskevien päätösten määrä (6 182 kappaletta) väheni 18 prosentilla, myös hakemuksia saapui 15,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Hakemusmäärien lasku on nähtävissä koko työeläkealalla.
Julkisella alalla ammatillisen kuntoutuksen hakemusmäärien vähentymiseen vuoden 2022 lopussa on saattanut osaltaan vaikuttaa 1.1.2023 voimaan tullut hyvinvointialueuudistus. Tämä iso organisaatiomuutos on saattanut siirtää työkykyprosessien vireille laittamista.
- Työkyvyttömyyseläkehakemusten kasvu kohdistui erityisesti uusiin täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea koskeviin hakemuksiin. Ne kasvoivat noin 7 prosenttia. Uusien työkyvyttömyyseläkehakemusten kasvu ja samaan aikaan tapahtunut ammatillisen kuntoutuksen hakemusten väheneminen on huolestuttava ilmiö. Ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet tulisi aina selvittää ennen työkyvyttömyyseläkettä. Riittävän ennakoivasti toteutettuna ne saattavat estää työkyvyttömyyseläköitymisen kokonaan, sanoo eläkejohtaja Merja Paananen Työkykyratkaisut-yksiköstä.
Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä nousi
Kunta-alan, valtion, kirkon, Kelan ja Suomen Pankin palveluksesta siirtyi eläkkeelle 19 397 työntekijää. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 62,0 vuotta eli 0,6 vuotta korkeampi kuin edellisvuonna. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä ei laskenut missään eläkelajissa.
Vanhuuseläkkeiden osuus kaikista eläkkeelle siirtyneistä oli 72,7 prosenttia. Vanhuuseläkkeelle siirryttiin vuonna 2022 keskimäärin 64,5 vuoden iässä eli 0,3 vuotta vanhempana kuin vuotta aiemmin.
Työkyvyttömyyseläkkeille siirtyi 5 303 työntekijää, mikä oli 1,4 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Täysille työkyvyttömyyseläkkeille siirryttiin keskimäärin 60,1 vuoden iässä (nousua 0,2 vuotta), täysille kuntoutustuille 50,0 (nousua 0,2 vuotta) ja osatyökyvyttömyyseläkkeille (sis. osakuntoutustuet) 57,0 (nousua 0,2 vuotta) vuoden iässä.
Eläkkeiden käsittely nopeutui, sähköinen asiointi yhä suositumpaa
Kaikissa eläkelajeissa Kevan käsittelyaika joko lyheni tai pysyi ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna.
Nopeimmin käsiteltiin osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen hakemukset, joissa päätös annettiin keskimäärin 1 päivässä. Keva käsitteli vanhuuseläkkeet keskimäärin 6 päivässä ja perhe-eläkkeet 8 päivässä. Kuntoutuspäätöksen keskimääräinen käsittelyaika oli 14 päivää ja työkyvyttömyyseläkkeiden 28 päivää.
Hakemukset käsiteltiin kaikissa eläkelajeissa 1–8 päivää nopeammin kuin yksityisissä laitoksissa keskimäärin.
Sähköisten hakemusten osuus kasvoi edelleen tuntuvasti. Vuonna 2022 noin 63 prosenttia eläkehakemuksista tehtiin sähköisesti Kevan Omat eläketietosi -palvelussa (57 prosenttia vuonna 2021).
Vanhuuseläkehakemuksista 84 (edellisenä vuonna 82) prosenttia ja osittain varhennetuista vanhuuseläkkeistä peräti 95 (92) prosenttia haettiin sähköisesti. Työkyvyttömyyseläkehakemuksista sähköisesti saapui Kevaan 37 (36) prosenttia.
Paperittoman palvelun tilaamista edistettiin monin tavoin koko vuoden ajan. Paperittomien palveluiden tilaajamäärä kasvoi yli 80 prosenttia.
Lisätiedot:
Eija Korhonen, eläkejohtaja, Eläkepalveluyksikkö, p. 020 614 2474
Merja Paananen, eläkejohtaja, Työkykyratkaisut-yksikkö, p. 020 614 2759
