Keva-talon katolle asennettiin toukokuussa mehiläispesä. Yhteistyöprojektin tarkoituksena on tukea tutkimusta ja luonnon monimuotoisuutta.
Mehiläiset ovat kotiutuneet Kevan katolle hyvin ja ne ovat lisääntyneet kevään ja alkukesän aikana nopeasti. Alun perin 20 000 tarhamehiläisen yhteisö on kasvanut jo 50 000 mehiläisen yhteisöksi.
Katolle onkin jo tuotu toinen pesärakennus ja otettu yhdyskunnasta jaoke viereiseen pesälaatikkoon. Näin pesät pysyvät kaupunkioloihin sopivan kokoisina ja riski mehiläisten parveiluun minimoituu.
Mehiläiset eivät häiritse ihmisiä, sillä ne eivät hakeudu ihmisten seuraan, toisin kuin usein niihin sekoitetut ampiaiset, jotka ovat kaikkiruokaisia saalistajia.
Keva-talon sijainti on mehiläisten kannalta ihanteellinen, sillä Kaisaniemen puisto ja kasvitieteellinen puutarha tarjoavat runsaasti ravintoa pölyttäjille. Mehiläiset keräävät ravintoa noin kahden kilometrin säteellä pesästä. Samalla ne kuljettavat pesään kasvien DNA:ta.
Pesistä otetaan säännöllisesti hunajanäytteitä. Näytteet lähetetään tutkittavaksi ranskalaiseen mehiläislaboratorioon, jonka tutkijat ovat erikoistuneet mehiläisten avulla tehtävään ympäristöseurantaan. Näin voidaan tutkia mehiläisten elinympäristöjen laatua ja kerätä tietoa pölyttäjäystävällisempien kaupunkiympäristöjen kehittämisen tueksi.
Projektin sivutuotteena syntyy ainutlaatuista kaupunkihunajaa, jonka makuun vaikuttavat puistojen koristekasvit ja lehmukset. Kaupunkihunaja on puhdasta, eikä sisällä pakokaasuja tai pienhiukkasia, sillä mehiläiset siirtävät meden vasustaan kennoihin suodattavien kalvojen läpi.
Syksyllä sadonkorjuun jälkeen mehiläispesiin laitetaan lisälämpöeristettä ja talviruokaa, jonka voimin mehiläiset talvehtivat kevääseen asti. Jos kesän kokemukset ovat myönteisiä, mehiläiset jatkavat jälleen ensi kesänä pölytystöitään Keva-talon ympäristössä.
Kevan mehiläisistä ja pesien huollosta vastaa HumbleBee Housing Project.