Kevan osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2022: Vuosi 2022 on taloudessa ja pääomamarkkinoilla vaikea

Keva Talous ja sijoittaminen
Keva Talous ja sijoittaminen

Kunta-alan eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta vastaavan Kevan sijoitusten tuotto oli tammi-syyskuussa -6,4 % eli -4,3 miljardia euroa. Sijoitusten markkina-arvo oli syyskuun lopussa 62,2 miljardia euroa, kun se viime vuonna vastaavaan aikaan oli 64,8 miljardia euroa.

Syyskuun loppuun mennessä maksutuloa kertyi 4,4 miljardia euroa ja kunta-alan eläkkeitä maksettiin 4,6 miljardia euroa. Työeläkevakuutettuja kunta-alalla oli syyskuun lopussa noin 565 000 henkilöä.

Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander toteaa, että epävarmuuden kasvu ja korkojen nousu vaikuttivat kielteisesti niin osakkeiden kuin korkosijoitustenkin arvoon Q3:n aikana.

- Kesän aikana virinnyt optimismi haihtui syyskuun aikana. Tämä näkyy myös Kevan sijoitustuloksessa, joka oli selvästi negatiivinen. Toisaalta Kevan pitkän ajan rahoitusnäkymä pysyi vakaana, Kiander sanoo.

Kevan sijoitustoiminnan markkina-arvoinen tuotto oli tammi-syyskuussa -6,4 %. Hedgerahastosijoitusten tuotto oli 10,9 %, pääomasijoitusten (mukaan lukien noteeraamattomat osakkeet) 8,1 %, kiinteistösijoitusten (mukaan lukien kiinteistörahastot) 5,7 %, korkosijoitusten -10,2 % ja noteerattujen osakkeiden tuotto oli -14,0 %.

Kevan sijoitusten pitkän aikavälin tuotto on edelleen hyvällä tasolla. Kumulatiivinen pääomapainotettu reaalituotto rahastoinnin alusta (vuodesta 1988) raportointihetkeen oli vuotta kohti 3,7 %. Vastaavan ajanjakson reaalinen keskituotto pääomapainottomana oli 5,0 %. Ilman pääomapainotusta viiden viimeisimmän vuoden reaalituotto on ollut 2,3 % ja kymmenen vuoden reaalituotto 4,4 %.

Korkosijoitusten (sisältäen johdannaisten vaikutuksen) osuus Kevan koko sijoitusvarallisuudesta oli 31,6 % ja noteerattujen osakkeiden sekä osakerahastojen osuus oli 30,0 %. Pienemmistä omaisuuslajeista pääomasijoitusten osuus oli 19,5 %, hedgerahastojen 7,8 % ja kiinteistösijoitusten 7,6 %.

Sijoitusjohtaja Ari Huotarin mukaan hetkelliset kesäiset odotukset keskuspankkien ja niiden koronnostojen lempeydestä haihtuivat lopulta nopeasti.

- Nyt näyttää vahvasti siltä, että keskuspankit haluavat osoittaa yhtäältä riippumattomuuttaan ja toisaalta haluttomuuttaan olla aina valmiina pelastamaan pääomamarkkinoita tiukan paikan tullen. Pääomamarkkinoiden onkin nyt opittava uusi asetelma tulevaisuutta ajatellen, Huotari sanoo.

Valtion, kirkon, Kelan ja Suomen Pankin henkilöstön eläkkeet

Keva on Suomen suurin työeläketoimija ja vastaa julkisen alan eläketurvan toimeenpanosta. Valtion eläkkeitä maksettiin tammi-syyskuussa 3,7 miljardia euroa, evankelis-luterilaisen kirkon eläkkeitä 175 miljoonaa euroa, Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläkkeitä 85 miljoonaa euroa ja Suomen Pankin eläkkeitä 22 miljoonaa euroa. Valtio, evankelis-luterilainen kirkko, Kela ja Suomen Pankki maksavat omat eläkemenonsa ja osuutensa toimintakuluista Kevalle.

Korkea työeläkeindeksi kasvatti eläkehakemusten määriä

STM vahvisti 20.10.2022 työeläkeindeksin vuodelle 2023 ja se on vuosikymmeniin korkeimmalla tasolla, 6,8 %. Korkea indeksi ja sen mukanaan tuoma julkisuus on saanut vanhuuseläkeiän täyttäneet hakeutumaan eläkkeelle poikkeuksellisen runsain joukoin loppuvuodesta.

Perinteisesti loppuvuosi ei ole ollut suosituin hetki siirtyä vanhuuseläkkeelle. Vuosina 2020 ja 2019 joulukuussa eläkkeelle siirtyi vajaat 800 henkilöä ja nyt hakemusmäärän perusteella määrä on vähintään kolmin-, ellei jopa nelinkertainen. Vuosi 2021 ei sovellu vertailuun, koska silloin loka-joulukuun aikana uusi ikäluokka ei täyttänyt eläkeikäänsä, eikä uusia potentiaalisia eläkkeenhakijoita ollut.

Osittaisen vanhuuseläkkeen osalta ryntäys eläkkeelle on vanhuuseläkettäkin suurempaa, koska siinä eläkkeen edellytyksenä on vain ikä. Vanhuuseläkkeen saadakseen pitää ikäkriteerin lisäksi myös työsuhteen päättyä. Osittaista vanhuuseläkettä alettiin hakea runsaasti jo syyskuussa, jolloin edeltävään vuoteen verrattuna hakemuksia saapui kaksinkertainen määrä. Lokakuussa tahti on kiihtynyt ja 23.10.2022 mennessä kasvu edeltävään vuoteen verrattuna on jo 700 %.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Jaakko Kiander, p. 020 614 2097
Sijoitusjohtaja Ari Huotari, p. 020 614 2205
Talousjohtaja Tom Kåla, p. 020 614 2211

Tässä tiedotteessa esitetyt luvut ovat tilintarkastamattomia.