Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen painii isojen asioiden kanssa. Miljoonat asiakkaat, etuuksien virtaviivaistaminen, maailman muutos ja sen vaikutus omaan organisaatioon tekevät johtamisesta välillä vaikeaa. Aina se on kuitenkin mielenkiintoista.
Minkä tien valitsemme hyvinvoinnille – sosiaaliturvan parantamisen vai ihmisten saamisen töihin?
– Ihmiselle itselleen ja yhteiskunnalle on parempi valita palkan ja työtulon tie. Silti sosiaaliturvaa tarvitaan. Työ ei ole enää itsestään selvyys: sairaudet ja muut syyt katkaisevat toimeentuloa ja toimintakykyä, toteaa Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen.
Etuudet yhteen kapseliin
Työtulon tien valitseminen kuulostaa itsestään selvältä, mutta se ei nykymaailmassa ole ihan suoraviivaista.
– Jos esimerkiksi yksinhuoltajaäiti on palvelualalla kolmivuorotyössä Helsingissä, mennään jo aika lähelle tilannetta, jossa kannattaa jäädä lasten kanssa kotiin sosiaalitukien varaan. Taisipa tässä ollakin tällainen tapaus äskettäin, Aaltonen sanoo.
Monet ovatkin lähteneet ajamaan perustuloa, joka vähentäisi etuuksien määrää ja kannustinloukkuja. Perustulolla saisi tehdä, mitä haluaa: olla töissä ja hankkia ekstraa, mennä kouluun, tehdä osa-aikatyötä tai vain olla.
Monta kysymystä on vielä ratkaistavana. Esimerkiksi minkä suuruisella perustulolla tällainen valinnanvapaus on mahdollista niin, että ihminen ei joudu hakemaan lisäetuuksia? Jos perustulo tulee kaikille, millainen verotusmalli tarvitaan?
Yhdenmukaistaminen on joka tapauksessa päivän teema.
– Suunta on se, että Kela ei jakaisi 42 eri etuutta eri syihin. Ennemminkin meillä olisi perusturvaetuus eli kokonaisuus, jossa olisi samassa kapselissa työttömyysturva, asumiseen liittyvä turva, toimeentulotuki ja mahdollisesti sairauteen liittyvät etuudet.
Tietoa päätöksentekijöille
Etuuksien jakamisen lisäksi Kelan kuuluisi Aaltosen mielestä olla mukana ohjaamassa päättäjiä oikeaan suuntaan. Kela käsittelee miljoonien etuuksien saajien asioita, ja tästä kertyy kosolti reaaliaikaista tietoa suomalaisten elämästä ja elämän laadusta.
– Etuusmaailmasta saatavan tiedon lisäksi meillä on tutkimustietoa. Olisi suorastaan synti olla antamatta poliittisille päättäjille syötteitä siitä, miltä maassa näyttää.
Otetaan esimerkiksi perustoimeentulotuki.
– Neljännes tuen saajista on alle 25-vuotiaita. Nuorten on vaikea päästä töihin varsinkin, jos he ovat olleet pitkään etuuksien varassa. Tällaisia näkymiä me emme saa pitää vain omassa käytössämme, Aaltonen korostaa.
Kelalla on paljon annettavaa myös sotelle.
Sote-uudistus tarvitsee onnistuakseen vahvaa ict-osaamista ja tiedonhallintajärjestelmiä valtakunnallisten asiakkuuksien hallintaan. Kelalla on valmiita ratkaisuja, joita voi laajentaa sote-käyttöön, esimerkiksi Kanta-palvelut.
Digipeikko selän takana
Vahvasta ict-osaamisesta huolimatta digitalisaatio tuntuu paineena Kelankin sisällä.
– Työn murros pitää hoitaa vastuullisesti. Työmaailma ei saisi pelätä digitalisaatiota, robotiikkaa tai chatteja, joita mekin kokeilemme. Esimerkiksi opintotuen puolella kokeilemme nyt tekoäly Watsonia.
Kela on jo vienyt palvelujaan verkkoon, joten etuuksia voi hakea ilman, että kelalainen puuttuu asiaan. Jos etuuden myöntämismääreet voidaan digitalisoida, ratkaisukin syntyy digitaalisesti, jolloin hakija saa vastauksen hyvinkin nopeasti.
– Sisäisesti kysymys on kuitenkin suuri: mihin resurssejamme suunnataan, kun osa työstä koneellistuu? Mikä on ihmisen työpanos, joka nostaa laatua, lisää tehokkuutta ja parantaa asiakaslähtöisyyttä?
Kelan toukokuussa vahvistetussa uudessa strategiassa tavoitteita ovat erinomainen asiakaskokemus, yhteistyö sote-uudistuksen kanssa, vaikuttamistyö sekä oman työkulttuurin kehittäminen tulevaisuuden tarpeisiin.
– Tiedossa on isoja muutoksia. Näistä työkulttuurin muutos on sisäisesti se kaikkein puhuttelevin, Aaltonen sanoo.
Ennen kaikkea strategian edistäjä
Muutostyössä johtajan rooli strategian käytäntöön viejänä korostuu.
– Johtaja on strategikko edelleen – minäkin johdan strategialla, mutta hyvin yksinkertaisella. Hississä minun pitää pystyä ykkös- ja kuutoskerroksen välillä kertomaan olennainen riittävän konkreettisesti.
Aaltosen mukaan strategian eteenpäin vieminen organisaatiossa on yksi johtajan päätehtävistä – sen hän on hallitukselle velkaa. Tehtävälistalla ovat myös resurssien ohjaaminen oikein strategian toteuttamisessa sekä porukan pitäminen tyytyväisenä, motivoituneena ja oikeissa töissä. Myös verkostojen hoitaminen kuuluu työnkuvaan.
– Sekään ei johtamisessa riitä, että toimii täällä sisällä. Pääjohtajan tehtävä on olla läsnä keskusteluissa ulkopuolella ja olla uskottava ulospäin.
Ulkona vai sisällä
Johtamista leimaa ainainen riittämättömyyden tunne. Ulkona hyöriessä tulee tunne, että pitäisi olla sisällä, ja päinvastoin. Toinen dilemma on, ollako lasitornissa johtamassa vai kädet savessa tekemässä.
– Joskus sitä toruu itseään, joskus taas tuntuu, että tämä meni nappiin. Kaiken kaikkiaan johtaminen on mielenkiintoista ja kivaa.
Mikä tekee johtamisesta kivaa?
– Porukan kanssa touhuaminen – sosiaalisena ihmisenä tykkään miettiä ihmisten kanssa, mihin suuntaan meidän pitäisi mennä. Kivaa on myös mahdollisuus vaikuttaa isoihin asioihin ja johtaa muutosta.
Elli Aaltonen
• Aloitti Kelan pääjohtajana vuoden 2017 alussa
• Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja 2010–2016
• Itä-Suomen lääninhallituksen sosiaalineuvos 1995–2005 ja sosiaali- ja terveysneuvos
• Harrastaa kävelyä, lukemista, elokuvia ja musiikkia. Uusin löytö on barokkiajan musiikki.
