Keva toteutti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSille kattavan data-analyysin organisaation sairauspoissaoloista, työkyvyttömyysriskeistä ja työkyvyttömyyseläkkeistä. Tulokset olivat suurimmaksi osaksi odotettuja, mutta myös yllättäviä havaintoja tehtiin.
HUS on Suomen suurin sairaanhoitopiiri ja merkittävä työnantaja: sairaanhoitopiirissä työskentelee yli 25 000 hoitoalan ammattilaista. HUSissa, kuten sote-alalla muutenkin, työ on usein fyysisesti ja henkisesti kuormittavaa. Suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen on paitsi merkityksellistä, se myös luo henkistä painetta työntekijöille. Vuorotyö on usein hektistä, ja monet erikoissairaanhoidon työtehtävät vaativat erityistä asiantuntemusta, joka vaatii myös poikkeuksellista ammattitaidon ylläpitoa. Lisäksi työprosessien tehostuminen ja monet tuottavuustavoitteet asettavat haasteita työntekijöiden jaksamiselle.
Pitkät työsuhteet kertovat sitoutuneisuudesta
Työn kuormittavuudesta huolimatta HUSissa asiat ovat työhyvinvoinnin näkökulmasta kuitenkin pääosin hyvällä tolalla: työssä jaksaminen ja työhyvinvointi on onnistuttu pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella työllä pitämään hyvällä tasolla. Pitkät työsuhteet kertovat henkilökunnan sitoutuneisuudesta. Poissaoloja sairauden tai tapaturman vuoksi on suurimmalla osalla työntekijöitä vuosittain vain yksi – tai ei ollenkaan.
Yhteistyö työnantajan ja työterveyshuollon sekä työsuojelun kanssa on ollut pitkäjänteistä ja monipuolista. Uusia toimintamalleja kehitetään jatkuvasti. Erityisesti työterveysyhteistyön onnistuminen näkyy pysyvien työkyvyttömyyseläkkeiden erittäin vähäisenä määränä. Ennakoivalla työsuojelutoiminnalla on pystytty vähentämään myös tapaturmia ja saavutettu erinomainen taso kansallisestikin vertailtuna. Työtyytyväisyys on kokonaisuudessaan niin hoitohenkilökunnan kuin lääkäreidenkin keskuudessa lisääntynyt.
Yhteenveto, jonka Keva meille toteutti osoitti selkeästi, mitkä asiat ovat hyvällä tai erinomaisella tasolla ja toisaalta myös, mitkä voitaisiin ottaa kehittämisen kohteiksi
Kevalta saatu tuki tiedon tuottajana ja tulkitsijana on koettu hyödylliseksi työkyvyttömyysriskien hallitsemisen näkökulmasta. Kuluneen vuoden aikana toteutetun tilastoanalyysin pohjalta esiin nousseet havainnot ja toimenpidesuositukset ovat olleet arvokkaita.
- Alku analyysin kanssa oli tilastomatemaattista mutta yhteenveto, jonka Keva meille toteutti osoitti selkeästi, mitkä asiat ovat hyvällä tai erinomaisella tasolla ja toisaalta myös, mitkä voitaisiin ottaa kehittämisen kohteiksi, kertoo HUSin henkilöstöjohtaja Outi Sonkeri.
Mielenterveysperusteiset poissaolot ovat lisääntyneet HUSissa erityisesti nuorten työntekijöiden keskuudessa, kuten muissakin julkisen alan työpaikoissa. Hoitotyön fyysisestä kuormittavuudesta huolimatta mielenterveyssyyt ovat jopa ohittaneet sairauspoissaolosyissä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Sairauspoissaolot astuvat mukaan kuvaan yhä varhaisemmassa vaiheessa työsuhdetta.
Pitkät poissaolojaksot syynä suurimpaan osaan vuosittaisista poissaolopäivistä
Lisäksi analyysissa selvisi, että pitkät poissaolojaksot aiheuttavat suurimman osan vuosittaisista poissaolopäivistä.
- Säännöllisesti toistuvat sairauspoissaolojaksot entistä nuoremmissa ikäryhmissä ovat erittäin huolestuttavia kehityskulkuja, sanoo palvelupäällikkö Toni Pekka Kevasta.
- Tutkimukset ovat jo pidempään pystyneet todistamaan, että pitkittyneet ja toistuvat sairauspoissaolojaksot altistavat työkyvyttömyyseläkkeille erittäin suurella todennäköisyydellä. Työkyvyttömyysriskin muodostumiseen sairauspoissaolojen syyperustalla on myös merkitystä, jolloin mielenterveyssyyt korostuvat, Pekka jatkaa.
Painopiste työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn
Panostamista ennaltaehkäisevän ja ennakoivan otteen soveltamiseen ja varhaiseen puuttumiseen aiotaan jatkaa HUSissa.
Organisaatiossa on jo käytössä työhyvinvointisuunnitelma, jonka tavoitteiden toteutumista seurataan ja mitataan säännöllisesti. Suunnitelmaan kuuluu muun muassa työkyvyn tukiohjelma, joka sisältää ennakoivan, varhaisen, tehostetun työkyvyn tuen sekä työhön paluun tuen. Erilaisten poikkeustilanteiden, kuten päihde- tai häirintätapausten varalle, on luotu toimintamallit. Samoin korvaavan työn malli on käytössä.
Myös aktiiviseen työyhteisövalmennukseen ja työnohjaukseen, mentorointiin ja coachingiin on kiinnitetty huomiota ja esimiehiä valmennetaan säännöllisesti työkykyjohtamiseen liittyen mm. yhdessä Kevan kanssa.
Työvuorojen suunnittelussa korostuu työaikaergonomia, jolla pyritään helpottamaan vuorotyöstä aiheutuvaa kuormitusta.
Myös työterveysyhteistyötä on tehostettuja ja resursseja lisätty.
- Haluamme edelleen panostaa matalan kynnyksen palveluihin jo varhaisessa tuen vaiheessa siten, että apua ja tukea tarvitessaan työyhteisöllä on tarjota työkaluja joustavasti ja saumattomasti yhteistyössä työterveyshuollon, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä, päättää Sonkeri.
