Satakunnan hyvinvointialueella työkykyjohtaminen näkyy teoissa ja tuloksissa

Satakunnan hyvinvointialueella työkyvystä huolehtiminen ei ole erillinen toimintamalli. Työkyky on toiminnan keskeinen painopiste, vaikka työkykyjohtamista ei strategiassa ole erikseen sanoitettu: se nähdään osana arjen johtamista, jossa teot puhuvat puolestaan.

Vuoden 2022 hyvinvointialueuudistus toi yhteen kymmenet toimintakulttuurit ja johtamiskäytännöt. Samalla kirkastui tarve yhteisille tavoille tukea työkykyä ja johtaa henkilöstöä. Työkyky on nostettu Satakunnan hyvinvointialueella strategiseksi painopisteeksi.

– Henkilöstön työkyky ei ole meillä pelkkä kustannuskysymys. Tavoitteena on vahvistaa hyvinvointia ja varmistaa palveluiden jatkuvuus, hyvinvointialueen johtaja Tero Mäkiranta sanoo.

Muutamassa vuodessa on otettu isoja askelia eteenpäin. Työyhteisöpäällikkö Minna Mikkolan mukaan työkykyjohtaminen näkyy nyt aiempaa selkeämmin päätöksissä ja arjessa.

– Ylätavoite on lisätä työssäolopäiviä. Se ohjaa johtamista, HR-työtä ja arjen ratkaisuja, Mikkola kertoo.

Selkeä rakenne ja kohdennetut ratkaisut toimivat arjessa

Työkykyjohtaminen on organisoitu selkeiden vastuiden varaan ja liitetty osaksi normaalia johtamisjärjestelmää. Työtä koordinoi työkykyjohtamisen ohjausryhmä, joka kytkeytyy suoraan ylimpään johtoon.

Esihenkilöiden roolia on vahvistettu systemaattisesti: vastuut ja toimintatavat on kuvattu, ja valmennusta on lisätty. Viimeisen vuoden aikana työkykyjohtamiseen sitoutuminen on näkynyt erityisen hyvin.

– Meillä on nyt rakenne, joka tukee esihenkilötyötä ja vie työkykyasioita eteenpäin, Mikkola kertoo.

Painopiste on siirtynyt yksittäisistä toimista ennakoivaan ja kohdennettuun työkykyjohtamiseen. Kaikkea ei tehdä kaikkialla, vaan ratkaisut valitaan työn, yksikön ja johtamisen tarpeen mukaan.

Käytössä on esimerkiksi korvaavan työn mallit ja muut räätälöidyt ratkaisut, joilla osatyökykyiset voivat jatkaa työssä. Esihenkilöitä tuetaan työkykyasioiden puheeksi ottamisessa ja käsittelyssä osana johtamiskoulutuksia sekä kohdennetuissa työpajoissa ja työkykypysäkeissä.

Työterveyshuolto on tärkeä yhteistyökumppani, joka on mukana työkykyjohtamisen kehittämisessä ja esihenkilöiden tukena arjessa, ei vain yksittäisten työntekijöiden työkykyhaasteissa.

Vuorovaikutuksen ja tiedon yhteispeli tuovat vaikuttavuutta

Työkykyjohtamisen vaikuttavuus syntyy siitä, että tieto ja vuorovaikutus tukevat toisiaan. Kun työkykytilanne tehdään näkyväksi ja siitä puhutaan säännöllisesti, päätöksiä on helpompi tehdä ajoissa ja oikein.

Satakunnan hyvinvointialueella työkykyä seurataan mittareilla, jotka auttavat kohdentamaan tekemistä. Seurannassa ovat esimerkiksi varhaisen tuen keskustelut, korvaavan työn käyttö ja henkilöstökyselyiden tulokset sekä sairauspoissaolot. Viime vuoden aikana esimerkiksi sairauspoissaolot laskivat kokonaisuudessaan, vaikka yli 30 päivän sairauspoissaoloja oli aiempaa enemmän.

Mittareiden seuraaminen ei yksinään riitä. Olennaista on, että tuloksia käsitellään yhdessä ja arjessa: asioista puhutaan suoraan, ja sovitaan mitä tehdään seuraavaksi.

– Faktat ohjaavat tekemistä, mutta ratkaisevaa on myös se, miten niistä puhutaan, Mikkola korostaa.

Kun tieto ja keskustelu kulkevat yhdessä, vaikutukset alkavat näkyä. Toimintatavat ovat yhtenäistyneet, johtaminen on selkeytynyt ja työkykyasiat ovat mukana arjen päätöksissä.

Tulevina vuosina katse on erityisesti esihenkilötyön vahvistamisessa, toimenpiteiden paremmassa kohdentamisessa ja vieläkin yhtenäisemmän, kestävän toimintakulttuurin rakentamisessa.

Vaikka tulokset ovat jo hyviä, kehitettävääkin riittää, eikä haasteilta haluta sulkea silmiä. Mäkirannan mukaan vaikeudetkin voivat kuitenkin parhaimmillaan yhdistää ihmisiä.

– Kun johtaminen on avointa, syntyy talkoohenki ja tunne siitä, että yhdessä tästä selvitään.