Työkyky Korona
Laura Pekkarinen:

Tutkimusnäyttöä suojaavista tekijöistä kuormittavassa työssä - työhyvinvoinnin perusteista ei kannata tinkiä

Blogi 23.4.2020 Laura Pekkarinen
Työkyky Korona

Poikkeustilanne koettelee varsinkin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, joiden kuormitus on tutkimusten mukaan jo entuudestaan aivan liian suurta.

Lyhytaikainen stressi saa ihmisen tekemään parhaansa, mutta pitkittyessään se voi vaarantaa työssä jaksamisen ja työkyvyn.

Tutkimuksemme julkisen alan työhyvinvoinnista (Tutkimusraportti, pdf) osoittaa, että henkilöstön työkykyä suojaa vankka motivaatio. Sitä on tosin koeteltu viime vuosina: henkilöstön vaikutusmahdollisuudet työhönsä eivät ole kehittyneet suotuisasti ja voimavarat kohdata muutoksia ovat heikentyneet. Näitä voimavaroja tarvittaisiin juuri nyt.

Kuormitus on monella alalla liian suurta

Kunta-alan henkilöstö on kokenut työssään kuormitusta jo usean vuoden ajan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä kaksi kolmesta kokee työnsä henkisesti kuormittavaksi, ja puolet arvioi, ettei ole riittävästi aikaa tehdä työtään. Joka toinen työntekijä on myös kokenut työssään väkivaltaa tai sen uhkaa asiakkaan taholta.

Työ on henkisesti kuormittavaa muissakin julkisen alan työtehtävissä, esimerkiksi opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Väkivallan uhka on läsnä erityisesti poliisien työssä. Silti eniten erilaisia kuormitustekijöitä kasaantuu usein juuri sosiaali- ja terveysalan työtehtävissä.

Potilaiden hoidon ja asiakkaiden tuen järjestäminen poikkeusoloissa paitsi lisää kiirettä ja henkistä kuormitusta, voi myös altistaa uusille uhkille, esimerkiksi virustartunnan pelolle ja kuormittaville asiakastilanteille. Myös epävarmuus tulevasta kuormittaa.

Vaarana on työntekijöiden uupuminen ja masennusoireiden lisääntyminen entisestään. Siihen ei ole varaa, sillä viime vuosina yhä useampi on jäänyt pitkälle sairauspoissaololle tai jopa päätynyt työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia.

Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen (Tilastokeskus.fi: Tutkimusraportti) mukaan viimeisen viiden vuoden aikana naistyöntekijöiden psyykkinen oireilu onkin lisääntynyt selvästi, ja nyt jo joka viides pitää vakavaa työuupumusta selvänä vaarana työssään.

Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi vuonna 2019 masennuksen takia 1040 kuntatyöntekijää. Heistä moni työskenteli hoitotyössä esimerkiksi terveyden- tai sairaanhoitajana, lähihoitajana, lastenhoitajana, laitosapulaisena, henkilökohtaisena avustajana tai sosiaalialan ohjaajana.

Vaikutusmahdollisuudet kannattelevat henkilöstöä

Tutkimusten mukaan jaksamisen kannalta keskeistä on, minkälaiset mahdollisuudet henkilöstöllä on vaikuttaa työtehtäviinsä, työaikoihinsa tai työhönsä liittyvään päätöksentekoon.

Vaikutusmahdollisuudet ikään kuin kannattelevat henkilöstöä ja suojaavat työkuormituksen kielteisiltä vaikutuksilta, kuten uupumiselta. Ne tukevat henkilöstöä myös muutoksissa.

Siksi on huolestuttavaa, että viime vuosina vaikutusmahdollisuuksien myönteinen kehitys on monessa ammatissa pysähtynyt, ja kunta-alalla henkilöstö voi muihin aloihin nähden vaikuttaa vain vähän työaikoihin, työtahtiin tai työtehtävien järjestykseen ja määrään. Erityisesti kuntien terveysalalla vaikutusmahdollisuudet koetaan selvästi muita ammattiryhmiä vähäisemmiksi.

Työyhteisöt ja esimiehet tukevat työhyvinvointia

Työyhteisön merkitys havaitaan usein vasta, kun työyhteisön ilmapiirissä on ongelmia, esimerkiksi kiusaamista. Moni työntekijä kuitenkin kertoo, että juuri hyvät työkaverit ja keskinäinen luottamus auttavat jaksamaan työssä. Kunta-alalla kokemus on varsin yhdenmukainen ammatista ja toimialasta toiseen.

Sen sijaan esimiehen toimintaa arvioidaan - etenkin kuntien terveysalalla - muita aloja kriittisemmin: jopa 28 prosenttia henkilöstöstä on tyytymätön esimiehen johtamistapaan.

Huonosti johdetuissa työyhteisöissä merkitsevästi harvempi kokee voimavaransa kohdata muutoksia tai henkisen työkykynsä hyväksi kuin yhteisöissä, joissa johtaminen koetaan oikeudenmukaiseksi ja reiluksi.

Hyvin johdetuissa työyhteisöissä henkilöstöä puolestaan kuunnellaan ja kohdellaan kunnioittavasti, ja päätökset tehdään tasapuolisesti ja tietoon perustuen.

Poikkeustilanne asettaa lisävaatimuksia esimiestyölle myös hoitotyössä, jossa muuttuvien tilanteiden ja kiireen myötä yksintyöskentely voi lisääntyä ja tiedonkulku työyhteisöissä heikentyä.

Tutkimusten mukaan erityisesti muutoksissa on tärkeää, että esimies pystyy ajantasaiseen ja tasapuoliseen johtamiseen (Blogikirjoitus: Johda tehokkaasti poikkeustilanteessa – turvaa henkilöstösi työkyky).

Monella työpaikalla katse suunnataan jo poikkeustilanteen jälkeiseen aikaan, mihin kannattaakin varautua.

On ilmeistä, että paluuta ennalleen ei ole, sen haastaa kuntien kriittinen taloustilannekin.

Uupuminen voi uhata työkykyä, jos henkilöstö on pitkään sinnitellyt jaksamisen äärirajoilla. Nyt jos koskaan kannattaa kuormituksen hallinnan ohella huolehtia siitä, että tutkimuksissa todetut työhyvinvoinnin perusrakenteet - henkilöstön vaikutusmahdollisuudet, turvalliset työyhteisöt ja reilu esimiestyö - ovat kunnossa.


Lähteet:

Kirjottaja Laura Pekkarinen
Laura Pekkarinen Tutkimuspäällikkö

Kirjoitan julkisen alan työntekijöiden työoloista ja hyvinvoinnista, usein muutos silmällä pitäen.

Kaikki kirjoitukset

#kevanblogi

Ajankohtaisia teemoja ja uusia näkökulmia eläkkeistä, johtamisesta ja työelämästä. Mitä tapahtuu kunta-alalla? Miten toimia työelämän myllerryksessä?

Kaikki kirjoitukset

Kirjoittajat

Uusimmat kirjoitukset

Lue lisää blogikirjoituksia