Keskeiset tilastot julkiselta alalta eläkkeelle siirtyneistä ja eläkkeelle siirtymisen trendeistä on jälleen koottu Kevan dynaamiseen verkkoraporttiin. Ensi kertaa mukana on myös tiedot hyvinvointialueilta eläköityneistä.
Kevan tilastot kertovat, että hyvinvointialueilta siirtyi eläkkeelle lähes 5000 työntekijää vuonna 2023. Eläkkeistä kolmannes oli työkyvyttömyyseläkkeitä, runsaat 1700. Vanhuuseläkkeelle hyvinvointialueilta siirtyi reilut 3200 työntekijää.
Kunta-alan ammateista siirtyi viime vuonna eläkkeelle lähes 6700 työntekijää. Myös kunta-alan eläkkeistä kolmannes oli työkyvyttömyyseläkkeitä, hieman yli 2400. Vanhuuseläkkeelle kunta-alalta siirtyi reilut 4200 työntekijää.
Kaikkiaan kunta-alalta ja hyvinvointialueilta eläköityi yhteensä reilut 11 600 työntekijää ja koko julkiselta alalta vajaat 15 200 työntekijää (valtion ja evankelis-luterilaisen kirkon alat mukaan lukien).
– Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä laski odotetusti vuonna 2023. Taustalla oli kaksi tekijää: vanhuuseläkkeen ikärajan nousu sekä indeksikorotus. Viime vuoden alun eläkeindeksin merkittävä korotus sai vanhuuseläkeikäiset hakeutumaan poikkeuksellisen runsain joukoin eläkkeelle jo vuoden 2022 puolella, mikä vähensi viime vuonna alkaneita vanhuuseläkkeitä, kuvaa tilastopäällikkö Katinka Lybäck.
Vuonna 2023 työkyvyttömyyseläkkeille siirtyi yhteensä noin 4 900 julkisen alan työntekijää, keskimäärin 54,9 vuoden ikäisinä.
Työkyvyttömyyseläkkeiden sairausperusteista tuki- ja liikuntaelinten sairaudet olivat yleisin työkyvyttömyyden syy ja ne kattoivat runsaan kolmasosan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden ensisijaisista sairauksista. Mielenterveyden häiriöiden osuus oli muutaman prosenttiyksikön matalampi. Yksittäisistä diagnooseista masennusdiagnoosit ovat ylivoimaisesti yleisimmät syyt julkisen alan työntekijöiden sairausperusteisissa eläkkeissä.
Osatyökyvyttömyyseläkkeiden määrä romahti viime vuonna
Merkittävin muutos aiempiin vuosiin verrattuna nähtiin osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrässä, joka romahti 20 prosentilla viime vuonna. Samanaikaisesti täysille työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneiden määrä kasvoi 6 prosenttia.
Viimeksi osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä on ollut näin vähän vuonna 2012. Siirtyneiden määrä saavutti lakipisteensä vuonna 2018. Tämän jälkeen kasvu pysähtyi, mutta lukumäärät pysyivät ennallaan, kunnes viime vuonna nähtiin huomattava lasku.
Vähennystä ilmeni kaikilla ammattialoilla vähintään 10 prosenttia. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyi lähes yhtä paljon kunta-alalta (802 henkilöä) kuin hyvinvointialueilta (879 henkilöä).
– Tämä voimakas lasku osatyökyvyttömyyseläkkeissä on tietysti huolestuttava suunta. Osaratkaisujen hyödyntäminen on ensisijaista, jotta työntekijät voisivat jatkaa työelämässä edes osittaisella työpanoksella. Tämä olisi myös työnantajien etu, etenkin kun samaan aikaan monella alalla kärsitään työvoimapulasta. Onneksi vuoden 2024 ensimmäisten kuukausien hakemusmäärät ovat olleet nousussa erityisesti osatyökyvyttömyyseläkkeiden ja osakuntoutustukien osalta, sanoo eläkejohtaja Merja Paananen.
Osatyökyvyttömyyseläkkeet laskivat koko julkisella alla, sekä miehillä että naisilla, ja laskutrendi näyttäytyi samankaltaisena myös eläkkeen eri sairausperusteissa.
Muutosta oli kaikissa yli 45 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä. Suurinta pudotus oli kuitenkin 60 vuotta täyttäneiden joukossa, mitä osaltaan selittänee osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen (OVE) kasvanut suosio. Lukumäärällisesti ja suhteellisesti eniten vähenivätkin juuri 62 vuotta täyttäneiden osatyökyvyttömyyseläkkeet. Vielä viime vuosiin saakka juuri tässä iässä osatyökyvyttömyyseläkkeet ovat yhä olleet nousussa.
– Vuodenvaihteessa 2022–23 eläkeindeksin vuoksi tapahtunut ryntäys OVE:lle on varmasti toiminut reittinä pois työelämästä myös monelle osatyökykyiselle työntekijälle.
– Aihetta olisi tärkeä tutkia tarkemmin. Kyse on yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta paitsi eläkepoliittisesti myös muun muassa työvoiman saatavuuden näkökulmasta. Tarvittaisiin analyysiä esimerkiksi siitä, onko tapahtunut muutoksia työnantajien mahdollisuuksissa järjestää osa-aikaista ja ehkä työnkuvaltaan muokattua työtä, tai onko lisääntynyt etätyö mahdollistanut joillakin aloilla kokoaikaisen työskentelyn terveysongelmista huolimatta. Myös esimerkiksi eläkelaitoksen mahdollisia ratkaisukäytännöissä tapahtuneita muutoksia tulee arvioida, Paananen toteaa.
Työuraeläke ei ole saavuttanut suosiota
Työuraeläkehakemusten määrä on lisääntynyt vuosittain, mikä johtunee osittain vanhuuseläkeiän noususta. Työuraeläkkeestä ei kuitenkaan ole muodostunut sellaista vanhuuseläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen välimuotoa kuin ehkä 2017 eläkeuudistuksessa ajateltiin. Vaatimus 38 vuoden rasittavasta yhdenjaksoisesta työhistoriasta ei kovin monen 63 vuotta täyttäneen hakijan kohdalla lopulta täyty.
Työuraeläkkeelle siirtyi viime vuonna alle 20 julkisen alan työntekijää.
– Eläkelaitoksen on ns. "viran puolesta" tutkittava aina työuraeläkehakemusta käsitellessään täyttyvätkö täyden taikka osatyökyvyttömyyseläkkeen edellytykset. Julkisella alalla hyvin suurella osalla työuraeläkkeen hakijoista täyttyvät osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntämisen kriteerit. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka työuraeläkettä ei voida hakijalle myöntää, annetaan hyvin suurelle osalle hakijoista kuitenkin ennakkopäätös oikeudesta osatyökyvyttömyyseläkkeeseen, kuvaa eläkejohtaja Merja Paananen.
Avaa alla oleva raportti koko näytölle klikkaamalla sitä.
Raportti päivittyy automaattisesti vuosittain.
Lisätiedot:
Katinka Lybäck, tilastopäällikkö, p. 020 614 2727
Merja Paananen, eläkejohtaja, p. 020 614 2759
