Eläkeuudistus 2017

Eläkeuudistus tuli voimaan 1.1.2017. Eläkeuudistuksessa Kunnallinen eläkelaki (KuEL), Valtion eläkelaki (VaEL) ja Kirkon eläkelaki (KiEL) yhdistettiin ja käyttöön otettiin Julkisten alojen eläkelaki (JuEL). Julkisten alojen eläkelaki koskee myös Kansaneläkelaitoksen henkilökuntaa. 

Poimintoja uudistuksista

  • Osa-aikaeläke poistui ja tilalle tuli osittainen varhennettu vanhuuseläke.
  • Varhennettu vanhuuseläke poistui, eikä sille voi enää jäädä.
  • Uutena eläkelajina tuli työuraeläke.
  • Eläkkeen alaikäraja nousee vuodesta 2018 alkaen. Alaikäraja nousee asteittain 63 vuodesta 65 ikävuoteen.
  • Eläkkeen kertyminen alkaa jo 17-vuotiaana (vuodesta 2017 lähtien). Eläkettä kertyy 1,5 prosenttia työansioista.
  • Voit saada eläkkeeseesi lykkäyskorotusta 0,4 prosenttia jokaista kuukautta kohti, jotka jatkat työssäsi sen jälkeen, kun olet täyttänyt ikäluokkasi alimman vanhuuseläkeiän.

Uudistuksesta tarkemmin

Sinulle eläkettä Kevasta? -sivulta löydät tietoa Kevasta ja työeläkejärjestelmästä. 

www.elakeuudistus.fi-verkkosivulla lisätietoa eläkeuudistuksesta. Sivun laskureilla voit myös tarkistaa oman eläkeikäsi tai laskea arvion eläkkeesi suuruudesta.

Keihin uudistus ei vaikuta?

Eläkeuudistus ei vaikuta nykyisten eläkkeensaajien eikä vuonna 2016 eläkkeelle jäävien eläkkeisiin. Eläkeiän nosto ei koske vuonna 1954 tai aiemmin syntyneitä.

Maksussa olevat osa-aikaeläkkeet jatkuvat normaalisti ja eläkkeen maksamisen edellytykset säilyvät ennallaan. Osa-aikatyön ansiorajat määräytyvät kuten ennenkin.

 Mihin ei ole tullut muutoksia?

  • Henkilökohtainen eläkeikä (63 ja 65 ikävuoden välillä) säilyi ennallaan.
  • Työkyvyttömyyseläke ja osatyökyvyttömyyseläke säilyivät, eivätkä niiden myöntämiskriteerit muuttuneet.  
  • Työttömyysturvan lisäpäivät eli ns. työttömyysputki säilyi.
  • Palkattomien aikojen eläkekertymät pysyivät ennallaan (esim. perhevapaat, työttömyys, sairauspäiväraha, vuorotteluvapaa).
  • Perhe-eläkkeeseen ei tullut muutoksia.
  • Eläkkeen aikana tehdystä työstä kertyy eläkettä 1,5 % vuodessa, kuten aiemminkin.

Yleinen eläkeikä

Alin vanhuuseläkeikä nousi nykyisestä 63 vuodesta asteittain. Aiempi, 63 vuoden eläkeikä säilyy ennen 1955 syntyneillä. Vuonna 1955 syntyneiden eläkeikä nousi kolmella kuukaudella, vuonna 1956 syntyneiden eläkeikä nousi kuudella kuukaudella jne. niin, että vuosina 1962 - 1964 syntyneiden alin eläkeikä on 65 vuotta.

Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden alin vanhuuseläkeikä määrätään myöhemmin.

Syntymävuosi Vanhuuseläkkeen alaikäraja Kertymisen yläikäraja
1954 63 v 68 v
1955 63 v 3 kk 68 v
1956 63 v 6 kk 68 v
1957 63 v 9 kk 68 v
1958 64 v 69 v
1959 64 v 3 kk 69 v
1960 64 v 6 kk 69 v
1961 64 v 9 kk 69 v
1962-1964 65 v 70 v
1965- vahvistetaan myöhemmin vahvistetaan myöhemmin

Tavoite-eläkeikä

Jokaiselle ikäluokalle lasketaan lisäksi ns. tavoite-eläkeikä, joka on korkeampi kuin alin eläkeikä. Tavoite-eläkeikä tarkoittaa ikää, jolloin eläkkeen määrä vastaisi suunnilleen sitä eläkettä, jonka olisi saanut alimmassa eläkeiässä ilman elinaikakertoimen aiheuttamaa vähennystä.

Jos henkilö on syntynyt esimerkiksi vuonna 1955, alin vanhuuseläkeikä on 63 vuotta 3 kuukautta ja tavoite-eläkeikä on noin 64 vuotta 3 kuukautta. Jatkamalla työssä tavoite-eläkeikään saakka, eläkkeen määrä on suunnilleen se, mikä se olisi ollut 63 vuoden 3 kuukauden iässä ilman elinaikakertoimen aiheuttamaa vähennystä.  

Henkilökohtainen vanhuuseläkeikä

Jos työskentely julkisella alalla on alkanut ennen vuotta 1993 ja on jatkunut ilman katkoja, työntekijällä on ns. henkilökohtainen vanhuuseläkeikä. Se on yleensä korkeampi kuin alin vanhuuseläkeikä.

Henkilökohtainen eläkeikä ei muuttunut eläkeuudistuksessa. Työssä jatkaminen henkilökohtaiseen eläkeikään merkitsee suurempaa eläkekarttumaa ajalta ennen vuotta 1995. Vanhuuseläkkeelle voi kuitenkin jäädä alimmassa vanhuuseläkeiässä, mutta siinä tapauksessa ennen vuotta 1995 karttunutta eläkettä pienennetään.

Ammatillinen eläkeikä

Julkisilla aloilla on ennen ollut ammatillisia eläkeikiä, jotka olivat alempia kuin yleinen eläkeikä. Ammatilliset eläkeiät on poistettu, mutta ne joilla sellainen on ollut, ovat saaneet halutessaan säilyttää sen.

Nyt ammatilliset eläkeiät nousivat asteittain. Uusi eläkeikä riippuu siitä, milloin se olisi täyttynyt aiempien määräysten mukaan. Jos aiempi eläkeikä täyttyi tai täyttyy vuonna 2016 tai 2017, eläkeikä säilyy ennallaan. Jos aiempi eläkeikä olisi täyttynyt vuonna 2018, uusi eläkeikä on 3 kuukautta korkeampi ja jos ennen eläkeuudistusta ollut aiempi eläkeikä olisi täyttynyt vuonna 2019, eläkeikä on noussut 6 kuukaudella jne.

Ammatillinen eläkeikä olisi täyttynyt
aiempien määräysten mukaan
Ammatillinen eläkeikä nousi
2018 + 3 kk
2019 + 6 kk
2020 + 9 kk
2021 + 1 v
2022 + 1 v 3 kk
2023 + 1 v 6 kk
2024 + 1 v 9 kk
2025 ja sen jälkeen + 2 v

Lykkäyskorotus ja muita uudistuksia

1.1.2017 alkaen eläkettä kertyy 1,5 % vuosityöansiosta. Poikkeuksena ovat vuosina 1954-1972 syntyneet, joille eläkettä kertyy 53 vuoden iästä 63 vuoden täyttämiseen 1,7 % vuosityöansiosta. Korotettu 4,5 prosentin vuosikertymä 63 vuotta täyttäneiltä poistui 1.1.2017 alkaen.

Eläkettä laskettaessa palkansaajan eläkemaksua ei enää vähennetä ansioista.

Eläkkeen kertyminen päättyy 68 vuoden täyttämiseen. Vuosina 1958-1961 syntyneille eläkettä kertyy 69-vuotiaaksi ja vuonna 1962 sekä sen jälkeen syntyneille 70-vuotiaaksi saakka.

Elinaikakerroin pienentää eläkettä kuten ennenkin.

Eläkkeeseen tulee lykkäyskorotus, jos se alkaa ikäluokan alimman eläkeiän jälkeen. Lykkäyskorotus on 0,4 % jokaista lykkäyskuukautta kohti.

  • Esimerkki: Jos 1955 syntynyt työskentelee 64 vuoden ikään, lykkäyskorotus lasketaan alimmasta eläkeiästä (63 vuotta 3 kuukautta) eläkkeen alkamiseen eli 9 kuukaudelta. Lykkäyskorotus on 9 x 0,4 = 3,6 % eläkkeen määrästä. 

Muutokset sotilaiden ja poliisien eläkkeissä

Eläkeuudistus vaikuttaa myös sotilaseläkkeisiin. Uudistuksen mukaan sotilaiden eläkkeelle siirtymistä myöhennetään vuodesta 2018 alkaen, kunnes vuonna 2025 on saavutettu kahden vuoden myöhennys.

Yleisessä eläkeuudistuksessa tulevat uudet eläkemuodot osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke eivät koske sotilaita.

Lisää tietoa eläkeuudistuksesta ja Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilökunnan eläketurvasta

Myös poliisihallinnossa sovelletaan edelleen tiettyihin ammattinimikkeisiin liittyviä eroamisikiä, 60 tai 63 vuotta. Eroaminen ei nykyisin ole kuitenkaan pakottavaa eli eroamisiän piirissä oleva poliisi voi halutessaan jatkaa palvelusta aina virkamiehen yleiseen eroamisikään saakka (tällä hetkellä 68 vuotta, mutta tämä nousee asteittain 70 ikävuoteen vuodesta 2018 lukien).

Tutustu poliisien eläkkeisiin