Mitkä tekijät auttavat julkisen alan nuoria jaksamaan työssä?

Pyysimme hiljattain julkaistussa Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimuksessa työntekijöitä kuvaamaan heidän itse kokemiaan työssä jaksamista edistäviä tekijöitä. Saimme tuloksista selville myös mitä asioita nuoret työntekijät pitivät tärkeinä työssä jaksamisen kannalta. Kuuntelemalla nuorten omia kokemuksia työn voimavaroista, voimme paremmin ymmärtää ja tukea heidän tarpeitaan työelämässä.

Julkisella alalla nuorten alle 30-vuotiaiden työntekijöiden koettu henkinen työkyky on viime vuosina heikentynyt ja yhä harvempi nuori arvioi henkisen työkykynsä hyväksi.

Nuorten työntekijöiden mielenterveyssyistä johtuvat pitkät sairauspoissaolot ovat niin ikään yleistyneet. Esimerkiksi ahdistuneisuushäiriöistä johtuvat sairaspoissaolot ovat jopa viisinkertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Nuorten työhyvinvointiin on tärkeää kiinnittää huomioita, mutta miten? 
 

Työyhteisöt ja esihenkilöt keskeisiä työssä jaksamisen voimavaroja

Työyhteisö muodostui selvästi tärkeimmäksi työssä jaksamisen edistäjäksi. Se oli tärkein voimavara kaikilla ikäryhmillä mutta korostui entisestään nuorten alle 30-vuotiaiden työntekijöiden vastauksissa.

Nuoret työntekijät kuvasivat etenkin työyhteisöltä saadun tuen ja arvostuksen sekä kannustavan ja avoimen työilmapiirin lisäävän työssä jaksamista.

”Kollegoilta on pystynyt kysyä ja saada apua tarvittaessa sekä heiltä on saanut henkistä tukea työpäiviin”

”Hyvä työilmapiiri ja avoimuus työssä auttaa jaksamaan, puhutaan omista ongelmista ja jos työnteko tuntuu raskaalta”

”Avoin ilmapiiri sen suhteen, että voi puhua omasta jaksamisesta ja mielenterveydestä työyhteisön kesken”

Nuoret nostivat esille lisäksi hyvän esihenkilön merkityksen. Esihenkilön toiminnassa arvostettiin kykyä kuunnella ja reagoida erilaisiin tilanteisiin, tuen ja palautteen antamista, vastuiden ja tehtävien selkeää jakoa sekä henkilöstön työhyvinvointiin panostamista. 

”Esihenkilö, joka on helposti lähestyttävä ja aina kuultu olo hänen kanssaan”
 
”Työstä saatava palaute on ollut positiivista ja kannustanut jatkamaan työn tekemistä”
 
”Aktiivinen esihenkilön kuormitusta seuraava ote”
 

Joustava työ ja mielekkäät työtehtävät auttavat jaksamaan

Nuoret kokivat tärkeänä mahdollisuutta itse suunnitella sekä vaikuttaa työhön ja työaikoihin. Lisäksi henkilöstön toiveiden ja työhyvinvoinnin huomioiminen työnvuorojen suunnittelussa koettiin lisäävän työssä jaksamista sekä vapaa-ajalla palautumista.

Vapaa-ajan merkitys työssä jaksamisen tukemisessa korostui nuorilla enemmän kuin muilla ikäryhmillä.

”Työn järjestely niin, että vapaa-ajalla voi palautua”
 
”Vapaus suunnitella omaa työtä oman näköiseksi ja omien aikataulujen mukaan”
 
”Mahdollisuus vaikuttaa omiin työtehtäviin ja työn sisältöön”

Työssä jaksamisessa koettiin oleelliseksi myös työn sisältöön liittyvät tekijät. Nuoret arvostivat työtehtävien monipuolisuutta, riittävää haasteellisuutta ja vastuun saamista sekä mahdollisuutta kehittyä ja saada onnistumisen kokemuksia työssä.

”Työ ei ole pelkkää rutiinia ja on mahdollisuus kehittää omaa tekemistä”
 
”Uudet vastuualueet ja sitä kautta innostus uuden oppimisesta”
 

Nuorten työn voimavarojen vahvistaminen tärkeä huomioida työkyvyn johtamisessa 

Nuorten työ julkisella alalla on monesti vaativaa ja työolot saattavat olla haasteellisia. Nuoret toimivat usein työtehtävissä, joissa työ on sekä fyysisesti että henkisesti raskasta ja työ saattaa altistaa myös väkivallalle tai sen uhalle. Työn vaatimusten ollessa suuria korostuu työn voimavarojen merkitys työstä palautumisen ja työssä jaksamisen tukemisessa. 

Nuoret toivat esille heidän itse kokemiaan tärkeimpiä työssä jaksamista lisääviä työn voimavaroja. Näitä voidaan työyhteisöissä vahvistaa monin tavoin niin esihenkilötyöllä kuin työkykyjohtamisessa laajemmin. 

Työyhteisön ja esihenkilön tuki ovat merkittäviä hyvän työkyvyn ylläpitämisessä ja ovat myös nuorille keskeisempiä työn voimavaroja. On tärkeää, että nuoret tuntevat työyhteisössä olonsa kuulluksi ja arvostetuksi, saavat palautetta työstään ja voivat jakaa omia ajatuksia sekä myös vaikeiksi kokemiaan asioita. 

Joustavalla työvuorosuunnittelulla ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia tukemalla on mahdollisuus lisätä nuorten työn hallinnan kokemusta sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Julkisen alan nuorten kokemus vaikutusmahdollisuuksista työhön on vuosien mittaan heikentynyt ja näyttäytyy selvästi muita ikäryhmiä heikompana, mikä korostaa sen tukemisen merkitystä.  

Ei tule unohtaa myöskään työn sisällön merkitystä nuorten työhyvinvoinnin tukemisessa. Nuoret kaipaavat monipuolisia ja vaihtelevia työtehtäviä, riittävästi vastuuta ja haastetta sekä mahdollisuuksia uuden oppimiseen ja työssä kehittymiseen. Näitä edistämällä voidaan ylläpitää nuorten työmotivaatiota sekä työhön sitoutumista.