”Lidl säästi satoja tuhansia euroja”, ”SOK teki pienen ihmeen”

Olemme saaneet viime aikoina lukea mediasta hienoja työhyvinvointiin liittyviä onnistumistarinoita. Erityisesti kaupan alan yritysten esimerkit ovat saaneet paljon julkisuutta sekä mediassa että asiantuntijaseminaareissa.

Lidl on kertonut johtamistavan muutoksesta, joka on tuonut sairauspoissaoloihin satojentuhansien eurojen säästöt. Työkykyjohtamiseen satsaaminen sekä ennakoiva työterveyshuollon ote ovat keinot, joilla sairaspoissaoloja on vähennetty kauppaketjussa viimeisen viiden vuoden aikana 16 prosenttia.

SOK on puolestaan kertonut saaneensa aikaan pienen ihmeen mielenterveyspoissaolojen vähentämisessä. Yrityksessä seurattiin huolestuneena kasvavaa mielenterveyspoissaolojen määrää ja asiaan päätettiin puuttua moniammatillisen osaamisen turvin.

Nyt työperäiseen stressiin ja ahdistustiloihin liittyvät poissaolot ovat vähentyneet yli puolella ja myös pitkät poissaolot on saatu laskuun. Vaikuttamiskeinoina ovat olleet mm. lyhytpsykoterapian tarjoaminen sekä chat-palvelu, jossa on voinut videoyhteydellä keskustella psykologin tai psykoterapeutin kanssa. Mielenkiintoinen huomio on se, että psykologi-chat on käytössä myös Lidlissä.

Tilastot kertovat karua tarinaa

Kelan tuoreet sairauspäivärahatilastot kertovat, että päivärahan saajien määrä kasvoi viime vuonna yli kymmenellä tuhannella henkilöllä ja määrä oli yhteensä 304 000. Mielenterveyden häiriöiden perusteella päivärahaa sai viime vuonna noin 84 000 henkilöä. Kasvua edellisestä vuodesta oli siinäkin lähes 10 000 henkilöä.

Mielenterveyden häiriön perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut vuosien 2016 ja 2019 välillä peräti 43 %. Kun tätä samaa kasvua katsoo Kelan loistavista tilastovisualisoinneista, näyttää käyrä rajua etukenoa.

Tilastot paljastavat karusti myös sen, että nyt naisilla ja nuorilla miehillä mielenterveys on yleisin syy sairaspoissaololle. Sama mielenterveysilmiö näkyy myös työkyvyttömyyseläketilastoissa ja useammassakin laajassa työhyvinvointitutkimuksessa sekä Tilastokeskuksen tuoreessa työolotutkimuksessa.

Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela on kuvannut ansiokkaassa blogissaan nykyistä työelämäkehitystä seuraavasti: ”Palkansaajien jaksamiseen liittyvien ongelmien osalta uusimman työolotutkimuksen tulokset ovat varsin pysähdyttävää luettavaa. Käsillämme kytee aikapommi, jonka syihin olisi pureuduttava tarkemmin ja reagoitava mitä pikimmiten.”

Ratkaisuja ketterästi ja ennakkoluulottomasti

Lidl ja SOK ovat omilla toimillaan olleet selvästi ajan tasalla. Havaittuun muutokseen on haettu aktiivisesti ratkaisua ja uusi tapa huolehtia työntekijöiden työhyvinvoinnista aiempaa paremmin on otettu ennakkoluulottomasti käyttöön.

Maan hallituksen ohjelmassa ja sen toimeenpanoa varten tehdyissä politiikkaohjelmissa pyritään vaikuttamaan työhyvinvointiin eri tavoin. Työterveydenhuollon kehittämistä on taas vuodesta 1989 linjattu niin sanotuilla valtioneuvoston periaatepäätöksillä. Nyt voimassa oleva, vuoteen 2025 ulottuva periaatepäätös on tehty vuonna 2017.

Pelkästään Kelan tilastokäppyröitä katsomalla tai Tilastokeskuksen työolotutkimusta lukemalla voi huomata, että työelämässä on viime vuosina tapahtunut jokin iso muutos.

Suomessa kannattaisikin aika pian ja hyvin vakavasti pohtia, miten ja missä kansallista työhyvinvoinnin tilannekuvaa voitaisiin muodostaa ja millaisella mekaniikalla voitaisiin ryhtyä hakemaan vaikuttavia Lidlin ja SOK:n kaltaisia ratkaisuja, kun tilannekuvassa havaitaan huolestuttavia muutoksia. Tällainen asia voisi olla hyvinkin hallituksen työllisyyden ja hyvinvoinnin ministeriryhmän aiheena, jos ei joka kokouksessa niin ainakin vuosittain.

Kelan tilastot ja yritysmaailman esimerkit kertovat siitä, että tarve kansalliselle työhyvinvoinnin kehittämiselle on ilmeinen ja että oikein toimimalla sekä työntekijät että yritykset hyötyvät tästä.

Työvoimapulan kanssa painivalle maalle fiksuinta on kai pitää huolta erityisesti jo työssä olevien työntekijöiden työhyvinvoinnista. Tämä voisi olla jatkossa yksi keskeinen kärkiteema suomalaisessa työllisyyspolitiikassa.