Eija Korhonen

Eläkeyksikön johtaja, kirjoitan eläkkeistä ja asioista niiden ympärillä.

Jouluvalmisteluja – urana eläkeläinen

Välillä tuntuu siltä, että monet meistä valmistautuvat huolellisemmin joulun viettoon kuin eläkkeelle jäämiseen.

Joulu on jokavuotinen muutaman päivän tapahtuma, mutta silti sen suunnittelu saatetaan aloittaa jo puoli vuotta ennen H-hetkeä. Tehdään usein yksityiskohtaisia suunnitelmia tarkistuslistoineen ja suunnitelmista keskustellaan tapahtumaan osallisten lisäksi myös ystävien ja työkavereiden kanssa.  

Miksi sitten eläkesuunnitelmista keskusteleminen on niin paljon vaikeampaa?

Johtuuko se siitä, että esimies tietyn rajapyykin ohittamisen jälkeen säännöllisesti kerran vuodessa kyselee suunnitelmista? Osalle saattaa tulla fiilis, että ”tuokin se tuossa vain haluaa päästä minusta eroon” ja esimiehen kyselyyn vastataan epämääräisellä murahduksella. Yleensä esimiehen kyselyinto ei ole pelkkää uteliaisuutta tai halua päästä eroon työntekijästä, vaan taustalla on yrityksen henkilöstösuunnittelu. Usein eläköityvällä on paljon hiljaista tietoa ja seuraaja pitäisi saada rekrytoitua jo useita kuukausia ennen kuin eläköityvä vapautetaan palveluksesta. Ja tuota rekrytointia ei esimies välttämättä saa tehdä, jos budjetissa ei siihen ole varattuna rahaa. 

Vai voiko kyse olla siitä, että työstä luopuminen on niin vaikeaa, ettei siitä halua puhua kenenkään kanssa? Oma identiteetti on voinut rakentua täysin työn varaan ja eläkeläiselämä näyttää pelottavalta mustalta aukolta. Voi olla, että tätä keskustelua ei haluta käydä, koska niin kauan kuin asiasta ei puhuta, ei sitä ole edes olemassa.

Tai sittenhän voi olla niin, että eläköityminen on niin yksityinen asia, että siitä ei haluta puhua kenenkään kanssa. Työpaikalta halutaan poistua huomaamattomasti ilman jäähyväisiä ja eläkekahveja. Minun tekemiseni ja olemiseni eivät muille kuulu!

Tietysti on myös niitä, jotka avoimesti kertovat yhteisössä oman eläköitymissuunnitelmansa hyvissä ajoin.

Työyhteisönkin valmistauduttava Armaksen tai Elman eläkkeelle jäämiseen

Eläkkeelle jääminen on yksi uran vaihe, josta pitäisi voida keskustella aivan samoin kuin muistakin työuran muutoksista. Muutoshan ei koske yksin eläköityvää vaan koko työyhteisöä. Usein työyhteisökin haluaa valmistautua siihen ja miettiä, miten vastuut jakaantuvat sitten, kun Armas tai Elma ei enää ole mukana remmissä.

Monissa työyhteisöissä on valmiit sabluunat, miten esimiehen kuuluu ottaa asia puheeksi. Tosin me suomalaiset taidamme olla sen verran yksityisyyttä kunnioittavia ihmisiä, että sabluunoista huolimatta jutustelu ei välttämättä ole kovin sujuvaa. Ensimmäinen kysymys saattaa vielä olla helppo, mutta jos siihen ei sujuvaa vastausta saada, niin keskustelu jatkuu yhteistuumin vaieten.

Auttaisikos asiaa, jos joka työpaikassa olisi tarjolla nettisovellus ”Ura eläkeläisenä”, jossa henkilö voisi itsekseen makustella asiaa ja sen eri puolia ja tehdä niitä eläkeläisurasuunnitelmia. Ja pitäisikös tuon pelin pelaaminen aloittaa jo kaksi- tai kolmekymppisenä ja pelin nimenä olisikin ”Minun urasuunnitelmani?”  

Ehkä sitten niin työ- kuin eläkeläisurasta keskusteleminen olisi normaali puheenaihe työpaikalla. 

Joulu tulee joka tapauksessa tänäkin vuonna ja sen myötä muutama hakija onnistuu yllättämään työnantajansa hakemalla ensin eläkettä ja kertomalla siitä esimiehelle vasta sitten, kun eläkelaitos on jo kysellyt esimieheltä työsuhteen päättymispäivää.

Iloista joulun odotusta kaikille!