Mika Ylä-Outinen

Olen tiimipäällikkönä Kevan Eläkeyksikössä, EU-eläkeasioita hoitavassa tiimissä.

Eläkkeiden hakeminen EU-alueella muuttuu nopeammaksi

Olenko kerryttänyt eläkettäni Suomessa ja myös toisessa Euroopan maassa? Miten saisin kaikki minulle kuuluvat eläkkeet maksuun helposti ja nopeasti? Eläkkeiden laskentajärjestelmät eri maissa eivät vielä keskustele keskenään, mutta juuri nyt tehdään eläkelaitoksissa töitä, jotta parin vuoden päästä näin voisi olla. Siinä vaiheessa kun eläkepäätökseen tarvittavat tiedot niin Gibraltarilta kuin Ivalostakin siirtyvät laskentaan sekunneissa, aletaan olla nykyajassa.

Sosiaaliturvaetuuksien, niiden joukossa myös työeläkkeiden, käsittelyä halutaan nopeuttaa myös Euroopan maiden välillä. Sähköisen tietoliikenteen avulla siihen voidaan päästä. Suomessa eläkepäätöksen antaminen hakemuksesta on parhaimmillaan jo hyvin pikainen prosessi, jos kaikki laskentaan tarvittavat tiedot löytyvät rekistereistä.

Eläkkeen laskentaan vaikuttavat tiedot ovat liikkuneet työnantajilta rekisteriin ja sieltä laskentajärjestelmiin sähköisesti jo ainakin 1980-luvulta saakka meillä Suomessa. 2000-luvulle tultaessa siirryttiin Vilmaan eli viimeisen eläkelaitoksen periaatteeseen. Tiedot piti saada siirtymään myös eläkelaitoksesta toiseen ja taas tuli koodareille töitä.

Maiden välillä hakemukset ja tiedot eläkkeistä kulkevat kuitenkin perinteiseen malliin hitaammin. Eläkeasiantuntijat Suomessakin siirtävät niitä käsityönä omiin järjestelmiinsä. Euroopan Unionin komissio puuttui joitain vuosia sitten peliin. Siellä alettiin ihmetellä, ovatko postivankkurit ja kirjekyyhkyt enää tätä aikaa. Pitäisikö työvoiman liikkuessa vilkkaasti laittaa rasvaa myös tietoliikenteen rattaisiin?

Eurooppa, yhteinen työmarkkina-alue?

USA:ssa on aina muutettu työn perässä. Euroopassa kehitys siihen suuntaan on ollut hitaampaa kieli- ja kulttuurierojen takia. Euroopan unioni on halunnut edistää liikkuvuutta ja madaltaa esteitä. Sisämarkkina-alue perustettiin neljännesvuosisata sitten. Sen periaatteena on, että ihmiset, tavarat, palvelut ja raha liikkuvat mahdollisimman esteettä maiden välillä.

Euroopan sisäistä liikettä onkin syntynyt. Esimerkiksi Suomessa syntyneitä ulkosuomalaisia on neljännesmiljoona ja yli kaksi kolmasosaa heistä asuu Euroopassa. Ulkomailla syntyneitä taas on Suomessa jo 365 000, joista yli 100 000 on kotoisin muista EU-maista. Näiden lisäksi on paljon takaisin lähtömaahansa tai johonkin kolmanteen maahan siirtyneitä, jotka ovat koukanneet Suomen kautta ja tehneet täällä eläkettä kerryttävää työtä. Samat kuviot tietysti toistuvat muidenkin Euroopan maiden välillä.

Voisivatko eläketietoni lennähtää hetkessä meren yli

EU:n komission tartuttua toimeen, Euroopan maiden välistä sähköistä tietoliikennettä on suunniteltu ja rakennettu huolella. Sen käyttöönotto näyttää olevan nyt vajaan parin vuoden päässä. Kunnianhimoisen suunnitelman nimi on EESSI (Electronical Exchange of Social Security Information). EU-maiden lisäksi Sveitsi, Norja ja Islanti osallistuvat siihen. Brexitistä huolimatta, Britannia ei ole hyppäämässä tässä suhteessa tyhjyyteen, vaan rakentaa EESSIä siinä missä muutkin.

Tiedonkulun varmistaminen ei ole ihan pala kakkua. Se vaatii tarkkaa suunnittelua ja monenlaista asiantuntemusta määrittelyssä ja toteutuksessa. EESSIn kuljettamat tiedot hakemuksista, vakuutusajoista ja eläkkeistä pitää myös Suomessa muuttaa eläkkeiden käsittelyjärjestelmämme kannalta sopivaan muotoon.

Sinä asiakkaana hyödyt siitä, että tietosi saadaan käsittelyyn ilman turhia viiveitä. Me kansainvälisten eläkeasioiden parissa työskentelevät runsas tusina kevalaista tähtäämme samaan. Siksi valmistaudumme odotetun EESSIn tuloon syksyllä 2019.

#Keva #Eläkkeet #EESSI #EU #digitalisaatio


Sivuillamme myös