Työelämä
Mimmi Heimo:

Annetaan toisillemme iloa, jaksamista ja hyvinvointia!

Blogi 3.11.2020 Mimmi Heimo
Työelämä

”Teit tosi hyvää työtä sen raportin kanssa, kiitos!” Tällainen vaatimaton kommentti voi saada sen vastaanottajassa isoja asioita aikaan. Hyvän fiiliksen mukana nousevat myös työtehot. Kiitoksen saanut tulee nähdyksi ja kuulluksi. Ollaan perusasioiden äärellä.

Olen huomannut, että etätyössä välitön palautekulttuuri uhkaa kadota lähes kokonaan. Etätyö hankaloittaa spontaanien kohtaamisten syntymistä, eikä se jätä tilaa nonverbaalille viestimiselle. Me emme enää saa toisiltamme rohkaisevia hymyjä, tyytyväisiä nyökkäyksiä tai tsemppihaleja.

Tyhjiö on täytettävä sanallistetulla palautteella, jonka eteen on nähtävä selkeästi enemmän vaivaa.

Milloin viimeksi kysyit kollegaltasi oikein ajan kanssa, mitä hänelle kuuluu? Entä koska viimeksi kiitit jäsennellysti työkaveriasi? Jos joudut miettimään ennen vastausta, on ryhtiliikkeen paikka.

Kolme kehua päivässä

Kehuminen on sekä kohteliaisuutta että toisten huomioimista, eikä sen tarvitse suinkaan aina liittyä työsuoritukseen. Kivoja ja kannustavia kommentteja voi antaa melkein mistä tahansa.

Toisten huomioiminen on niin tärkeä asia, että laita päivällesi siihen liittyvä tavoite. Päätä, että tänään kehut ainakin kolmea työkaveria!

Tässä esimerkki omasta työpäivästäni etäarjessa:

Palaverien alussa kysyn osallistujilta kuulumiset ja sen hetkiset fiilikset. Kokoontumisen lopuksi kiitän aktiivista työkaveriani, joka on tuonut rohkeasti näkemyksensä esiin. Ehkä annan vielä toiselle myönteistä palautetta ansiokkaasti hoidetusta työstä.

Iltapäivän tiimikahveilla viestin kameran kautta tiimiläisilleni välittämistä hymyilläni ja eleilläni.

Päivän päätteeksi muistan yleensä kollegan, jolta en ole pitkään aikaan kysynyt kuulumisia ja päätän laittaa viestin. Sekin ilahduttaa yllättävän paljon.

Kritiikki vaatii diplomatiaa

Arvostavasti annettu korjaava palaute on palautekulttuurin ehdoton helmi. Sen avulla työyhteisö kehittyy ja luo ilmapiirin, joka tukee avoimuutta. Hyökkäävästi esitetty kritiikki voi sen sijaan loukata ja vesittää yhteisen hyvän syntymisen.

Ennen korjaavan palautteen antamista, pohdin lähestymistapaani.

Kokisiko toinen arvostusta enemmän, jos nostaisin asian esiin kahdenkeskisessä tilanteessa ison ryhmän sijaan? Olisiko suullinen palaute kirjallista pehmeämpi tapa kertoa toiselle, että hänen pitäisi hoitaa vastuullaan ollut tehtävä loppuun? Miten voisin viestittää myötätuntoa ja ymmärrystä toista kohtaan?

Kriittinen palaute vaatii diplomatiaa, jonka keskiössä on kyky olla jämäkkä ja lempeä yhtä aikaa.

Mitä tulee paikalle, kun sinä tulet paikalle?

Tämän kysymyksen äärelle kannattaa jokaisen pysähtyä säännöllisesti. Organisaation toimintakulttuuri rakentuu nimittäin niistä kaikista lukemattomista arkisista hetkistä ja tilanteista, joita kohtaamme päivittäin.

Me itse päätämme, millaisia reaktiomme, sanamme ja tekomme ovat. Myös sen, mitä jätämme tekemättä ja sanomatta.

Minulle oli jo työurani alussa selvää, että haluan tuoda kuhunkin työyhteisööni lisää empatiaa, avoimuutta ja toisten huomioimista. Parasta päätöksessäni on ollut, että se synnyttää vanavedessään eräänlaisen positiivisuuden kierteen.

Kun antaa ruusuja risujen sijaan, saa niitä myös itse. Myönteisen palautteen suurin merkitys on, että sen avulla tiedän työyhteisöni arvostavan ja hyväksyvän minut.

Kukapa ei haluaisi tehdä sellaisessa porukassa töitä, antaa parastaan ja olla samanlainen itsekin?

Kirjottaja Mimmi Heimo
Mimmi Heimo IT-erityisasiantuntija

Toimin digitaaliset palvelut -tiimissä. Minua kiinnostavat erityisesti työelämän jatkuva muutos ja se, miten jokainen voi kehittämällä osaamistaan ja haastamalla itseään pysyä muutoksessa mukana.

Kaikki kirjoitukset

#kevanblogi

Ajankohtaisia teemoja ja uusia näkökulmia eläkkeistä, johtamisesta ja työelämästä. Mitä tapahtuu kunta-alalla? Miten toimia työelämän myllerryksessä?

Kaikki kirjoitukset

Kirjoittajat

Uusimmat kirjoitukset

Lue lisää blogikirjoituksia