Kun voimavarat eivät enää riittäneet entisessä työssä, Irmeli Toivanen irtisanoutui, siirtyi osittaiselle vanhuuseläkkeelle ja pian sen jälkeen opiskelemaan. Tavoitteena on tehdä jatkossa osa-aikatyötä sairaanhoitajana.
Irmeli Toivanen on työskennellyt hoitoalalla erilaisissa tehtävissä yli 40 vuotta. Lopulta hän väsähti henkisesti ja hänellä tuli tarve höllentää elämää.
- Olen nähnyt paljon ihmisiä, jotka pinnistelevät töissä viimeiseen asti. En halunnut olla yksi heistä. Päätin, että haluan tehdä osa aikaista työtä ja huolehtia itsestäni.
Hänen viimeisimmässä työpaikassaan ei ollut mahdollisuutta osa-aikatyöhön, joten Irmeli irtisanoi itsensä kesällä ja jäi työttömäksi. Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen hän aloitti lokakuun alussa. Samaan aikaan hän aloitti koulutuksen, joka valmentaa takaisin hoitotyöhön.
Pitkä ura hoitoalalla
Irmeli on ensimmäiseltä koulutukseltaan apuhoitaja. Hän aloitti uransa vuonna 1984 terveyskeskuksen perushoitajana Hämeenlinnassa.
- Vuonna 1993 aloin opiskella sairaanhoitajaksi ja valmistuin kolme vuotta myöhemmin. Vaihdoin vuonna 2006 päihdepuolelle töihin, sillä halusin päivätyöhön. 2011 siirryin mielenterveyspuolelle ja vähän ajan kuluttua siitä menin esimiestyöhön asumisyksikköön. Vuonna 2017 siirryin takaisin päihdepuolelle, josta viimeisen vuoden työskentelin asumisyksikössä.
- Työurani on ollut mielenkiintoista ja täyspainoista. En nähnyt, että voisin olla 40 vuotta samassa paikassa työssä, vaan halusin koko ajan kehittyä ammatissani. Opiskelin töiden ohella uusia tietoja ja taitoja, Irmeli kertoo monipolvisesta urastaan.
Viimeiset vuodet esimiehenä ja asiakastyössä olivat Irmelin mielestä rankkaa aikaa ja tehtäviä oli todella paljon. Lisäksi huolenpito omista vanhemmista oli verottanut voimavaroja. Viime vuonna hän täytti 60 vuotta ja tämän vuoden keväällä terveys alkoi reistailla.
- Kuormitus tuli yllätyksenä. Läheiseni alkoivat olla huolissan hyvinvoinnistani. Vapaa-aika kului vain palautumiseen, eikä riittänytkään. Sanoin omalle esimiehelleni, että haluan vähentää työaikaa, mutta se ei onnistunut, koska olin esimies. Päätin irtisanoutua tehtävästäni, Irmeli kertoo.
Osittaisesta vanhuuseläkkeestä apua työkuorman keventämiseen
Päätös hakea osittaista varhennettua vanhuuseläkettä syntyi viime vuonna.
- Aloin etsimään netistä tietoa, miten saisin omaa työaikaani kevennettyä, mutta saisin silti rahaa. Vuorotteluvapaa ei kiinnostanut, koska sen kriteerit tiukentuivat. Sitten luin jostain jutun, jossa haastateltu oli pystynyt vähentämään työtään osittaisen vanhuuseläkkeen avulla.
- Oli pakko tehdä jotain. Tein laskelmia eläkkeen määrästä ja totesin, että vaikka vanhuuseläkkeeni pienenee osittaisen vanhuuseläkkeen vuoksi, se ei ole kuitenkaan niin paljon. Tulen pärjäämään sillä rahamäärällä. Koska olin irtisanoutumiseni vuoksi karenssissa 3 kuukautta, jouduin käyttämään jonkin verran omia säästöjäni elämiseen. Tällä hetkellä saan osittaista vanhuuseläkettä 50 % ja sen lisäksi ansiosidonnaista päivärahaa, Irmeli kertoo.
Irtiotto auttoi miettimään tulevaisuutta
- Ehdin olla kesän ja syksyn vapaalla lataamassa akkuja. Vietin Lapissa kuukauden ja siellä ruskassa ehdin rauhassa miettiä asioita. Vietin myös aikaa pienten lastenlastensa kanssa. Harjoittelin heidän kanssaan läsnäoloa. Ei ole muuta kuin tämä hetki tässä, kun tehdään lattialla legoja.
Irmeli Toivanen nauttii vapaa-ajasta lapsenlapsensa kanssa.
Lopulta Irmeli ajatteli, että hänellä on vielä annettavaa työelämässä ja hän päätti hakeutua takaisin entiseen ammattiinsa sairaanhoitajaksi.
Opiskelujen jälkeen siintää vanha ammatti
Irmeli löysi TE-toimiston sivuilta neljän kuukauden mittaisen kurssin, joka valmentaa takaisin hoitotyöhön. Hänet valittiin kurssille.
- Saan päivitetyt tiedot hoitotyöstä, tavoitteena on nyt sairaanhoitajan työt. Kurssin tarkoitus on työllistää ja harjoittelupaikat kuuluvat myös kurssin sisältöön. Minulla on jo harjoittelupaikat sovittuna kotihoitoon, Irmeli kertoo.
- Harjoittelun myötä saan tietoa, miten jaksan työssä ja millaista työ on nykyään. Sairaanhoitajista on nykyään kova pula. Vaikuttaa siltä, että ammattitaitoa arvostetaan. Vaikka olen 61-vuotias, minua on jo kysytty töihin, se antaa uutta uskoa itseensä.
Irmelin tavoitteena on tehdä jatkossa noin 50 % töitä. Hän arvioi, että siitä saatava palkka riittää eläkkeen kanssa toimeentuloon.
- Vanhuuseläkeikäni on 64 v 9 kk. En ole tehnyt vielä suunnitelmia, aionko jatkaa sen jälkeen vielä töissä, vai jääkö kokonaan eläkkeelle.
Osittainen vanhuuseläke mahdollistaa enemmän vapaa-aikaa
Irmeli on alkanut arvottaa asioita uudella tavalla.
- Arvostan itseäni ja vapaa-aikaani. Olen ollut liian tunnollinen ja vastuullinen. Nyt pitää olla itselleen tunnollinen ja vastuullinen, hän kiteyttää.
Lisääntyneen vapaa-ajan Irmeli käyttää esimerkiksi pienten lastenlasten kanssa olemiseen. Hyvinvointia hän ylläpitää lenkkeilemällä, kun kaikki voimavarat eivät mene työntekoon.
- Tykkään erityisesti rauhallisista aamuista. Lisäksi voin keskittyä omiin asioihini, ei tarvitse huolehtia koko ajan muista.
- Minulle on kuvataiteet ovat olleet vahva voimavara. Olen myös opiskellut kuvataiteita ja käyttänyt osittain työssäni. Hektisimpinä aikoina kuvataide kuitenkin jäi. Nyt tuntuu, että innostus siihenkin voisi alkaa taas. Olen alkanut 4-vuotiaan lapsenlapseni kanssa jo vähän maalaamaan. Vanhuuseläkkeellä se tulee varmasti olemaan henkisenä voimavarana. Viimeistään eläkkeellä voisin pitää oman näyttelyn, Irmeli kaavailee.
Vinkki elämänmuutosta ja osittaista vanhuuseläkettä harkitsevalle
Irmeli kehottaa rohkeasti kuuntelemaan omaa itseään, kun pohtii omia valintojaan.
- Muilta tulee kyllä paljon hyviä neuvoja. Omia unelmia kannattaa kuitenkin tavoitella. Voit joutua luopumaan isommasta palkkatilistä, mutta saat enemmän, jos teet kuten itse haluat. Elämä on enemmän kuin pelkkä työ. Rohkeutta se kuitenkin vaatii. Pidä itse oman linjasi, Irmeli kehottaa.
