Tälle sivulle on koottu työterveyshuolloille hyödyllistä tietoa työterveysyhteistyöstä, ennakoivasta työkyvyn tukemisesta, ammatillisesta kuntoutuksesta, kuntoutustuesta ja työkyvyttömyyseläkkeistä.
Sivulla myös kuntoutushakemusten ja työkyvyttömyyseläkehakemusten käsittelyyn tarvittavat lomakkeet ja turvaposti lausuntojen lähettämiseen
Työkyvyn tukemisessa oikeat toimet oikeaan aikaan
Kun terveydelliset tai muut rajoitteet lisääntyvät, työkyvyttömyyden riski kasvaa. Siksi työkyvyn tukitoimien on oltava oikea-aikaisia ja kohdistuttava oikein. Työ itsessään voi myös tukea toimintakykyä ja auttaa jatkamaan työelämässä.
Jos nousee huoli työntekijän työssä pärjäämisestä, työntekijä tarvitsee tukea ja toimenpiteitä yhdessä työpaikan kanssa. Varhaisessa vaiheessa ratkaisut yleensä löytyvät työpaikalla esihenkilön ja työntekijän välillä. Työterveyshuollon tehtävänä on toimia asiantuntijana työn ja terveyden yhteensovittamisessa sekä vaikuttavien työkykyä edistävien toimenpiteiden suunnittelussa.
Tutustu aktiivisen tuen toimintamalliin.
Mielen hyvinvointi työkyvyn haasteena
Mielenterveyden haasteet työelämässä yleistyvät etenkin nuorilla työntekijöillä. Työpaikoilla ja työterveyshuolloissa tarvitaan tietoa ja keinoja työntekijöiden tukemiseen.
Pitkään jatkuneelta masennusperusteiselta sairauspoissaololta on vaikea palata takaisin työelämään. Siksi tarvitaan sekä tietoa masennuksen vaikutuksista että työkaluja työntekijöiden tukemiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Apua ja tukea työelämän aiheisiin työtekijöille, esihenkilöille ja työterveyshuolloille on koottu mm. Mielenterveystalon verkkosivuille (mielenterveystalo.fi)
Oikeat toimet oikeaan aikaan
Aktiivisen tuen toimintamalli
Työkyky ja työkyvyttömyys - tietoa ja tilastoja julkiselta alalta
Työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö -tutkimuksessa seuraamme, miten julkisen alan organisaatioissa tuetaan henkilöstön työkykyä ja työuria johtamisen keinoin ja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.
Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimuksessa kartoitetaan joka toinen vuosi kunta-alan, hyvinvointialueiden, valtion virastojen ja evankelis-luterilaisen kirkon työoloja ja työhyvinvointia.
Sairauspoissaolot ennustavat työkyvyttömyyttä
Viime vuosina nuorten, erityisesti alle 30-vuotiaiden, sairauspoissaolot ovat lisääntyneet julkisella sektorilla. Suurimpana syynä ovat mielenterveyden häiriöt, kuten ahdistuneisuus ja masennus. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat varhaiskasvatuksen työntekijät, kuten lastenhoitajat, joilla sekä lyhyet että keskipitkät sairauspoissaolot ennakoivat selvästi suurempaa riskiä työkyvyttömyyteen. Tämä korostaa tarvetta kohdistaa tukitoimia tiettyihin ammattiryhmiin ja ikäluokkiin.
Vaikka haasteet ovat moninaiset, osa julkisen alan organisaatioista on onnistunut vähentämään sairauspoissaoloista aiheutuvia kustannuksia. Tämä on saavutettu erityisesti panostamalla esihenkilötyöhön ja varhaisen tuen malleihin.
Kevan työnantaja-asiakkailla on mahdollisuus hyödyntää Kevan Avaintiedot-palvelua oman ja verrokkiorganisaatioiden sairauspoissaolojen ja -kustannusten kehityksen seurantaan.
Katso lisätietoa sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyden kustannuksista Keva tutkii -verkkosivuiltamme.
Sairauspoissaolojen määrä ja kesto ovat keskeisiä työkyvyttömyyden ennusmerkkejä. Riski kasvaa merkittävästi jo 15 päivän yhtäjaksoisen poissaolon jälkeen tai jos poissaoloja kertyy useita vuoden aikana. Siksi systemaattinen seuranta ja varhainen tunnistaminen ovat avainasemassa, kun halutaan vaikuttaa työkyvyn heikkenemisen polkuun ennen pysyvää työkyvyttömyyttä.
Keva on kehittänyt työnantajien käyttöön ennustemallin, joka hyödyntää laajoja rekisteritietoja, kuten sairauspoissaoloja, ikää ja ammattiryhmää, ennustamaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskiä kunta- ja hyvinvointialueiden työntekijöiden keskuudessa. Ennustemalli on Kevan työnantaja-asiakkaiden käytettävissä työnantajan verkkopalvelussa.
Malli mahdollistaa tarkemman tunnistamisen niistä työntekijäryhmistä, joilla on kohonnut riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle lähivuosina. Keskimäärin noin 2,8 prosenttia julkisella alalla työskentelevästä henkilöstöstä sijoittuu riskiryhmään.
Tutustu Kevan työkyvyttömyysriskin ennustemalliin verkkosivuilla.
Työkykyyn ja työkyvyttömyyteen vaikuttaminen
Työkyky on moniulotteinen käsite, johon vaikuttavat
- fyysiset, psyykkiset ja elämäntilanteeseen liittyvät tekijät
- työn vaatimukset suhteessa osaamiseen ja resursseihin
- työyhteisö ja
- toimintaympäristö.
Työnantajan vaikuttamismahdollisuudet työkykyyn ja sitä kautta työkyvyttömyysriskeihin ovat kuitenkin rajalliset. Useimmiten työkyvyttömyysriskit ovat sidonnaisia joko yksilöön tai toimialaan, jolla yksilö työskentelee: esimerkiksi vuorotyön tiedetään kasvattavan työkyvyttömyysriskiä, mutta tietyillä toimialoilla se on välttämättömyys. Sen sijaan työnantaja voi vaikuttaa työkyvyttömyysriskeihin tarkastelemalla johtamista: esimerkiksi resurssien riittävyyttä ja tarkoituksenmukaista käyttöä, varhaista tukea ja osatyökykyisten työssä jatkamisen edellytysten parantamista.
Työkyvyttömyys voi olla joko tilapäistä tai pysyvää, ja se voi johtaa sairauspoissaoloihin, kuntoutukseen tai työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Katso Kevan tiivistelmä työkyvyn ja työkyvyttömyyden arvioinnista ja sairauksien vaikutuksesta työkykyyn (pdf)
Työkyvyn ja työkyvyttömyyden arviointi.pdf (249 kb)
Työterveysyhteistyö
Vaikuttava työterveyshuolto edellyttää toimivaa yhteistyötä työnantajan ja työterveyshuollon välillä. Työterveysyhteistyön lähtökohtana tulee olla työnantajan työkykyjohtamisen tavoitteet.
Tämä edellyttää, että työnantaja on rakentanut tilannekuvaa henkilöstön työkyvystä ja määritellyt tavoitteet sen pohjalta. Vaikka työterveysyhteistyö on nimensä mukaisesti yhteistyön rakentamista ja edellyttää avointa vuorovaikutusta, on tavoitteiden määritellyssä ja ylipäätään työterveysyhteistyössä johtamisvastuu aina työnantajalla.
Lue lisää työterveysyhteistyön kehittämisestä sekä Kevan tuesta.
Ammatillinen kuntoutus, kuntoutustuki ja työkyvyttömyyseläke
Kun herää huoli työntekijän työkyvystä, mieti millä tavalla häntä voi tukea ennen kuin hän joutuu jäämään pois työstä. Voidaanko tehostaa hoitoa, kuntouttaa, muokata työtehtäviä tai miettiä työuravaihdosta.
Selvitä ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot kuntoutua takaisin työelämään aina ennen eläkkeen hakemista (osakuntoutustuki tai kuntoutustuki).
Vaikka sairaus estäisi jatkamasta nykyisessä työssä, löytyy usein muita työtehtäviä, joihin työkyky riittää. Esimerkiksi työkokeilun tai uudelleenkoulutuksen avulla, työntekijä voi siirtyä terveydentilalle paremmin soveltuviin tehtäviin tai hänen on helpompi palata omaan työhönsä pitkän sairausloman jälkeen.
Jos työpaikalta ei löydy ratkaisua ja työntekijä tarvitsee apua kuntoutussuunnitelman laatimisessa, työntekijä voi hakea Kevasta toimeksiantoa kuntoutuksen palveluntuottajalle: Kuntoutusohjaaja
Ammatillisen kuntoutuksen palvelunumerot
Palveluaika ma-pe klo 9-13
- Neuvonta työterveyshuolloille ja työnantajille 020 614 2278
- Henkilöasiakkaiden kuntoutus: 020 614 2270
- Henkilöasiakkaiden eläkeneuvonta ja kuntoutusasiat 020 614 2837
Olisiko osakuntoutustuki sopiva vaihtoehto?
Jos työkyky ei enää riitä kokoaikaisessa työssä jatkamiseen tai sairauslomalta paluu kokoaikaiseen työhön ei onnistu, saattaa osakuntoutustuen tai osatyökyvyttömyyseläkkeen hakeminen olla ajankohtaista. Ennen hakemista, olethan selvittänyt ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet?
Osakuntoutustuki on määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke. Sen aikana työkyvyn arvioidaan palautuvan hoidon ja kuntoutuksen avulla kokoaikaiseen työhön riittäväksi.
Keskustele asiakkaan kanssa siitä, että tavoitteena on paluu kokoaikaiseen työhön. Näin ollen osakuntoutustuen aikana yhteistyö ja seuranta työntekijän, työnantajan ja työterveyshuolloin välillä on ensisijaisen tärkeää. Sopikaa jatkotoimista yhdessä etukäteen.
Osatyökyvyttömyyseläke tulee kyseeseen silloin, kun työkyky on heikentynyt pysyvästi.
Kelan osasairauspäiväraha tukee työkyvyttömän henkilön pysymistä työelämässä ja paluuta kokoaikaiseen työhönsä. Järjestely on vapaaehtoinen, johon tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostumus. Osasairauspäiväraha (Kela.fi)
Milloin kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke?
Lisätietoa ja hyödyllisiä linkkejä
Ammatillinen kuntoutus
- Ammatillinen kuntoutus
- Ammatillisen kuntoutuksen hakeminen
- Työkokeilu
- Työhönvalmennus
- Uudelleenkoulutus
- Elinkeinotuki
- Saitko Kevasta päätöksen ammatillisesta kuntoutuksesta? (Vimeo.com)
Kuntoutustuki ja työkyvyttömyyseläke
- Tietoa kuntoutustuesta ja työkyvyttömyyseläkkeestä
- Kuntoutustuen ja työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen
- Hakemuksen käsittely Kevassa
- Työterveysneuvottelu (Ttl.fi)
- Osatyökyvyttömyyseläke- ja osakuntoutustuki
- Osatyökyvyttömyyseläkkeen Hakeminen
- Kelan osasairauspäiväraha (Kela.fi)
- Muu kuin Kelan kuntoutus, johon voi saada kuntoutusrahaa Kelasta (Kela.fi)
Tietoa eri ammateista ja työllistymisen näkymiä
- Ammattitietoa: Työmarkkinatori.fi
- Osaamisen ja vahvuuksien kartoittamiseen: Kompassityökirja (pdf)
- Ammatinvalintatesti, Duunikone: Nuortennyt.fi
- Ammatinvalintatesti: Studentum.fi
- Uraohjaus ja työnhaku: ForeAmmatti.fi
- Työllistymisen näkymät eri ammateissa: Työvoimabarometri.fi
- Työvoiman saatavuus ja kohtaanto -raportti: Työmarkkinatori.fi
Lausuntojen lähettäminen ja lomakkeet
Hakemuskäsittelyyn Keva tarvitsee aina asiakkaan tekemän hakemuksen ja B-lääkärinlausunnon. Poikkeuksena kuntoutustuen jatkohakemus, jolloin pelkkä B-lääkärinlausunto riittää.
Täytäthän B-lääkärinlausuntoon varatun lomakkeen huolellisesti. Huomaathan, että lomakkeen kohta 2: "Lausunnon tarkoitus", josta lausunnon kirjoittamisen tarkoitus ilmenee, tulee myös olla täytettynä.
Katso tästä tiedostosta ohjeet ammatillisen kuntoutuksen tai työkyvyttömyyseläkkeen hakemisesta, käsittelyajoista ja B-lääkärinlausunnon toimittamisesta Kevaan: Tietoa työterveyshuolloille - Ammatillisen kuntoutuksen tai työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen (pdf)
Ohjaa asiakasta
Hakemuskäsittely ei etene ilman B-lääkärinlausuntoja, joten hakemusta ei kannata lähettää etukäteen.
Työnantajan on lisäksi hyvä täyttää sähköinen TAK-lomake (eli työnantajan kuvaus työntekijän työstä, työolosuhteista ja selviytymisestä työssä).
Ohjaa asiakasta tekemään hakemus Omat eläketietosi -palvelussa. Suositeltavaa on, että asiakas lähettää sitä kautta hakemuksen liitteenä myös B-lääkärilausunnon ja työterveysneuvottelumuistiot.
Lähetä lausunto ja asiakirjat turvapostilla
Vaihtoehtoisesti työterveyshuolto voi lähettää lausunnon suoraan Kevaan.
Lähetä työterveysneuvottelumuistiot ja B-lausunnot sähköisesti turvapostilla:
- Tarkista, että selvityksissä on mainittu asiakkaan henkilötunnus (tai mainitse se viestissä)
- Lisää Lähettäjä-kenttään oma sähköpostiosoitteesi
- Kirjoita viestisi ja liitä mukaan asiakirja
- Huom. B-lääkärinlausunnosta tulee ilmetä tiedot, mutta lausuntoa ei tarvitse käsin allekirjoittaa
Siirry Turvapostiin
Lomakkeet ja materiaalit työterveyshuollolle
Työnantajan lausunto työssä selviytymisestä työkyvyttömyyseläkettä tai työuraeläkettä varten (TAK-lomake)
Jotta hakemus etenee Kevassa sujuvasti, työnantajan pitää täyttää lomake ”Työnantajan lausunto työssä selviytymisestä (TAK-lomake)” tai työuraeläkettä hakiessa ”Työnantajan lausunto työssä selviytymisestä (TAK-lomake/työuraeläke)”. Ohjaa asiakasta (potilasta), että hän pyytää työnantajaansa täyttämään lomakkeen Kevan sivulla: Kun työntekijäsi hakee eläkettä tai ammatillista kuntoutusta.
Työterveysneuvottelumuistio
Ohjeista asiakasta liittämään eläkehakemukseen tai kuntoutushakemukseen muistiot työterveysneuvotteluista. Muistio voi olla vapaamuotoinen tai organisaation käytössä oleva pohja. Muistiosta tulee ilmetä asiakkaan henkilöstunnus viimeistään siinä vaiheessa, jos muistio toimitetaan Kevaan. Lisätietoa työterveysneuvottelusta ja mallin neuvottelumuistioon löydät Työterveyslaitoksen verkkosivuilta. (ttl.fi)