Huolestuttava kehitys nuorten sairauspoissaoloissa on katkaistava
Nuorille aikuisille kertyy yhä enemmän poissaoloja työstä sairauden takia. Ilmiötä on syytä perata, mutta ennen kaikkea on aika päättää toimenpiteistä nuorten hyvän työelämän kehittämiseksi.
Kunnissa ja hyvinvointialueilla työskentelee yli 150 000 alle 40-vuotiasta työntekijää, joista kolmannes on vasta työuransa aloittaneita alle 30-vuotiaita. Nuorten työntekijöiden keskuudessa sairauspoissaolot ovat vanhempia ikäluokkia harvinaisempia, mutta niiden kehitys on huolestuttava. Varhaiskasvatuksessa ja sosiaalialalla poissaolopäiviä sairauden takia kertyi aiempaa enemmän ainoastaan nuoremmille ikäryhmille.
Kehitys ei kuitenkaan johdu vain nuoresta iästä. Kyse on siitä, että nuoret työntekijät sijoittuvat näillä aloilla usein lastenhoitajien, lähihoitajien ja sosiaalialan ohjaajien sekä avustaviin tehtäviin, joissa sairauspoissaolot ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä.
Sen sijaan logistiikan sekä kiinteistö- ja rakennusalan tehtävissä nuorten työntekijöiden sairauspoissaolopäivät ovat vähentyneet. Fyysisesti raskaassa työssä sairauspoissaolot johtuvat pääosin tuki- ja liikuntaelinsairauksista, jotka kehittyvät iän myötä.
Miksi nuorissa ikäluokissa sairastetaan?
Sairastamiseen vaikuttavat työn luonne ja vaatimukset.
Hoito- ja kasvatustehtävät sisältävät suoraa asiakas- ja potilastyötä, jossa altistutaan tartuntataudeille. Hengitystieinfektiot aiheuttavat suuren osan lyhyistä poissaoloista.
Vaikka työ koetaan merkitykselliseksi, on se samalla fyysisesti ja psyykkisesti vaativaa. Vanhemmilla ikäryhmillä pitkien poissaolojen syinä korostuvat selkäsäryt ja polven nivelrikot tai masennus, nuoremmilla taas ahdistuneisuushäiriöt.
Huolestuttavaa on se, että asiakas- ja potilastyöhön sisältyy usein myös väkivallan uhka, joka kohdistuu ennen kaikkea nuoriin työntekijöihin.
Väkivallan uhka johtaa entistä useammin myös vakavampiin työtapaturmiin. Kunnissa ja hyvinvointialueilla työpaikkatapaturmien määrä on viime vuosina ollut kasvussa ja nuorilla on muita useammin syynä väkivaltatilanne.
Muutoksena aikaisempaan on se, että työn luonne haastaa henkistä työkykyä erityisesti työuran alkupäässä.
Nykyään jo lähes joka viides alle 30-vuotias työntekijä arvioi henkisen työkykynsä heikoksi. Valtaosa nuorista työntekijöistä kokee työkuormitusta ja harvempi kuin joka toinen voi vaikuttaa työhönsä. Moni nuori ei koe palautuvansa työn aiheuttamasta rasituksesta.
Työssä jatkaminen mahdollistuu työelämäyhteyttä tukemalla
Nuorten raportoimat puutteet voivat osaltaan selittää sairauspoissaolojen kasvua. Työpaikoilla tulee kartoittaa nimenomaan nuoriin kohdistuvat psykososiaaliset kuormitustekijät ja puuttua niihin suunnitelmallisesti.
Nuoren perehtymisessä lähtökohtana tulisi olla paitsi työssä suoriutuminen, myös ammatillisen identiteetin vahvistaminen. Nuorille on tarjottava mahdollisuuksia osallistua myös työn suunnitteluun ja vaikuttaa työhönsä. Vertaistuen merkitys on nuorelle suuri.
Työelämäyhteyden vahvistamisen pitäisi olla lähtökohtana silloin, kun nuori on ahdistunut ja kokee, ettei jaksa työssään. Sairauspoissaolon sijaan voidaan etsiä yhdessä muita keinoja lieventää ahdistusta. Työssä jatkamista voidaan tukea korvaavalla työllä, työtä muokkaamalla, osasairauspäivärahalla ja esimerkiksi työterveyshuollon työkokeilulla. Jos päädytään sairauspoissaoloon, tulisi samalla reitittää polku takaisin työelämään. Nuorille tarvitaan aktiivinen työhön paluun tuki.
Kuntien ja hyvinvointialueiden työssä on paljon arvokasta ja hyvää, ja sitä nuoret arvostavat. Työurien alku vaatii kuitenkin erityistä huolenpitoa, jotta arvokas työ kannattelee nuorten työuria pitkälle tulevaisuuteen.
Katso myös:
Uutinen: Sairauspoissaolot lisääntyivät nuoremmissa ikäryhmissä kunnissa ja hyvinvointialueilla
Kuntien ja hyvinvointialueiden henkilöstön sairauspoissaolot palasivat vuonna 2025 parin vuoden takaiselle tasolle. Poissaolot lisääntyivät erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä ja hyvinvointialueilla myös pitkissä, yli 30 päivän poissaoloissa, joilla on merkittävä vaikutus kustannuksiin.
Julkisen alan työhyvinvointitutkimus - tutkimusraportti: Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2024 (pdf)
Kevan julkisen alan työhyvinvointia vuonna 2024 selvittäneestä tutkimuksesta käy ilmi, että työhyvinvointi on kehittynyt monin tavoin hyvään suuntaan. Aiempaa useampi työntekijä kokee kuitenkin epävarmuutta työnsä jatkuvuuden suhteen. Tutkimus perustuu sukupuolen ja ikäryhmän mukaan edustavaan 3 500 vastaajan otokseen kuntien, hyvinvointialueiden, valtion ja kirkon alan ammattialojen työntekijöistä.
