Rakenteet ja rohkeus siivittävät työkykyjohtamista Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluissa

Pohjois-Savon hyvinvointialueella on panostettu vahvaan työkykyjohtamisen kulttuuriin, jossa rakenteet, esihenkilötyö ja avoin keskustelu ovat työkyvyn tuen keskiössä. Yksi kulttuuriteko oli löytää uusi kotipesä Kevan vuonna 2024 antamalle Työkykyjohtamisen teot -tunnustukselle organisaation sisältä.

Pohjois-Savon hyvinvointialue palkittiin vuonna 2024 Kevan Työkykyjohtamisen teot -tunnustuksella vaikuttavasta ja merkityksellisestä työkykyjohtamisesta. Panostukset työkykyjohtamiseen ovat jatkuneet vahvana ja hyvinvointialueen johto päätti jakaa tunnustuksen edelleen oman organisaation sisällä ikääntyneiden palvelualueelle.

Palkitsemisen perusteluissa tuotiin esille muun muassa palvelualueen oma aktiivisuus ja uusien työkykyjohtamisen ja sairauspoissaolojen hallinnan toimintamallien etsiminen.

Tunnustuspalkinnon vastaanottivat palvelualuejohtaja Kaija Kokkonen, palveluyksikköjohtaja Reetta Kettunen sekä alue-esihenkilöt Maarit Peltomaa ja Pia Hietala.

Työkykyjohtaminen tehdään arjessa

Ikääntyneiden palvelut ovat yksi hyvinvointialueiden kriittisimmistä toiminnoista. Työ on fyysisesti ja henkisesti kuormittavaa, palvelutarve kasvaa väestön ikääntyessä ja henkilöstön saatavuus on valtakunnallinen haaste.

Ikääntyneiden palvelualueen johdon näkemyksissä ja toimenpiteissä painottuvat työkykyjohtamisen strategisuus ja samalla sen rooli osana jokaisen arjen työtä.

– Työkykyjohtaminen on osa strategiaa. Olemme pohtineet yhdessä työntekijöiden kanssa, mitä tämä käytännössä tarkoittaa ja miettineet koko johtamisketjun roolit sekä työntekijän roolia, kertoo Kaija Kokkonen.

Käytännössä tällä tarkoitetaan sitä, että jokainen johtamisketjun toimija toteuttaa aktiivisesti työkykyjohtamista omasta roolistaan käsin. Riippumatta organisaatiotasosta jokaisella johtajalla on oma mahdollistava roolinsa ja kokonaisnäkymä seuraaville alempana oleville organisaatiotasoille.

Hyvinvoivat työntekijät tuottavat laadukkaat palvelut

Palveluyksikköjohtaja Reetta Kettunen tarkastelee työkykyjohtamista arjen tasolta ja näkee siinä kolme kriittistä asiaa:

1. Tavoitteet ja mittarit työhyvinvoinnille
2. Lähiesihenkilöiden tukeminen työkykyjohtamisessa
3. Selkeät prosessit ja ennakointi

Kettunen muistuttaa, että laadukkaat palvelut syntyvät vain hyvinvoivien työntekijöiden kautta. Siksi osaamiseen ja vaikutusmahdollisuuksiin on panostettava. Hän nostaa esiin myös korvaavan työn ja varhaisen puuttumisen merkityksen.

Esihenkilöillä tärkeä rooli kokonaisuuden hallinnassa

Ikääntyneiden palvelualueella työskentelee satoja ammattilaisia. Jotta kaikkien työhyvinvoinnista ja työkyvystä pysytään ajan tasalla, tarvitaan esihenkilöiden ensikäden tietoa ja kokemusta.

Maarit Peltomaa kertoo ratkaisusta, jossa keskustellaan kuukausittain kaikkien palvelualueen esihenkilöiden kanssa. Esihenkilökeskusteluissa käydään läpi työkykyasiat, mahdolliset yksittäiset työkykyprosessit ja kokonaiskuva palvelualueen jaksamisesta.

Niin esihenkilöt kuin organisaation johtokin ovat puolestaan kokeneet hyvinvointialueen työhyvinvointiasiantuntijoiden tuen ja selkeät työkykyjohtamisen ohjeet erittäin tarpeelliseksi ja merkittäväksi tukimuodoksi.

Uusi ura on tuonut motivoituneita työntekijöitä

Työkykyjohtamisen arjen vaikuttavuus näkyy konkreettisesti esimerkiksi soveltuvan työn prosessissa. Pia Hietala kertoo esimerkiksi yksiköstä, jonka työntekijöistä noin 30 % on tullut soveltuvan työn pankin kautta.

– Uudelleensijoitus on ollut mahdollisuus oppia uutta ja uusi ura on tuonut lisää motivaatiota.