Työtapaturmat - kokoaan kalliimpi työkyvyttömyyden kustannuserä

Kunta- ja hyvinvointialueilla työntekijöiden poissaolot sairauden takia ovat vähenemässä, mutta työkyvyttömyyden kustannuksissa on silti nousupainetta. Tähän vaikuttaa osaltaan työtapaturmavakuutusmaksujen kasvu. Myös työtapaturmien määrä on lisääntynyt erityisesti sosiaali- ja terveysalalla.

Työtapaturmat ovat äkillisiä ulkoisen tekijän aiheuttamia tapahtumia, jotka johtavat työntekijän loukkaantumiseen. Tapaturma voi sattua työpaikalla tai matkalla töihin ja kotiin. Työpaikalla tapahtuvien tapaturmien määrä on kasvanut sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kuntasektorilla vastoin kuin monella muulla alalla. 

Yleistyvien työpaikkatapaturmien taustalla on hälyttävä syy. Ne aiheutuvat yhä useammin väkivaltaisesta käytöksestä, joka johtaa työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta korvattaviin työntekijän fyysisiin tai psyykkisiin vammoihin. 

Kustannuksissa nousupainetta

Seuraamme Kevassa tiiviisti työkyvyttömyyttä ja sen kustannuksia aiheuttavia tekijöitä. 

Huomiomme kiinnittyy työkyvyttömyyseläkemaksujen lisäksi erityisesti sairauspoissaoloihin, joiden tavoitteellinen vähentäminen on tärkeää, sillä sairauspoissaolot kattavat lähes 70 % kaikista työkyvyttömyyden kustannuksista. 

Työtapaturmavakuutusmaksut ovat tästä murto-osan: Kevan arvion mukaan kunta-alalla ja hyvinvointialueilla näistä vakuutusmaksuista aiheutui vuonna 2024 yhteensä noin 75 miljoonan euron kustannukset. Erityisesti hyvinvointialueilla kustannukset ovat kuitenkin kasvaneet vuodesta 2023. Kasvu näkyy selvästi myös tapaturmavakuutustilastoissa. 

Työtapaturmista aiheutuu suurimmaksi osaksi vain lyhytkestoisia poissaoloja töistä, mutta niiden muut vaikutukset voivat pitkällä aikavälillä olla merkittäviä. 

Huolestuttavaa on se, että Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan viime vuonna kirjattiin selvästi aiempaa enemmän väkivallasta, järkyttävästä tilanteesta tai poikkeavasta läsnäolosta johtuvia työpaikkatapaturmia, Suomessa kaikkiaan 7 700. Se on lähes 1 500 tapaturmaa enemmän kuin edeltävänä vuonna. Valtaosa lisäyksestä oli kuntasektorilla ja hyvinvointialueilla, sekä yksityisen sosiaalihuollon laitospalveluiden toimialalla. Sosiaali- ja terveysalalla väkivaltatilanteet ovat yleisin ja kuntasektorilla toiseksi yleisin työpaikkatapaturmien aiheuttaja, muilla sektoreilla ne ovat syynä selvästi harvinaisempia.

Ilmiö on valitettavasti tätäkin suurempi, sillä tilastoihin eivät päädy uhkaavat tilanteet, joita on lukuisia: hyvinvointialueilla sosiaali- ja terveysalalla noin joka toinen eli lähes 100 000 työntekijää kertoo kokeneensa väkivaltaa tai sen uhkaa asiakkaiden taholta viimeisen vuoden aikana. Niistä raportoivat erityisesti nuoret työntekijät. 

Väkivaltakokemusten pitkät jäljet

Tilastoiduilla työpaikkatapaturmilla ja uhkaavilla tilanteilla voi olla monenlaisia psykologisia vaikutuksia.

Ne voivat aiheuttaa pelkoa ja stressiä, ja johtaa myös vakavampiin mielenterveysongelmiin, kuten ahdistuneisuuteen, sekä työkyvyn heikkenemiseen ja työpaikan vaihtamiseen. Henkisen työkyvyn haasteet ovatkin kasvaneet ja poissaolot ahdistuneisuushäiriöiden takia ovat lisääntyneet erityisesti nuorilla. He kokevat myös muita useammin väkivaltaa työssään. 

Väkivaltatilanteet voivat heikentää ammatillista identiteettiä ja työmotivaatiota. Myös työtoverit saattavat kokea pelkoa tai ahdistusta, mikä voi heikentää työilmapiiriä ja yhteishenkeä. 

Sanomattakin on selvää, että väkivaltatilanteiden jälkihoidon pitää olla kunnossa. 

Työpaikoilla pitää olla tehokas kriisinhallinta ja psykologinen tuki saatavilla. Työnantajan on myös huolehdittava työn terveys- ja turvallisuusvaarojen arvioinnista, ehkäisystä ja turvallisuuden kehittämisestä työpaikalla. 

Kasvaneen ilmiön syitä pitää perata huolellisesti. Yleistyneet työpaikkatapaturmat tuskin selittyvät yksin kirjaamiskäytäntöjen muuttumisella.

Mistä asiakkaiden väkivaltainen käytös johtuu? Onko osaavaa henkilöstöä riittävästi rauhoittamaan hoitotilanteita? Entä olemmeko huolehtineet työssään aloittavien osaamisesta ja turvallisuudesta tilanteissa, joissa asiakastyöhön vielä perehdytään? Väkivaltatilanteiden yleistymisen vuoksi työnantajien kannattaa lakisääteisten velvollisuuksien lisäksi huomioida turvallisuuskysymykset kattavasti kaikessa työkyvyn johtamisessa. Mieluummin ennalta kuin myöhemmin.

Katso myös

• Keva seuraa säännöllisesti julkisen alan henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia – uusimmat uutiset, raportit ja kirjoitukset luet sivulla Tutkimukset, tilastot ja ennusteet
   
• Voit tutustua tutkimustuloksiin myös verkkosivullamme: Kevatutkii.keva.fi/
   
• Julkaisemme toimialakatsauksia julkisen alan työkyvyn tilanteesta. Seuraava toimialakatsaus käsittelee opetusalaa ja se julkaistaan 30.10.2025 - tervetuloa mukaan: Kevan koulutus: Opetusalan toimialakatsaus