Finsifin järjestämässä tilaisuudessa "Vastuullinen sijoittaminen tieteen linsseillä" pohdittiin, miten sijoittajat voivat aidosti vaikuttaa yhteiskuntaan ja ympäristöön.
Tapahtuma tarjosi tuoreen katsauksen vastuullisen sijoittamisen tutkimukseen ja käytäntöihin haastaen osallistujat pohtimaan kriittisesti ESG:n todellista merkitystä.
Aalto-yliopiston rahoituksen professori Markku Kaustia nosti esityksessään esiin vastuullisen sijoittamisen paradoksit. Hän korosti, että vaikka sijoittajilla on valtaa, heidän vaikutusvaltansa esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa on usein liioiteltua.
Kaustia esitti neljä keskeistä tapaa, joilla sijoittajat eivät maailmaa pelasta:
- Myymällä epäeettisiä sijoituksia – tämä ei muuta yritysten toimintaa, vaan siirtää omistajuuden muualle.
- Luottamalla ESG-luokituksiin sokeasti – luokitukset ovat usein epäjohdonmukaisia ja voivat johtaa harhaan.
- Ajattelemalla, että markkinat hoitavat kaiken – vastuullisuus vaatii aktiivista osallistumista, ei passiivista seuraamista.
- Keskittymällä vain listattuihin osakesijoituksiin – listatut osakkeet edustavat vain pientä osaa maailman yrityksistä ja pitäisi pystyä vaikuttamaan myös yksityisesti omistettuihin yrityksiin.
Kaustia kuitenkin näki toivoa: sijoittajat voivat vaikuttaa aktiivisella omistajuudella, vaikuttavuussijoittamisella ja yhteistyöllä muiden toimijoiden kanssa. Hän painotti, että vaikuttavuuden mittaaminen on vaikeaa, mutta välttämätöntä, jotta sijoittajat voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä.
Yritysten lupaukset vs. todellisuus – ja mitä pitäisi tehdä?
Tutkija Anniina Korhonen Aalto-yliopistosta tarkasteli yritysten päästövähennystavoitteita ja niiden toteutumista. Monet yritykset asettavat kunnianhimoisia "net zero" -tavoitteita, mutta konkreettiset toimet ja raportointi jäävät usein puutteellisiksi.
Korhonen esitti puheenvuorossaan epäsuorasti useita parannuskeinoja. Hänen mukaansa raportoinnin läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta on lisättävä, jotta sijoittajat voivat arvioida yritysten todellista edistymistä. Myös välitavoitteet pitkän aikavälin päämäärien rinnalle auttaisivat seuraamaan kehitystä realistisesti.
Sijoittajien aktiivinen rooli on Korhosen mukaan keskeinen: heidän tulisi vaatia parempaa tietoa ja vaikuttaa yrityksiin johdonmukaisesti. Divestointi ei ole vastaus yritysten päästövähennyksille, koska se ei poista tai vähennä itse ongelmaa maailmasta, vaan siirtyy jonkun muun omistukseen.
Vaikuttavuuden mittaaminen käytännössä
Svenska Handelshögskolanin professori Benjamin Maury puhui ESG:n ja vaikuttavuuden mittaamisen eroista. Hän korosti, että ESG on usein riskienhallintaa, kun taas vaikuttavuus tarkoittaa todellista muutosta. Mauryn mukaan sijoittajien tulisi siirtyä mittaamaan vaikutuksia, ei vain prosesseja.
Maury painotti, että vaikuttavuuden arviointi vaatii uudenlaista ajattelua ja mittaristoa, joka ottaa huomioon sekä suorat että epäsuorat vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön. Hän myös huomautti, että vaikuttavuuden mittaaminen ei ole vain tekninen haaste, vaan myös strateginen valinta: mitä mitataan, sitä johdetaan. Siksi sijoittajien on oltava tietoisia siitä, millaisia signaaleja he mittareillaan lähettävät.
Palkitut opinnäytetyöt
Tilaisuudessa kuultiin myös Finsifin vuoden 2024 stipendiaattien tutkimuksia, jotka toivat esiin vastuullisuuden monimutkaisuuden.
Jialin Ni tarkasteli yhdessä Clarissa Tuutin kanssa tekemänsä tutkimuksen, jossa selvitettiin omistusrakenteen vaikutusta ESG-suoriutumiseen. Hänen mukaansa keskittynyt omistajuus ja sisäpiirin osallistuminen voivat parantaa ESG-tuloksia, mutta vaikutukset vaihtelevat kontekstin mukaan.
Wilson Tukiainen puolestaan käsitteli vastuullisuuslinkitettyjä joukkovelkakirjoja ja kysyi, ovatko ne aitoja vai viherpesun välineitä. Osa liikkeeseenlaskijoista ei sitoudu kunnianhimoisiin tavoitteisiin, mikä heikentää instrumentin uskottavuutta.
Tiede tuo vastuullisuuteen realismia
Finsifin tilaisuus tarjosi tärkeän muistutuksen siitä, että vastuullinen sijoittaminen ei ole yksinkertainen ratkaisu globaaleihin ongelmiin. Se vaatii kriittistä ajattelua, tutkittua tietoa ja halua kohdata vaikeita kysymyksiä. Sijoittajat voivat olla osa ratkaisua – mutta vain, jos he ovat valmiita katsomaan peiliin.