Työ ja työelämä ovat muuttuneet. Mielen toimintakyky on noussut keskeiseksi työkyvyn osa-alueeksi työn vaatiessa jatkuvaa oppimista ja muutosten haltuun ottamista, yhteistyötä ja vuorovaikutusta.
Siinä missä työpaikoilla puhuttiin ennen selkäkivuista ja hartiajumeista, nyt keskustellaan yhä useammin myös keskittymiskyvystä, vireystilasta, uusien asioiden oppimisen haasteista ja vuorovaikutuksen sujuvuudesta.
Mielen toimintakyky vaikuttaa mm. työn sujumiseen, työntekijän hyvinvoinnin kokemukseen, työyhteisön ilmapiiriin ja lopputuloksena myös työn tuloksellisuuteen.
Milloin mieli voi työssä hyvin?
Mielen toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen kognitiivisia ja emotionaalisia valmiuksia, esimerkiksi keskittymiskykyä, oppimiskykyä, kykyä tehdä päätöksiä, olla vuorovaikutuksessa ja palautua. Se on pohja, jolle työn imu, luovuus ja yhteistyö rakentuvat.
Mielen toimintakyky ei ole vain yksilön asia – se on koko organisaation ja työyhteisön yhteinen tehtävä.
Organisaation rakenteet, toimintatavat ja kulttuuri luovat perustan, jossa mieli voi hyvin ja työt sujuvat. Tämä ei vaadi erillisiä projekteja tai suuria investointeja, vaan arjen rakenteita ja kohtaamisia.
Tutkimusten mukaan oikeudenmukainen johtaminen, vaikutusmahdollisuudet, avoin ilmapiiri ja sosiaalinen tuki ovat keskeisiä tekijöitä, jotka tukevat mielen toimintakykyä.
Esihenkilö mahdollistaa työn sujuvuuden
Esihenkilön tärkein tehtävä on huolehtia, että työntekijöiden työt sujuvat.
Esihenkilön vastuulla on avoimen ilmapiirin luominen, jolloin työntekijöiden on mahdollista tuoda esille mieltä kuormittavia asioita. Avoin keskustelu mahdollistaa ongelmien tunnistamisen ja niihin tarttumisen mahdollisimman varhain. Kun kuormituksen merkkejä ilmenee, niiden puheeksi ottaminen ei tulisi olla valinta vaan oikeus ja velvollisuus.
Yksinkertaiset kysymykset kuten "Mitä kuuluu?", "Miten voit?" ja "Miten työ sujuu?" avaavat ovia oleellisiin näkökulmiin mielen voimavaroista ja työn sujuvuudesta. Näillä kysymyksillä rakennetaan samalla luottamusta ja avointa keskusteluyhteyttä niin yksittäisen työntekijän kuin koko työyhteisön tilanteisiin.
Entä jos mieli kuormittuu liikaa?
Mielen kuormitus voi näkyä monin tavoin.
Työntekijä voi tehdä enemmän virheitä, hänellä voi olla keskittymisvaikeuksia tai ajattelu voi olla hitaampaa. Työntekijä saattaa vetäytyä työyhteisöstä, pelätä arvostelua tai kokea epävarmuutta tiimityöskentelyssä. Mieliala voi olla alakuloinen, motivaatio hiipua, aloitekyky laskea tai ärsyyntymiskynnys madaltua. Näihin kannattaa tarttua varhain – ei syyllistäen, vaan tukien.
Esihenkilön tehtävänä on selvittää, millä keinoin työntekijää ja hänen työnsä sujumista voisi työpaikalla tukea.
Työ, joka on mitoitettu työntekijän voimavarojen mukaan, tukee toipumista ja vahvistaa mielen hyvinvointia sekä mahdollistaa työssä jatkamisen. Työtä ja työolosuhteita voidaan räätälöidä työntekijän tilanteeseen sopivaksi työtä muokkaamalla. Oleellista on tunnistaa työn muokkauksen tarve ja hyödyntää sopivia keinoja ja mahdollisuuksia.
Työpaikan keinovalikoimaan voivat kuulua esimerkiksi:
- Työtehtävien rajaus: Keskitytään vain tiettyihin tehtäviin, jotka työntekijä kokee hallittaviksi.
- Tehtävien pilkkominen: Työ voidaan jakaa pienempiin osiin, jotta se ei tunnu ylivoimaiselta.
- Tavoitteiden muokkaaminen: Työn kuormitusta voidaan keventää asettamalla realistisia tavoitteita.
- Aikataulujen joustaminen: Työntekijälle voidaan antaa enemmän aikaa tehtävien suorittamiseen ilman tiukkoja aikarajoja.
- Tukihenkilö tai työpari: Työntekijälle voidaan nimetä työpari tai tukihenkilö, joka tarjoaa tukea tarvittaessa.
- Rauhoitetut työympäristöt: Tarjotaan mahdollisuus työskennellä omassa rauhassa ilman keskeytyksiä.
- Työaikajärjestelyt: Säännöllinen työaika, lyhennetty työaika tai mahdollisuus siirtyä päivätyöhön voivat helpottaa työkyvyn ylläpitämistä.
Pienet teot, suuret vaikutukset
Kun työn muokkaamisesta tulee arkipäivää, se ei enää tunnu leimaavalta tai poikkeukselliselta. Päinvastoin – se kertoo työyhteisöstä, jossa välitetään ja jossa halutaan mahdollistaa työssä jatkaminen myös silloin, kun toimintakyvyssä on haasteita.
Mielen hyvinvoinnin tukeminen on jokapäiväinen tehtävä. Tukeminen ei vaadi suuria kampanjoita tai erillisiä projekteja. Se alkaa arjen kohtaamisista, kuuntelemisesta ja siitä, että uskalletaan kysyä ja keskustella. Kun työntekijä kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi, syntyy luottamusta – ja se on paras tukiranka hyvinvoinnille ja tulokselliselle toiminnalle.
Tukea rakentavaan keskusteluun, esihenkilötyöhön ja omaan työhyvinvointiin
Kevan Pulssi-palvelu on vaivaton ja nopea kysely, joka tuottaa reaaliaikaista tietoa työyhteisön vireestä ja innostaa koko henkilöstöä osallistumaan työkyvyn kehittämiseen. Vastausten käsittely auttaa työyhteisöjen yhteisessä keskustelussa, asioiden esiin tuomisessa ja vuorovaikutuksessa.
Kevan maksuton Kestävä ura -sovellus auttaa huomaamaan arjessa tehtyjen valintojen vaikutukset omaan fyysiseen ja mielen hyvinvointiin ja työkykyyn. Innostava puhelinsovellus tarjoaa monipuolisia, kiinnostavia ja arkeen sopivia keinoja vaikuttaa askel kerrallaan omaan työhön, mielekkääseen työuraan ja vapaa-aikaan.
