Työkyvyttömyyttä ennustetaan julkisella sektorilla nyt aiempaa tarkemmin

Tutkimukset ja tilastot Työkyky
Tutkimukset ja tilastot Työkyky

Kevan kehittämä uusi ennustemalli luo entistä tarkempaa kuvaa julkisen sektorin työkyvyttömyysriskistä. Varhaisella puuttumisella ja sairauspoissaoloja vähentämällä voidaan merkittävästi pienentää työkyvyttömyysriskiä ja alentaa siitä aiheutuvia kustannuksia.

Kevassa on kehitetty entistä monipuolisempia työkaluja julkisen alan työntekijöiden työkyvyttömyyden ennustamiseen. Uuden ennustemallin avulla julkisen alan työnantajien on mahdollista tarkastella aiempaa tarkemmin työkyvyttömyyseläkeriskiä eri työntekijäryhmissä sekä vertailla ryhmiä riskiin vaikuttavien tekijöiden avulla. Myös kustannusvaikutuksia, kuten esimerkiksi sairastamisen suoria kustannuksia ja toteutuneen riskin eläkemaksuvaikutuksia, voidaan arvioida mallin avulla.

- Ennustemalli auttaa kohdistamaan työkykyasiantuntijoiden huomion niihin työntekijäryhmiin, joissa varhaisen puuttumisen tarve on erityisen suuri, sekä valottamaan riskin taustalla olevia tekijöitä, mallin kehitystyöstä vastannut tilastoanalyytikko Petra Sohlman sanoo.

- Ensivaiheessa malli on luotu ennustamaan kunta-alan henkilöstön työkyvyttömyysriskiä lähivuosina alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden muodossa. Koko kuntasektorin ennusteen ohella malli tuottaa myös työnantajakohtaista tilastotason tietoa nykyhenkilöstön ennustetusta riskistä pysyvään työkyvyttömyyteen, Sohlman kertoo.

Sairauspoissaolojen vähentämisellä voidaan saavuttaa miljoonaluokan säästöt

Kunta-alalla siirtyy vuosittain työkyvyttömyyseläkkeille 4 500–5 000 henkilöä. Kaikkien sairauspoissaolojaksojen vähentäminen 10 prosentilla voisi vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä 8 prosenttia. Vastaavasti 20 prosentin vähentäminen merkitsisi 17 prosentin vähennystä lähivuosien työkyvyttömyyseläkkeiden määriin kunta-alalla.

Suurimpien kaupunkien kohdalla kaiken pituisten sairauspoissaolojen vähentäminen 10 prosentilla voi merkitä euroissa jopa miljoonaluokan säästöä sairauspoissaolojen välittömissä kustannuksissa ja eläkemaksussa. Poissaolojen vähenemisen kustannusvaikutus riippuu työnantajan kustannusrakenteesta.

Ikä- ja ammattiryhmien väliset erot vaikuttavat työkyvyttömyysriskiin

Ennustemalli perustuu laajoista rekisteriaineistoista saatavaan ajantasaiseen tietoon työntekijöiden työkykyä kuvaavista tekijöistä, kuten työuran vaiheista, sairauspoissaoloista ja eläkkeistä.
Merkittävimmät työkyvyttömyysriskiin vaikuttavat tekijät liittyvät henkilöstön ikä- ja ammattirakenteeseen: mitä enemmän työuraa on takana ja mitä fyysisesti tai psyykkisesti rasittavampi on työnkuva, sitä suurempi on työkyvyn pysyvän heikkenemisen riski. Näiden tekijöiden lisäksi ennustemalliin on sisällytetty myös muun muassa sairauspoissaolojen rakenne.

Eri pituisten sairausjaksojen määrät ja kertyvien päivien lukumäärät vaikuttavat riskiin eri tavoin eri työntekijäryhmissä.

Nuorten pitkäaikainen sairastaminen on työkyvyttömyysriskin kannalta suurempi ongelma kuin vanhempien. Esimerkiksi kun kahdessa nuorimmassa (alle 35-vuotiaiden ja 35–39-vuotiaiden) ikäryhmässä saadaan vähennettyä pitkiä, yli 30 päivän pituisia poissaolojaksoja 10 prosentilla, on sillä 40 prosenttia suurempi vaikutus työkyvyttömyysriskiin kuin vastaavalla vähennyksellä vanhimmissa ikäryhmissä (55–59-vuotiaat ja yli 59-vuotiaat).

Lyhyissä poissaolojaksoissa eroja ikäryhmien välillä ei sen sijaan juurikaan ole, ja yhteys työkyvyttömyyden riskiin on ylipäätään heikompi. Esimerkiksi 1–5 päivän mittaisten sairauspoissaolojen vähentäminen 10 prosentilla pienentää riskiä noin 2 prosentilla kaikissa ikäryhmissä, kun taas 6–30 päivän poissaolojen kohdalla luku on noin 3 prosenttia.

Kun tarkastellaan eri ammattiryhmiä, eroja on myös lyhyempien poissaolojaksojen kohdalla.

Esimerkiksi lähihoitajilla kaikkien sairauspoissaolojaksojen vähentämisellä on muuta kunta-alaa suurempi vaikutus työkyvyttömyysriskiin. Lyhyiden poissaolojen vähentäminen vaikuttaa riskiin eniten keski-ikäisillä lähihoitajilla. Pitkien poissaolojen vaikutus riskiin on selvästi suurin nuorimmissa ikäryhmissä, joissa 10 prosentin vähennys poissaoloissa pienentää riskiä noin 7 prosentilla, vanhimmilla reilulla 3 prosentilla. Ennustemallin mukaan yli 1 300 lähihoitajalla ikäryhmästä riippumatta on riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle lähivuosina.

Opettajilla tilanne on toisenlainen. Ammatin suhteellinen työkyvyttömyysriski on selvästi pienempi kuin muulla kunta-alalla, ja pitkienkin poissaolojen vähentämisen vaikutus kasvaa vasta iän myötä (nuorimmilla alle 1 prosenttia, vanhimmilla reilut 3 prosenttia, kun yli 30 päivän poissaolot vähenevät 10 prosentilla).

Ammatti- ja ikäryhmien eroja voit tarkastella tästä raportista.

Avaa raportti koko näytölle klikkaamalla sitä.

Työkyvyttömyysriskin ennustemallin tuloksia.jpg

Sairauspoissaoloihin puututtava nykyistä varhaisemmin

Tällä hetkellä työnantajilla on käytössä erilaisia tapoja arvioida sitä, milloin henkilöstön sairauspoissaolojen määrä edellyttää varhaisen puuttumisen toimintamallien käyttöä. Usein raja-arvona käytetään vuosittaisissa poissaoloissa esimerkiksi 20–30 päivää.

Kevan ennustemallin tulokset kunta-alalta kuitenkin kertovat, että kohdistaakseen toimet suurimmassa työkyvyttömyyden riskissä oleviin henkilöihin, tulisi vuositasolla 18 poissaolopäivän (ns. hälytysraja) täyttyessä kiinnittää erityistä huomiota työntekijän työkykyyn.

Hälytysraja vaihtelee kuitenkin ikä- ja ammattiryhmän mukaan siten, että esimerkiksi laitoshuoltajilla tämä raja on alempi, 13 päivää, kun taas varhaiskasvatuksen opettajilla se on 22 päivää. Erojen takana on paitsi ammattien ikärakenne, myös se, millainen määrä sairauspoissaoloja voidaan liittää ammatin niin sanottuun normaaliin sairastamiseen, joka ei suoraan vaikuta työkyvyttömyyden riskiin.

Alle 40-vuotiaiden tarkasteluun hälytysraja soveltuu huonosti, koska työkyvyttömyyseläkkeitä esiintyy heillä vain vähän. Toisaalta, jos työntekijällä on jo entuudestaan työkyvyttömyyseläkehistoriaa tai yli 60 päivän poissaolojaksoja, on heidän työkykyynsä kiinnitettävä joka tapauksessa huomiota.

Ennusteesta hyötyä työnantajille

Ennustemallia on kehitetty yhteistyössä Kevan työnantaja-asiakkaiden kanssa. Työkykypäällikkö Anna Kaisa Ojala Turun kaupungilta näkee ensivaiheen tulokset innostavina. Alustavien näkymien perusteella mallinnus tuo monia hyötyjä ja uusia välineitä työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn.

- On odotettavissa, että varhainen puuttumisemme aikaistuu entisestään. Koskaan ei voi välittää liian aikaisin. Uskomme, että työkykyriskien ennakoinnin kehittäminen vie samalla eteenpäin psykologisesti turvallista vuorovaikutuskulttuuria, jossa osataan ja uskalletaan ottaa asioita puheeksi, Ojala sanoo.

- Ennustemallin tuottamien tulosten perusteella ammattiryhmäkohtaiset erot näyttäytyvät kiinnostavina, ja voisivat mahdollistaa tarkemmat interventiot myös eri palvelualueilla ja eri ammattiryhmissä, pohtii Turun kaupungin työhyvinvointipäällikkö Caj Karlsson hyödyntämismahdollisuuksia.

Ojala ja Karlsson arvioivat myös, että kustannussäästöjen potentiaali on suuri ja ilmeisiä säästöjä on nähtävissä, mutta niiden mittaluokkaa on vielä liian aikaista arvioida.

Kestävää työelämää -hankkeessa jatketaan ennustemallin hyödyntämistä

Kevan Kestävää työelämää -hankkeessa kehitetään parhaillaan dynaamisia, digitaalisia työvälineitä, joilla ennustemallin tulokset saadaan entistä paremmin julkisen alan työnantajien käyttöön. Työvälineet tukevat työkyvyttömyysriskin mahdollisimman varhaista tunnistamista sekä työkykyjohtamisen ja tiedolla johtamisen kehittämistä julkisen alan organisaatioissa.


Ennustemallin tulokset kuvaavat vuoden 2021 lopun henkilöstön tilannetta. Tutkimusaineisto kattoi 40 prosenttia kunta-alan vuosien 2016–2021 henkilöstöstä, ja käsitti lähinnä suurimmat kaupungit ja osan hyvinvointialueista, ja on siten varauksin sovellettavissa pienempien työnantajien henkilöstöön.

Lisätiedot:

Petra Sohlman, tilastoanalyytikko, p. 020 614 2851
Janne Salonen, tilastoanalyytikko, p. 020 614 2340