Pohjois-Savon hyvinvointialueella työhyvinvointi on kaikkien asia

Työkyvyttömyyden kustannuksia ja henkilöstön sairauspoissaoloja on mahdollista vähentää ja työkykyä vahvistaa, vaikka lähtökohta olisi haasteellinen. Pohjois-Savon hyvinvointialueella henkilöstön hyvinvointia tukevaa työtä tehdään läpi koko organisaation.

Pohjois-Savon hyvinvointialue oli toimintansa alussa 19 eri organisaation ja näiden työntekijöiden yhteenliittymä, jossa johtamisen käytännöt, toimintatavat ja työyhteisö olivat hyvin erilaisia. Näistä lähtökohdista alettiin rakentamaan yhtenäistä organisaatiota, jossa myös henkilöstön työkyvystä voitaisiin huolehtia ennakoivasti.

–Kun näin monta organisaatiota fuusioituu yhdeksi, on työhyvinvointiasioiden hoitamisen malli kirjava. Taustalla oli raskas työkykyhaasteiden historia, joka sitten siirtyi henkilöstön mukana hyvinvointialueelle, henkilöstöjohtaja Mari Antikainen avaa siirtymävaiheen tilannetta.

Vuonna 2023 sairauspoissaolot aiheuttivat hyvinvointialueella laskennallisesti 83 miljoonan euron kustannukset ja lähtötilanteessa henkilöstöllä oli yli 20 sairauspoissaolopäivää vuodessa.

Johdon sitoutuminen on työkykyjohtamiselle paras kasvualusta

Hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen kertoo, että alun epävarmuudesta on nyt päästy ja katseet suunnattu eteenpäin.

–Nyt toimeenpannaan siirtymävaiheen jälkeisiä toiminnan uudistuksia ja suunnitellaan palvelumuutoksia jo seuraavaa vuosikymmentä silmällä pitäen.

Toiminnan uudistusten keskiössä on henkilöstö, jonka hyvinvointi on yksi tärkeimmistä strategisista painopisteistä.

–Peruslähtökohta on se, että työkykyjohtaminen on johdettava asia. Se ei ole irrallinen asia, vaan henkilöstölle annetaan lupaus siitä, että tarjoamme aktiivista tukea arkeen, Korhonen jatkaa.

Antikaisen mukaan juuri työkykyjohtamisen strategisuus ja johdon sitoutuminen ovat keskeisesti vaikuttaneet siihen, että työkykyjohtamiseen liittyvät toimet on saatu hyvin liikkeelle.

–Jos työkykyasioita ja henkilöstöasioita ei ole strategiassa, on käytännössä mahdoton viedä hyviäkään käytäntöjä tai toimintamalleja osaksi arkea näin suuressa organisaatiossa.

Johdon sitoutuminen näkyy ja vaikuttaa toimintaan organisaation kaikilla tasoilla. Pohjois-Savon hyvinvointialueella panostetaan mm. esihenkilöiden johtamisosaamiseen jalkauttamalla valmentavan johtamisen mallia arjessa hyödynnettäväksi. Työkykyjohtaminen on osa valmennuspakettia.

–Valmentavan johtamisen malli hyväksyy sen, että tiettyjä sääntöjä on toiminnan taustalla. Se kuitenkin korostaa lähijohtajan merkitystä, vuorovaikutusta, kuuntelemista ja empatiaa: kuinka olla ihminen ihmiselle, Korhonen kertoo.  

Osatyökyvyttömyyseläke on työkyvyttömyyseläkettä parempi vaihtoehto

Pohjois-Savon hyvinvointialueen lähes 13 000 työntekijää ovat enimmäkseen naisia, hoitoalan työntekijöitä ja työntekijöiden keski-ikä vastaa muiden hyvinvointialueiden keskiarvoa. Alueen väestö sen sijaan on muuhun Suomeen verrattuna edellä mm. mielenterveysongelmiin liittyvissä tilastoissa, mikä näkyy myös hyvinvointialueen henkilöstön työkyvyttömyysriskeissä.

Yhä useampi työntekijä Pohjois-Savon hyvinvointialueella siirtyy kuitenkin täyden työkyvyttömyyseläkkeen sijaan osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Kevan tilastojen mukaan vuonna 2023 organisaatiossa siirtyi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle 52 ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle 95 työntekijää.

Onnistumisen taustalla näkyy, että osatyökykyisille etsitään aktiivisesti työtä

Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa tiiviisti yhteistyötä tekevä asiakaspäällikkö Kaisa Hakkarainen Kevasta kertoo, että osaratkaisujen osuus on Pohjois-Savossa selvästi muita hyvinvointialueita korkeampi.

– Tämän eteen on tehty organisaation kaikilla tasoilla paljon hyvää työtä. Onnistumisen taustalla näkyy, että osatyökykyisille etsitään aktiivisesti työtä ja työssä jatkamisen edellytyksiin kiinnitetään erityistä huomiota, Hakkarainen kehuu.

Hakkaraisen mukaan osatyökykyisten työssä jatkamiseen kannattaakin panostaa, koska se säästää merkittävästi työnantajalle aiheutuvia kustannuksia.

 –Esimerkiksi sairaanhoitajan työstä täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvästä työntekijästä aiheutuu työnantajalle yli 200 000 euron kustannukset.

Työssä jatkaminen vaikka vain osittaisella työpanoksella on myös työntekijälle sekä taloudellisesti että hyvinvoinnin näkökulmasta vaihtoehto.

Tukea työssä jatkamiseen työkyvyn heiketessä

Pohjois-Savon hyvinvointialueella on käytössä toimiva korvaavan työn malli. Vuoden 2023 aikana organisaatiossa kertyi 4500 korvaavan työn päivää, joilla saatiin aikaan 1,6 miljoonan euron säästöt.

Hyvinvointialueen työhyvinvointipäällikkö Anne Roponen kertoo, että korvaavat työt löytyvät yleensä omasta työyksiköstä tai vähintään samalta palvelualueelta. Hän vetää viiden henkilön työhyvinvointiasiantuntija-tiimiä, joka toimii yhteistyössä esihenkilöiden ja työntekijöiden kanssa ja auttaa etsimään erilaisia työkyvyn tuen vaihtoehtoja ja erilaisia työtehtäviä osatyökykyisille.

Korvaavan työn lisäksi hyvinvointialueella on käytössä soveltuvan työn haku Kuntarekryn kautta. Haku on tarkoitettu työntekijöille, jotka hakevat pitkäaikaista, omalle työkyvylleen sopivaa työtehtävää siinä vaiheessa, kun heidän tilanteessaan ammatillinen kuntoutus ei ole sopiva vaihtoehto.

–Viime vuonna yli 30 työntekijää on työllistynyt näin, ja tämän vuoden alussa jo 11, Roponen kertoo.

Osatyökykyisten työllistymistä tuetaan myös kartoittamalla hyvinvointialueelta avustavia tehtäviä, joihin kuntoutustukea tai osatyökyvyttömyyseläkettä hakenut voisi työllistyä.  

Toimivalla yhteistyöllä säästyy euroja

Vaikuttava työkykyjohtaminen edellyttää monen toimijan saumatonta yhteistyötä. Hakkaraisen mukaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella on ymmärretty erityisen hyvin yhteistyön merkitys työkykyjohtamisessa.

– Merkille pantavaa on, että ylin johto pohtii työkykyjohtamisen keinoja ja tekee linjauksia niiden käyttämisestä. Tämä itsessään luo hyvät edellytykset työkyvyttömyysriskejä ennakoivalle yhteistyölle kaikilla organisaation tasoilla, Hakkarainen kertoo.

Mari Antikainen kertoo, että hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä työterveysyhteistyökin aloitettiin uudelta pohjalta. Yhteistyö on nyt säännöllistä ja tiivistä, mikä näkyy 1,3 miljoonan euron säästöinä työterveyshuollon kustannuksissa.

Marko Korhonen muistuttaa, että työkyvyttömyysriskeihin liittyvät haasteet ovat hyvinvointialueilla samankaltaiset ja siksi eri hyvinvointialueiden on tärkeää tehdä yhteistyötä myös työkykyjohtamisen näkökulmasta:

– Potilas- ja hoivatyössä onnistuminen edellyttää, että henkilöstöpolitiikassa onnistutaan. Siitä on kaikkien otettava koppia yhdessä.