Työkavereiden kohteleminen epäasiallisesti tai jopa suoranainen työpaikkakiusaaminen on yllättävän yleistä Suomessa. Esimiehellä on aina velvollisuus puuttua epäasialliseen toimintaan, ja sitä voidaan myös ennaltaehkäistä.
Keva julkisti joulukuussa työhyvinvointitutkimuksen, jonka mukaan melkein joka kolmatta kunta-alan työntekijää ja joka neljättä kirkon työntekijää on viimeisen vuoden aikana kohdeltu epäasiallisesti töissä. Työterveyslaitoksen tilastojen mukaan puolestaan noin viisi prosenttia suomalaisista kärsii työpaikkakiusaamisesta.
- Termit ja määritelmät vaihtelevat. Laissa puhutaan epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä, kun taas puhekielessä puhutaan työpaikkakiusaamisesta, kertoo sosiaalipsykologi Susanna Kalavainen Työterveyslaitokselta.
- Tutkimustulokset eivät kuitenkaan yllätä, sillä kunnilla ja seurakunnilla on menossa todella isoja muutoksia.
Työpaikkakiusaaminen voi olla käytännössä esimerkiksi sitä, että yksi työntekijä eristetään porukasta, hänelle ei anneta tietoa eikä häntä kutsuta palavereihin, hänestä levitetään perättömiä juttuja ja hänen työsuoritustaan arvostellaan epäasiallisesti.
- Työpaikkakiusaaminen on pitkäkestoista, toistuvaa toimintaa. Jos työkaveri esimerkiksi jättää kerran tervehtimättä, se ei ole työpaikkakiusaamista vaan epäkohteliaisuutta, Kalavainen sanoo.
Työelämäasiantuntija Satu Haapakoski Kevasta muistuttaa, että työpaikkakiusaaminen vaikuttaa paitsi kiusaamisen kohteeseen, myös koko työyhteisöön.
- Seurauksena voi olla sairauspoissaoloja, työn laatu ja viihtyvyys työpaikalla kärsivät, ja pahimmassa tapauksessa tilanne voi johtaa irtisanomisiin ja työkyvyttömyyteen, hän listaa.
Pidä silmällä hiljaisia signaaleja
Työpaikkakiusaamisen takana on useimmiten töihin ja työjärjestelyihin liittyviä syitä: jos vastuut ja tehtävänjako ovat epäselviä, tulee helposti hankauksia. Myös johtamisella on iso merkitys. Epäoikeudenmukaisen tai suosikkijärjestelmiin nojaavan johtamisen seurauksena on usein se, että työntekijät alkavat epäterveellä tavalla kilpailla keskenään.
- Työpaikkakiusaamisen kohdalla voidaan tehdä paljon ennaltaehkäisevää toimintaa, Kevan näkökulmasta puhutaan aktiivisen tuen toimintatavasta. Työpaikalla kannattaa pitää silmällä niin sanottuja hiljaisia signaaleja: jos joku työkavereista alkaa eristäytyä eikä esimerkiksi tule mukaan kahvitauolle tai lounaalle, hälytyskellojen pitäisi alkaa soida, Haapakoski sanoo.
- Työpaikalla kannattaa myös avoimesti puhua siitä, mikä oikeastaan on epäasiallista kohtelua tai työpaikkakiusaamista. Ne voivat tarkoittaa eri ihmisille eri asioita.
Jos työpaikkakiusaamista esiintyy jo, on syytä nostaa kissa pöydälle. Haapakosken mukaan paras lähtökohta on, jos itsensä kiusatuksi kokeva ottaa asian puheeksi ja ilmoittaa kiusaajalle, että tämän käyttäytyminen ei ole hyväksyttävää.
- Jos se ei riitä tai tuntuu epämukavalta, työntekijän pitää kertoa asiasta omalle esimiehelleen. Tällä on työturvallisuuslain mukaan velvollisuus puuttua tilanteeseen ja järjestää tapaamisia sekä kiusatun että kiusaajan kanssa. Yhteinen keskustelu on todella tärkeää, sillä kaikkien tavoitteena on varmasti päästä jatkamaan töitä sopuisasti.
Lisätietoja:
Työelämäasiantuntija Satu Haapakoski, p. 040 571 3823
Sosiaalipsykologi Susanna Kalavainen, p. 040 5343 811
