Työhyvinvointi kehittyy, kun siihen panostetaan

Keva Työhyvinvointi Työnantajat
Keva Työhyvinvointi Työnantajat

Kuntasi Työhyvinvointisyke -kyselypalvelusta tehdyn vaikuttavuustutkimuksen mukaan työhyvinvointi on lisääntynyt niissä organisaatioissa, jotka ovat olleet mukana palvelussa.

Kuntasi Työhyvinvointisyke on Kevan tarjoama kyselypalvelu, jonka avulla kuntaorganisaatiot voivat arvioida ja kehittää henkilöstönsä hyvinvointia sekä työhyvinvointijohtamista. Työhyvinvoinnin mittaamisen ja tuloksista viestimisen lisäksi palveluun kuuluu esimiesten ja johdon sparrausta. Kyselyllä organisaatiot saavat tietoa työhyvinvoinnin tilastaan aina työyksikkötasolle saakka. Lisäksi tietoja verrataan laajaan vertailuaineistoon (noin 50 000 vastaajaa), minkä avulla organisaatiot saavat tietoa, mikä on heidän organisaationsa tila suhteessa muihin.

Palveluun valitaan vuosittain kymmenkunta organisaatiota hakumenettelyn perusteella. Kyselypalvelu voidaan myös toistaa. Tähän mennessä kysely on toistettu 16 kuntaorganisaatiossa noin kolmen vuoden kuluttua ensimmäisestä kyselystä. Uusintakyselyllä organisaatiot saavat tietoa siitä, mihin suuntaan työhyvinvointi on kehittynyt.

Tulokset parantuneet selvästi

Vasta tehdyn vaikuttavuusanalyysiin mukaan työhyvinvointi on kahden kyselyn välillä parantunut organisaatioissa selvästi: kaiken kaikkiaan noin 80 % tarkastelluista työhyvinvointimittareista on muuttunut positiiviseen suuntaan. Eniten parannusta on tapahtunut tiedonkulussa, kehityskeskusteluiden käymisessä, esimiestyössä, koetuissa vaikutusmahdollisuuksissa, ergonomiassa ja työturvallisuudessa.

Pelkkä kysely ei työhyvinvointia lisää, vaan tulosten mukaan kyselypalvelu auttaa kiinnittämään huomiota oikeisiin asioihin. Tavoitteena on se, että kukin organisaatio valitsee tulostensa perusteella kehittämiskohteita, joita aktiivisesti viedään eteenpäin.

– Usein työyksiköt ovat valinneet kehittämisen kohteiksi tiedonkulkua, kehityskeskusteluita tai esimies- ja työyhteisötaitojen kehittämistä ja tämä näkyy myös tuloksissa, tutkimus- ja kehittämisasiantuntija Pirjo Saari kertoo.

Miksi tulokset ovat parantuneet?

Tulosten parantuminen johtuu mm. siitä, että palveluun on hakumenettely, jossa painotetaan tavoitteellista kehittämistoimintaa ja strategista otetta työhyvinvoinnin johtamiseen. Palveluun on siis valikoitunut organisaatioita, jotka ovat jo valmiiksi motivoituneita työhyvinvoinnin kehittämiseen. Lisäksi monella organisaatiolla on ollut samaan aikaan menossa monia muita työhyvinvointia tukevia kehittämisprojekteja.

Parhaat tulokset palvelusta saadaan, jos työhyvinvoinnin kehittämistoiminta on pitkäjänteistä ja systemaattista. Lisäksi se tulisi kytkeä muuhun organisaation kehittämistoimintaan. Tärkeää on se, että palvelulla on johdon tuki: johto markkinoi palvelua, linjaa tai uudelleenmäärittelee tulosten perusteella kehittämiskohteita ja seuraa tuloksia. Johdon lisäksi työhyvinvoinnin kehittämisen tulisi tulla osaksi koko työpaikan arkea, myös henkilöstön on päästävä osallistumaan ja vaikuttamaan.

– Ei ole tarkoitus, että työhyvinvoinnin kehittäminen jää pelkästään esimiesten harteille. Työhyvinvoinnin edistäminen pitäisi saada osaksi työyhteisön arkea, jolloin kaikki kantavat siitä vastuun. Näin saadaan parhaita tuloksia aikaiseksi, Saari toteaa.

Tutkimuksesta tarkemmin

Tutkimuksessa tarkasteltiin, millainen on Kuntasi työhyvinvointisyke -palvelun vaikuttavuus. Vaikuttavuutta tarkasteltiin sekä laadullisin että määrällisin tutkimusmenetelmin. Työhyvinvoinnin muutossuuntaa tarkasteltiin määrällisesti työhyvinvointia kuvaavien mittareiden muutoksena. Lisäksi avainhenkilöhaastattelulla kartoitettiin sitä, millaisia prosesseja se oli organisaatioissa käynnistynyt. Analysoitavana oli 16 kuntaorganisaatiota.

Dokumentit