5.4.2017 klo 9.37 | Artikkeli

Työelämän kehittämisrahalla tuetaan asiakkaiden kehitystyötä

Keva kokeili vuonna 2016 ensimmäistä kertaa asiakkaidensa työelämän kehittämishankkeiden rahoittamista. Pilotointiin varattu 300 000 euroa jaettiin 15 hakijan kesken. Työelämän kehittämisrahaa saaneiden hankkeiden teemana oli työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtaminen.

Hankkeilta odotetaan mm. vaikuttavuutta ja tulosten yleistettävyyttä. Lisäksi Keva tukee niiden verkostoitumista ja etenemistä. Kevassa järjestettiinkin maaliskuussa 2017 tilaisuus, jossa esiteltiin hankkeiden tilanteita, vaihdettiin kokemuksia ja saatiin sparrausta muilta. Viisi hanketta oli esillä myös posterinäyttelyssä maaliskuussa järjestetyssä Keva-päivässä.

Oulun hankkeessa etsitään ratkaisuja haitallisen kuormituksen hallintaan

Työyhteisöpäällikkö Anne Paakkari Oulun kaupungilta kertoo, että he hakivat Työelämän kehittämisrahaa, koska kehittämisessä tarvitaan ulkopuolista tukea, joka vaatii rahoitusta.

Oulun hankkeen nimi on ”Työkykyjohtaminen yhteisellä työpaikalla”.
- Yhteisen työpaikan ja yhteisen työyhteisön ajatusta on pyöritelty pitkään, tässä hankkeessa se saadaan työkykyjohtamisen näkökulmasta eteenpäin, Paakkari kertoo.

Tavoitteena Oulussa on saada konkreettisia ratkaisuja tunnistettuihin ongelmiin, parhaimmillaan yhteinen työpaikka voisi olla yhteinen työyhteisö. Lisäksi Oulussa toivotaan nykyisten toimintamallien kehittymistä yhä toimivammiksi.

- Tiedotus on vienyt yllättävän paljon aikaa, nyt ollaan sopimassa ajankohtia kohdetyöpaikkojen kanssa. Lisäksi hankkeessa tarvittavat taustatiedot ovat hiukan sirpaleiset, toivottavasti niistä löytyy kiinnostavia kehittämiskohteita yhteisen keskustelun pohjaksi, kertoo Paakkari hankkeen käyntiin lähtemisestä.

Paakkarin mielestä Kevassa järjestetty työpaja oli hyvin suunniteltu ja vedetty.
- Tapaamisesta oli hyötyä, tuli koko tämän vuoden hankkeiden kenttä tutuksi. Toimijat olivat osin vanhoja tuttuja, osin uusia. Saimme uutta tietoa sekä uusia näkökulmia ja ratkaisumalleja samoihin ongelmiin.

Oulun hankkeesta tarkemmin posterissa (pdf)

Karelia-ammattikorkeakoulu etsii moninaisuus-osaamisella työniloa ja tuottavuutta

Karelia-ammattikorkeakoulun hankkeen tavoitteena on lisätä moninaisuuden huomioimista esimiestyössä sekä auttaa työtiimin jokaista työntekijää ymmärtämään, mitä moninaisuus työyhteisössä on. Kaikki hankkeessa tuotettavat työkalut ovat digitaalisia.

- Hankehaku sattui sattumalta silmiini, kun kesän rauhallisempana hetkenä luin töissä läpi Kevan lehtiä. Kiinnostuin asiasta, koska teema on organisaatiollemme ajankohtainen. Lisäksi pidän ajatuksesta, että tällä tavoin tuetaan kehittämishankkeita ja näin lisätään myös Kevan jäsenyhteisöjen osallisuutta kaikille yhteisten asioiden kehittämiseen, kertoo henkilöstöpäällikkö Jaana Tolkki Karelia-ammattikorkeakoulusta.

Karelian hankkeen toteutusaika on melko lyhyt, yksi vuosi, joten hanke on lähtenyt jo hyvin käyntiin.
- Olemme tehneet pop up -gallupia työyhteisössämme siitä, miten työntekijämme ymmärtävät työyhteisön moninaisuuden ja julkaisseet siitä tekemämme sanapilven.

 

- Lisäksi olemme valinneet työyhteisömme pilottitiimit hankkeeseen: mukana on opettajatiimejä, määräaikaisia nuoria projektityöntekijöitä ja hallintohenkilöstöä. Nyt olemme tekemässä esimiehille digitaalista itsearviointityökalua moninaisuuden johtamisesta. Sen avulla on tarkoitus herättää esimies tunnistamaan omaa tapaansa ottaa moninaisuus huomioon päivittäisjohtamisessa, Tolkki kertoo.

- Hankkeiden yhteinen työpaja oli hyödyllinen, oli ilo havaita, että kaikkia meitä askarruttavat samat teemat ja kehittämistarpeet. Lisäksi on aina mukava tavata uusia ihmisiä ja verkostoitua. Oli myös mukava huomata, että Kevassa näin vahvasti huomioidaan ja tuetaan hankkeitamme.

Joensuussa testataan keinoja työntekijöiden sairastavuuden vähentämiseen

Joensuun kaupungin henkilöstöjohtaja Sari Lempiäinen pitää kehittämisrahaa myönteisenä, uutena avauksena Kevalta.

- Testaamme JUU-hankkeessa (Joukkomme Uusille Urille), löydämmekö vaikkapa tyyriitäkin keinoja, joilla saamme hyväntahtoisesti tuupattua keskimääräistä enemmän sairastavat työntekijämme keskimääräistä vähemmän sairastavien joukkoon. Kehittämisraha tuli juuri sopivaan aikaan, olimme jo jonkin aikaa harkinneet tällaista kehittämishanketta. Se mahdollistaa nyt toimintatavan testaamisen ja näyttöjen hankkimisen.

- Joensuun hankkeessa tavoitellaan sitä, että saisimme näyttöä uudenlaisen, totuttua tuhdimman ja varhaisemman konkreettisen tuen tarjoamisen vaikutuksista henkilöstömme työkykyyn. Kohteenamme ovat työntekijät, joiden sairastamiskehitys on vasta lievähkösti koholla, mutta joiden työkyvyttömyyskustannukset aiheuttavat vuosittain työnantajalle euroissa suurimmat kustannukset. Näitä ovat noin 15 – 60 päivää vuodessa sairastavat, hankkeeseen poimimme erityisesti henkilöitä, jotka sairastavat ”vasta” 20 – 40 päivää vuodessa, Lempiäinen kertoo.

Osallistujien ja hankkeen palvelutuottajien hankinta ja motivointi on ottanut Lempiäisen mukaan yllättävän paljon aikaa. Toisaalta huolellisella pohjatyöllä halutaan varmistaa hankkeen liikkeelle lähtö myötätuulessa.

- Kevan verkostoitumistapahtumassa oli mielenkiintoista kuulla muiden hankkeista ja tutustua kollegoihin – verkostoituminen ei käytännössä koskaan mene hukkaan, aina saa omaan työhön jotain konkreettista vinkkiä tai vähintäänkin jaettua tuskaa ja iloa.

Vuoden 2017 rahoitusta voi hakea toukokuun puoliväliin asti

Vuoden 2017 kehittämisrahaa voi hakea 20.3. – 15.5. aikana. Hankkeiden teemana on muutoksen tukeminen erityisesti sote- ja maakuntauudistuksessa.

Lue lisää työelämän kehittämisrahasta ja hakuohjeista 

Uutinen vuonna 2016 rahoitetuista hankkeista