Kolmannes kunta-alan työntekijöistä eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ennusteet eivät lupaa helpotusta etenkään hoiva-alan työpaikoille, joilla työvoimavaje on jo nykypäivää. Tilanne on tuttu myös Sastamalassa, erityisesti ikäihmisten asumispalveluissa.

Vanhusten asumispalvelujen toimialayksikössä Sastamalan kaupungilla työskentelee tällä hetkellä noin 100 työntekijää. Haasteena on paitsi pitää nykyiset osaajat alalla, myös houkutella hoivatyön pariin uusia ammattilaisia. Lisäksi viidesosa yksikön henkilöstöstä on saavuttamassa eläkeiän seuraavan viiden vuoden aikana.

Ratkaisuja asumispalvelujen haasteisiin mietitään nyt yhdessä henkilöstön kanssa. Yksikössä on käynnistetty Veto- ja pitovoimaa vanhustyössä – työuria monipuolisesti tukien -hanke, jonka tavoitteena on paitsi houkutella alalle uusia osaajia, myös turvata nykyisen henkilöstön hyvinvointi ja työssä jaksaminen.  

Työhyvinvointikyselyiden tulokset osoittavat, että yksikköön kaivattaisiin mm. enemmän urakehitysmahdollisuuksia lähihoitajille ja korvaavia töitä osatyökykyisille työntekijöille.

– Jos hoitajan työkyky heikkenee, eikä hän pysty toimimaan siinä tehtävässä, jossa on aloittanut, meillä itsellämme ei ole aiemmin ollut räätälöityä ratkaisuja pitää heitä asumispalveluissa vaan on pitänyt miettiä muita polkuja, asumispalvelujohtaja Mervi Marttila kertoo.

Sujuvuutta arjen hoiva- ja hoitotyöhön

Ensimmäisiksi kehittämiskohteiksi valittiin työilmapiiri sekä henkinen ja fyysinen työympäristö. 

– Menimme ihan käytännön tasolla työn tekemisen ratkaisuihin ja pohdimme yhdessä, miten työympäristöä voisi muokata mahdollisimman hyvin resurssien joustavaan käyttöön, kertoo vanhustyön asiantuntija Riitta Räsänen. 

Hoivayksiköissä ja esihenkilövalmennuksissa on pohdittu tehtävänkuvia, sovittu yhteisistä arvoista ja säännöistä ja tehty uusia tilajärjestelyjä. Yhtenä ideana on pyrkiä jakamaan jatkossa vuosilomia tasaisemmin ympäri vuotta.

– Olemme päässeet kiinni siihen, mitkä ovat työkykyä heikentäviä tekijöitä. Se on hankala asia, sillä se koskettaa koko työyhteisöä. Pitovoimaa pitää olla, jotta alalle olisi myös vetovoimaa!

Yhteiskehittämisellä tuloksiin

Uusia, konkreettisia ratkaisuja on saatu kehittämällä toimintakulttuuria, työympäristöä ja sääntöjä yhdessä. Hankkeen ohjausryhmässä on HR:n lisäksi kunnan jokaisesta hoivakodista lähihoitaja, esihenkilö ja työsuojelusta vastaava henkilö.

Yhdessä sovittujen, uusien toimintamallien jalkauttaminen ja työpaikan yhteisten sääntöjen tekeminen on henkilöstön vastuulla. – Tarkoituksena on saada kaikki osallistumaan toiminnan kehittämiseen. Jokaisen oikeus ja myös velvollisuus on osallistua ja keskustella. Yksiköt ovat vieneet asioita aktiivisesti eteenpäin, Räsänen kertoo.

Kun henkilöstö voi hyvin, asiakkaat voivat hyvin

– Työoloja ja hyvinvointia on toki kehitetty aiemminkin, mutta nyt yritämme systemaattisesti monesta tulokulmasta viedä asioita yhdessä ja pitkäjänteisesti eteenpäin siten, että vaikutukset ovat kokonaisuuden kannalta hyviä ja pitkäkestoisia, Marttila täydentää.

Henkilöstön mukaan ottaminen kehittämishankkeeseen on lähihoitaja Johanna Tähtisen mukaan hieno mahdollisuus myös työntekijöille. – Olen ylpeänä mukana tässä. On poikkeuksellista, että työntekijöitä näin otetaan mukaan. Sitoutuminen muutoksiin on ihan eri tasolla. Kaikki ovat myös halunneet osallistua, joskin työvuorojen puitteissa kaikki eivät ole aina päässeet. Hyvä tahtotila on päällä, että asioita saadaan tapahtumaan!