Kevan vasta valmistuneen selvityksen mukaan noin 45 prosenttia kuntien ja valtion työntekijöistä jää vanhuuseläkkeelle seuraavien 20 vuoden aikana. Valtion puolella eläköitymisprosentti on jopa noin 54 ja kunta-alalla 43.
Alueellisesti erot ovat varsin suuret. Seuraavien 20 vuoden aikana eli vuosina 2017-2036 vanhuuseläkkeiden, täysien työkyvyttömyyseläkkeiden ja osatyökyvyttömyyseläkkeiden kautta eläköityvien korkein eläköitymisprosentti kuntatyöntekijöiden osalta on Kainuussa, peräti 63,2 prosenttia, seuraavaksi suurin Lapissa (62,7), Kymenlaaksossa (62,5), Etelä-Savossa (62,0), Etelä-Karjalassa (61,9) ja Pohjois-Karjalassa (61,8). Alimmat eläköitymisprosentit ovat alueellisesti Ahvenanmaalla (52,0) ja Uudellamaalla (54,8). Kaikkien eläkkeiden kautta eläköityvien eläköitymisprosentiksi arvioidaan seuraavien 20 vuoden aikana koko maassa 58,1 prosenttia. Kuntatyöntekijöinä tutkimuksessa on pidetty Kevan vakuutettuja 31.12.2015 tilanteen mukaan.
Voidaankin todeta, että takavuosien väestön ikääntymisestä esitetyt huolenaiheet julkisten palvelujen kysynnän kasvun aiheuttamien julkisten kustannusten nousun sekä henkilöstön riittävyyden osalta eivät ole minnekään hävinneet. Tuottavuuden kasvu luonnollisesti ratkaisee osaltaan näitä haasteita, mutta ratkaiseeko riittävästi? Se on syytä nostaa jälleen keskusteluun.
Kun lisäksi yli puolet kunta-alan henkilöstöstä siirtyy maakuntakonserneihin vuonna 2019, voidaan perustellusti todeta, että henkilöstö- ja muutosjohtamisen tarpeet ovat erittäin suuret.
Sote- ja maakuntauudistuksessa henkilöstöasiat ovat jääneet tähän mennessä liian vähälle huomiolle ja viimeistään nyt ne on nostettava keskeisempään, niille kuuluvaan rooliin. Kyse ei ole vain uudesta maakuntahallinnosta, vaan myös maakuntauudistuksen jälkeisistä kunnista, joissa muutokset tulevat olemaan erittäin suuria. Pelättävissä on, että ellemme onnistu henkilöstö- ja muutosjohtamisessa, se hyvä kehitys, joka julkisella sektorilla on viime vuosina tapahtunut, voi vaarantua. Jos näin tapahtuu, aiheuttaa se kustannusten kasvua ja sitä kautta paineita verojen korotuksiin sekä laajemminkin julkisten palvelujen ylläpidolle. Kuten tunnettua, julkisella sektorilla on kyetty lykkäämään eläkkeelle siirtymisiä, parantamaan työskentelyilmapiiriä ja niin edelleen. Tätä myönteistä kehitystä ei tule nyt vaarantaa.
Sote- ja maakuntauudistuksessa on ratkaisevan tärkeää nostaa toiminnan tuottavuutta ja sitä kautta kyettävä leikkaamaan kustannusten nousua.
Kevan tutkimuksen tuloksista voi lukea tarkemmin täältä.
Timo Kietäväinen