Lääkettä pitkiin sairauspoissaoloihin haetaan Kouvolassa henkilökohtaisesta valmennuksesta.
Kouvolan kaupunki päätti viime vuonna ryhtyä tositoimiin erityisesti pitkittyneiden sairauspoissaolojen leikkaamiseksi. Kevan Kaari-laskurin mukaan ne ovat kaupungille erityinen haaste.
Laskurin mukaan yli 180 kalenteripäivää sairastaneita oli kaupungin palveluksessa vähän eli 1,7 prosenttia henkilöstöstä, mutta nämä aiheuttivat 18,4 prosenttia sairauspoissaolopäivistä. Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeelle ja kuntoutustuelle jääneitä oli paljon, kun vain harva oli tarttunut mahdollisuuteen siirtyä osatyökyvyttömyyseläkkeelle.
Työkykyä ja välittämistä
Tässä tilanteessa Kouvolassa huomattiin Kevan lanseeraama Työelämän kehittämisraha.
– Kaupungin strategian yhtenä tavoitteena on hyvinvoiva henkilöstö, ja henkilöstöohjelman yksi painopiste on työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukeminen. Tukitoimien tehostamiseksi haimme ja saimme rahaa Uusille urille -pilottihankkeeseen, kertoo Kouvolan henkilöstöjohtaja Päivi Karhu.
Hanke pyrkii löytämään pitkään töistä poissa olleille ratkaisuja, joiden avulla he voivat joko jatkaa omassa työssään tai löytää itselleen uuden uran. Esimerkiksi työnkuvaa voidaan hieman muuttaa tai ottaa käyttöön uusia apuvälineitä.
– Tulosten pitäisi näkyä vähentyneinä poissaoloina ja varhaiseläkkeinä sekä pienentyneinä kustannuksina. Työkyvyttömyyteen liittyy työnantajan taloudellisten kustannusten lisäksi myös inhimillisiä ja yhteiskunnallisia kustannuksia, Karhu selittää.
Poissaolon pitkittyessä työntekijän toimeentulo heikkenee, ja ennenaikaisesti eläkkeelle jääminen tekee hänen eläkkeeseensä pysyvän kuopan. Yhteiskunta taas menettää yhden ihmisen työpanoksen.
Motivaatio tärkeintä
Käytännössä Uusille urille -hankkeeseen osallistuvat työntekijät saavat jokainen oman valmentajan. Mukana on kuitenkin useita eri alojen ammattilaisia jo ennen valmennussopimuksen allekirjoittamista.
Valmennukseen voi hakeutua itse, tai ehdotus voi tulla esimieheltä tai työterveyshuollosta.
– Me HR:ssä haastattelemme aina ehdokkaat erikseen. Siinä näemme, mitä mieltä työntekijä on hankkeesta ja onko hän motivoitunut hakemaan siitä ratkaisua itselleen, työhyvinvointisuunnittelija Juha Roimola sanoo.
Itse valmennus etenee valmentajan ja valmennettavan sopimalla tavalla. Yleensä he tapaavat kolme kertaa ja pitävät muuten yhteyttä. Tavoitteena on yhdessä luoda työntekijälle ensin kehittämissuunnitelma ja lopulta jatkosuunnitelma juuri hänelle sopivimpaan ratkaisuun pääsemiseksi.
Valmennuksessa valmentaja ja työntekijä selvittävät konkreettiset ja realistiset ammatilliset vaihtoehdot, joissa otetaan huomioon terveydelliset rajoitteet ja muut työllistymiseen vaikuttavat tekijät.
Tuloksia jo nyt
Ensimmäisten yhdeksän osallistujan valmennukset käynnistyivät Kouvolassa helmikuussa, ja valmennustuloksia eli työntekijöiden omia jatkosuunnitelmia odotetaan heti kesän jälkeen. Hanke jatkuu vielä vuoden 2018 loppuun.
Jo ennen valmennusten päättymistä hanke on tuonut odottamattomia tuloksia. Verkostossa toimivien yhteistyö on kehittynyt ja kaikki osalliset ovat oppineet uutta toisiltaan ja valmentajilta.
