Tue työkykyä ja työterveysyhteistyötä

Tue työntekijöiden työkykyä kaikissa työuran vaiheissa. Huolehdi, että organisaatiossanne on käytössä aktiivisen tuen toimintatapa tai vastaava, joka auttaa esimiehiä työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisessa – erityisesti silloin, kun työntekijän työkyky on heikentynyt.

Kevan asiakkaana saat tukea aktiivisen tuen toimintatavan kehittämiseen. Siihen sisältyvät varhainen tuki, paluun tuki ja tehostettu tuki sekä työterveysyhteistyö.

Aktiivisen tuen toimintatapa - työkalu sujuvan työn varmistamiseen

Aktiivisen tuen toimintatapa on esimiehen, työntekijän ja koko työyhteisön työkalu sujuvan työn varmistamiseksi. Se koostuu varhaisesta tuesta, työhön paluun tuesta ja tehostetusta tuesta.

Aktiivisen tuen kokonaisuus

Hyvin toimiva aktiivisen tuen toimintatapa antaa tukea, kun työntekijän työkyky on heikentynyt. Terveyden lisäksi otetaan huomioon itse työ, eli sopivat ja motivoivat työtehtävät, osaaminen sekä töiden ja työprosessien sujuminen koko työyhteisössä.

Toimiva aktiivinen tuki

  • varmistaa työn sujumisen työyhteisössä
  • lisää työhyvinvointia ja tuloksellisuutta
  • tukee työkykyä sekä vähentää sairauspoissaoloja ja niiden aiheuttamia kustannuksia
  • pidentää työuria, minkä seurauksena ennenaikaisen eläköitymisen kustannukset pienenevät.

Kukin organisaatio rakentaa itselleen sopivan aktiivisen tuen työkalun. Kevan asiakkaana saat tukea toimintatavan kehittämiseen.

Työhyvinvointi on koko työpaikan asia

Työhyvinvointi on koko henkilöstön asia, siitä vastaavat työntekijä, esimies ja koko työyhteisö. Johto, henkilöstöpalvelut, työterveyshuolto ja työsuojelu ovat työhyvinvoinnin tukena.

Esimerkkejä Aktiivisen tuen toimintamalleista

Aktiivinen välittäminen - työkyvyn tukeminen, Hamina (pdf) Lisätty 10.10.2017
Aktiivisen tuen toimintamalli, Jämsä (pdf)
Työkyvyn aktiivinen tuki, Nurmijärvi (pdf)
Aktiivisen tuen avaimet, Siuntio (pdf)
Aktiivisen tuen prosessikuvat, Siuntio (pdf)
Aktiivisen tuen malli, Tekme Oy (pdf)

Varhainen tuki varmistaa sujuvan työn osana esimiestyötä

Varhainen tuki on aktiivisen tuen toimintatavan perusta, se on työntekijän ja koko työyhteisön hyvinvoinnin ja työn sujumisen varmistamista. Tehokkaalla varhaisella tuella ennaltaehkäistään työkykyongelmia ja säästetään kustannuksissa.

Varhainen tuki

  • käynnistyy jo uuden työntekijän rekrytoinnista
  • liittyy esimiehen päivittäisjohtamiseen ja toiminnan suunnitteluun sekä tulevan ennakointiin
  • sisältää kehityskeskustelun, jossa sovitaan työntekijän työn tavoitteista ja keskustellaan työkyvystä
  • varmistaa sujuvan ja tuloksellisen työn työyhteisössä, kun työntekijän tavoitteita peilataan työyhteisön ja toimialan tavoitteisiin.

Varhainen tuki

Suuri osa ongelmista voidaan ratkaista työpaikalla

Varhaista tukea tarvitaan myös silloin, kun työyhteisö tai työntekijä alkaa oireilla. Esimiehen ja työyhteisön tulee tunnistaa ja hakea keinoja työkykyongelmien ja työyhteisöongelmien ratkaisemiseksi.

Noin kolmannes sairauspoissaolojen taustalla olevista syistä johtuu työpaikan toimintakulttuurista. Suuri osa työssä selviytymisen ongelmista voidaankin ratkaista työpaikan omin keinoin.

Korvaava työ sairauspoissaolon sijaan

Sairaus tai tapaturma ei aina edellytä poissaoloa työstä, vaan työntekijä voi tehdä korvaavaa työtä.

Lue lisää korvaavasta työstä (pdf)

Katso Hämeenlinnan kaupungin videot varhaisesta tuesta ja korvaavasta työstä

 

 
 

Lisämateriaalia varhaiseen tukeen

Tuen tarpeen tunnistaminen (pdf)
Milloin on tarpeen ottaa puheeksi? (pdf)
Puheeksiotosta toimintaan (pdf)
Esimiehen valmistautuminen puheeksiottokeskusteluun (pdf)
VatuPassi – työväline varhaisen tuen keskusteluihin (pdf)
Vertaismentorointi - diaesitys Kevan työpajassa (pdf)
Osaava Verme (verkkosivusto) 

Paluun tuki auttaa palaamaan takaisin työhön 

Paluun tuen avulla työpaikalla voidaan ehkäistä sairauspoissaolojen uusiutumista ja lyhentää poissaolojen kestoa. Paluun tuki on osa esimiestyötä.

Paluun tuki

Sujuva työhön paluu vaatii hyvää suunnittelua ja valmistautumista esimieheltä, työhön palaavalta ja työtovereilta. Koko työyhteisö vaikuttaa työhön paluun onnistumiseen.

Työhön palaamisen onnistuminen edellyttää, että työhön paluun valmistelu on aktiivista ja se aloitetaan tarpeeksi ajoissa. Tärkeintä on se, mitä tapahtuu työntekijän ensimmäisten kahden-kolmen poissaolokuukauden aikana. Esimiehen ja työntekijän tulee sopia yhteydenpidosta jo poissaolon alkaessa ja aloittaa työhön paluun suunnittelu hyvissä ajoin.

Lisämateriaalia paluun tukeen 

Paluun tuen vaiheet (pdf) 
Osasairauspäiväraha (Kelan sivuille)
Esimerkki: 30-60-90 -sääntö, roolit ja vastuut, Lahden kaupunki (pdf) 

Tehostettu tuki auttaa jatkamaan työssä

Tehostettua tukea tarvitaan silloin, kun esimiehen ja työyhteisön omat keinot eivät riitä ratkaisemaan työssä selviytymisen ongelmia. Ratkaisuja voidaan etsiä yhdessä henkilöstöpalveluiden, työterveyshuollon ja muiden kumppaneiden, kuten Kevan avulla.

Tehostetussa tuessa esimies ja työntekijä

  • kartoittavat nykytilanteen ja mitä on tehty varhaisen tuen vaiheessa
  • selvittävät mitä mahdollisuuksia on jatkaa työssä
  • sopivat etenemistavasta.

Tehostettu tuki

Verkostoneuvottelussa etsitään yhdessä ratkaisuja

Tehostetussa tuessa järjestetään usein verkostoneuvotteluja, joihin osallistuvat esimies, työntekijä ja työterveyshuollon edustaja (yleensä työterveyslääkäri) sekä tarvittaessa henkilöstöpalveluiden edustaja. Työntekijä voi halutessaan kutsua mukaan työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen.

Verkostoneuvottelun tavoitteena on löytää paras mahdollinen ratkaisu sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta.

Neuvottelussa

  • tehdään tilannearvio
  • pohditaan keinoja työkyvyn palauttamiseksi ja työssä jatkamiseksi
  • sovitaan etenemisestä.

Kaikkien osapuolten valmistautuminen verkostoneuvotteluun on tärkeää ratkaisujen löytämisen helpottamiseksi. Katso vinkit verkostoneuvotteluun valmistautumiseen (pdf).

Jos työkykyä haittaavat terveydelliset syyt, tarvitaan työterveyshuollon arvio työkyvystä (pdf) sekä kuntoutus- ja hoitotarpeesta.

Työyhteisön tehostettu tuki

Myös työyhteisö voi olla tehostetun tuen tarpeessa. Työyhteisösovittelua (pdf) käytetään välineenä työyhteisökriisien ratkaisuun.

Lisämateriaalia tehostettuun tukeen

Verkostoneuvottelu (pdf)
Työkyvyn arviointi (pdf)
Esimerkki: 30-60-90 -sääntö, roolit ja vastuut, Lahden kaupunki (pdf)
Tavoitteellisuutta työterveysyhteistyöhön (pdf)
Varhaiseläkemenoperusteinen maksu
Osatyökyvyttömyyseläke
Ammatillinen kuntoutus

 

Työterveysyhteistyöllä edistetään työkykyä ja työhyvinvointia

Keva tarjoaa Työterveysyhteistyön kehittämispalvelua, joka on tarkoitettu julkisen sektorin työnantajien ja työterveyshuoltojen työterveystoiminnan kehittämiseen.

Palvelumme organisaatioille

Konsultoimme organisaatioita siitä, mitä on laadukas työterveystoiminta ja millaisiin työterveyspalveluihin niiden on tärkeää investoida. Näin organisaatio voi rakentaa työterveyshuollon kanssa yhteisiä toimintapolkuja henkilöstön työssä jatkamisen tukemiseksi.

Palvelumme työterveyshuolloille

Työterveyshuolloille tarjoamme koulutusta ja konsultointia työterveysyhteistyön kehittämisestä, työkyvyn arvioinnista sekä keinoista tukea työntekijöitä, joiden työkyky on alentunut tai vaarassa alentua.

Kysy lisää Työterveysyhteistyön kehittämispalvelusta sähköpostilla kevapalvelu[ät]keva.fi.

Tavoitteena laadukas työterveystoiminta

Kevan painopiste työterveysyhteistyössä on edistää työkykyä ja työurien jatkamista yhdessä työnantajan, työntekijöiden sekä työterveyshuollon kanssa. Yhteistyön tarkoitus on, että osapuolilla on yhteinen käsitys henkilöstön tilanteesta, työpaikan turvallisuudesta ja terveyteen ja työkykyyn liittyvistä tekijöistä. Tavoitteena on laadukas työterveystoiminta, jossa toiminnan painopisteet lähtevät työnantajan strategiasta ja toiminta on tarvelähtöistä, muutoksessa tukeminen yhtenä tärkeimmistä.

Työterveysyhteistyöllä työnantajan ja työntekijöiden sekä työterveyshuollon tehtävänä on suunnitelmallinen ja tavoitteellinen yhteistyö työterveyshuoltolain toteuttamiseksi.

Työterveysyhteistyössä toteutetaan työpaikan tarpeiden arviointia, toiminnan suunnittelua, vaikuttavuuden seurantaa ja arviointia sekä laadun parantamista.

Laadukkaan työterveyshuollon tehtävänä on työpaikan tarpeista lähtevä suunnitelmallinen ja moniammatillinen yhteistyö perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen kanssa.

Toiminta on asiakaslähtöistä, riippumatonta, eettistä, luottamuksellista, monitieteisestä ja moniammatillista. Työterveyshuolloilta edellytetään laatukäsikirjaa, jossa prosessit ja toiminta on kuvattu.

Tuloksena on työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien väheneminen, työn ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus, työntekijöiden terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn lisääntyminen työuran eri vaiheissa sekä asiallinen ja tuottava työyhteisön toiminta.

Työterveysyhteistyöllä pyritään parantamaan

  • henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työssä jatkamista
  • työympäristön turvallisuutta
  • henkilöstö- ja työkyvyttömyyskustannusten hallintaa.

Työterveysyhteistyöllä pyritään vähentämään

  • työhön liittyviä henkisiä ja fyysisiä kuormitustekijöitä
  • sairauslomia
  • työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkkeelle jäävien työntekijöiden määrää.

Hyvin toimiva työterveysyhteistyö edellyttää tiivistä yhteistyötä, jossa yhteisistä toimintatavoista ja vastuista on sovittu selkeästi. Toiminnalle on asetettu tavoitteita ja mittareita, joilla tavoitetasojen saavuttamista, vaikkapa henkilöstö- ja työkyvyttömyyskustannusten osalta, voidaan seurata. Onnistuakseen työterveysyhteistyö edellyttää myös johdon sitoutumista sekä aktiivista ja näkyvää osallistumista.

Katso vinkit työterveysyhteistyöhön (pdf)

Tavoitteellinen investointi työterveyshuoltolain toteuttamiseksi tärkeää

Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää ennaltaehkäisevät työterveyshuoltopalvelut koko henkilöstölleen työn ja työpaikan olosuhteiden asettamien vaatimusten mukaisesti. Työterveyshuoltolain tarkoituksena on ehkäistä työstä ja työolosuhteista johtuvia terveyshaittoja sekä edistää työkykyä ja terveyttä. Työnantajan vastuulla on työn vaarojen ja riskien arviointi, sekä arvioinnista nousevien käytännön toimenpiteiden toteuttaminen, tässä työssä työterveyshuolto toimii terveydellisenä asiantuntijana.

Työterveyshuoltoon investoinnin on tärkeää olla tavoitteellista. Sekä yksittäiset työpaikat että yhteiskunta investoivat työterveyshuoltoon monella tavalla. Siksi työterveyshuollolta edellytetään laadukasta, selkeää ja vaikuttavaa toimintaa. Työnantajan näkökulmasta työterveyshuollon ammattilaisten ja asiantuntijoiden kanssa tehdyn yhteistyön tulisi edistää organisaation henkilöstön työterveyttä, työturvallisuutta ja työhyvinvointia.

 

Ammatillinen kuntoutus tukee työssä jatkamista

Ammatillisen kuntoutuksen avulla voidaan vähentää sairauspoissaoloja ja niistä aiheutuvia kustannuksia.

Ammatillisella kuntoutuksella on suuri merkitys työntekijän työkyvyn tukemisessa. Yli 80 % Kevan tukeman ammatillisen kuntoutuksen asiakkaista jatkaa työelämässä.

Ammatillisen kuntoutuksen keinoin, esimerkiksi työkokeilun tai uudelleenkoulutuksen avulla työntekijä voi siirtyä terveydentilalle paremmin soveltuviin tehtäviin tai hänen on helpompi palata omaan työhönsä pitkän sairausloman jälkeen. Vaikka sairaus estäisi nykyisessä työssä jatkamisen, löytyy usein muita työtehtäviä, joihin työkykyä riittää.

Toimi näin - vinkit esimiehelle

Jos havaitset, että työntekijälläsi on vaikeuksia selvityä työssään:

  • ota asia heti puheeksi
  • selvitä voiko nykyistä työtä keventää työjärjestelyiden avulla
  • tarvittaessa kartoita organisaatiosi mahdollisuudet työnkuvan muutoksiin tai uudelleensijoitukseen yhteistyössä henkilöstöpalveluiden kanssa
  • pitäkää verkostoneuvottelu (pdf) yhdessä työntekijän, työterveyshuollon ja tarvittaessa henkilöstöpalveluiden edustajan, esimerkiksi työkykykoordinaattorin kanssa.

 

Ammatillisen kuntoutuksen prosessi

Kuntoutuksen hyödyt työnantajalle

Työnantajalle ei tule työntekijän ammatillisesta kuntoutuksesta kuluja. Kun työntekijän työkyky ja työtehtävät ovat tasapainossa, sairauspoissaoloja on vähän, työt sujuvat osaavan työntekijän käsissä, eikä rekrytointikulujakaan aiheudu.

Ammatillinen kuntoutus on myös hyvä keino tukea työntekijäsi työhön paluuta, jos hän on palaamassa kuntoutustuelta työhön. Kuntoutustuelta työhön palatessa työnantaja säästää varhaisesta eläköitymisestä aiheutuvissa kustannuksissa kuntoutumishyvityksen verran.

Lisätietoja

Kun tarvitset lisätietoja palvelusta, ota yhteyttä omaan asiakaspäällikköösi tai työnantajien puhelinneuvontaan.

Työnantaja-asiakkaan neuvonnan yhteystiedot

Ammatillisesta kuntoutuksesta henkilöasiakkaille

Hallitse pitkittyviä sairauspoissaoloja ohjaamalla työntekijäsi Kevan ammatillisen kuntoutuksen 90 päivän kuntoutusselvitykseen

Työnantaja voi ohjata työntekijää selvittämään ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia jo varhaisessa vaiheessa Kevan 90 päivän kuntoutusselvityksen avulla.

Tavoitteena on auttaa työnantajia hallitsemaan pitkittyviä sairauspoissaoloja. Kun sairausloma pitkittyy, yhteys työnantajan ja työntekijän välillä usein katkeaa. Lisäksi pitkittyvä sairausloma ennakoi usein työkyvyttömyyseläkettä.

Ammatillisen kuntoutuksen varhainen selvittäminen auttaa löytämään työeläkekuntoutuksen asiakkaat oikea-aikaisesti ja edesauttaa näin työurien pidentymistä. Ammatillisen kuntoutuksen tulokset ovat selkeästi paremmat, kun kuntoutusprosessi alkaa hyvissä ajoin sairauspäivärahakauden aikana. Jos työntekijä hakeutuu ammatilliseen kuntoutukseen vasta siinä vaiheessa, kun hän saa jo kuntoutustukea, työhön paluun todennäköisyys on selkeästi pienempi kuin sairauspäivärahakaudelta kuntoutukseen hakeutuneilla.

Teemme 90 päivän kuntoutusselvityksen siinä vaiheessa, kun työterveyshuolto laatii Kelaa varten 90 päivän B-lausunnon. Jos lausunto lähetetään myös Kevaan, voimme tehdä sen pohjalta arvion työntekijän oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen. Keva ei tarvitse muita lausuntoja selvittelyä varten.

Ohje työterveyshuollolle

  1. Pyydä työntekijältä lupa 90 päivän B-lausunnon lähettämiselle Kevaan tällä lupalomakkeella.
  2. Lähetä kopio luvasta ja B-lausunnosta Kevaan.
    Osoite on Keva, Kuntoutus, 00087 KEVA.

Mitä tapahtuu asiakirjojen lähettämisen jälkeen?

Kevan kuntoutusasiantuntija käynnistää 90 päivän kuntoutusselvityksen, kun asiakirjat ovat saapuneet Kevaan.

Kuntoutusasiantuntija

  • selvittää, täyttyvätkö ammatillisen kuntoutuksen edellytykset
  • lähettää työntekijälle kirjeen (ns. kuntoutusselvityskirjeen) asiasta
  • lähettää työntekijän luvalla kopion Kevan kuntoutusselvityskirjeestä työterveyshuollolle tiedoksi
  • on tarvittaessa yhteydessä työntekijään myös puhelimitse
  • ohjaa työntekijää ammatillisen kuntoutuksen hakemisessa, jos edellytykset täyttyvät, hakemuksen täyttäminen on ajankohtaista vasta tässä vaiheessa
  • ohjaa aina työntekijää ottamaan yhteyttä työnantajaan. Jos työnantaja haluaa, että Keva ottaa yhteyttä nimettyyn työnantajan tai työterveyshuollon edustajaan, henkilön yhteystiedot tulee liittää em. asiakirjalähetykseen tai nimi tulee ilmoittaa etukäteen sähköpostilla osoitteeseen kuntoutus[ät]keva.fi.

Työnantajan on hyvä kutsua koolle yhteispalaveri kuntoutussuunnitelman laatimiseksi, kun työntekijä on saanut tiedon, että hänellä on mahdollisuus ammatilliseen kuntoutukseen.

Jos ammatillisen kuntoutuksen edellytykset eivät täyty, ohjaamme työntekijää, miten tilanteessa kannattaisi edetä.

Lisätietoja 

Kun tarvitset lisätietoja palvelusta, ota yhteyttä omaan asiakaspäällikköösi tai työnantajien puhelinneuvontaan.
Työnantaja-asiakkaan neuvonnan yhteystiedot



Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointi

Tiedätkö, miten hyvin aktiivisen tuen toimintatapa toteutuu organisaatiossasi?

Arvioi tilanne Kevan aktiivisen tuen itsearviointityökalulla.

Sen avulla

  • saat selville organisaatiosi toimintatavan nykytilan, vahvuudet ja kehittämiskohteet
  • voit tehdä konkreettisia suunnitelmia toimintatavan kehittämiseksi.

Käytä työkalua joko yksin tai yhdessä esimiesten ja työsuojelusta vastaavien kanssa tai esimerkiksi työhyvinvoinnin kehittämistyöryhmässä. Tällöin jokainen ryhmän jäsen tekee ensin oman arviointinsa, jonka jälkeen käydään yhteistä keskustelua ja valitaan yhdessä keskeisimmät kehittämiskohteet. 

Lomake aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointiin (pdf) 

Arvioinnista kehittämiseen

Tee itsearvioinnin jälkeen suunnitelma aktiivisen tuen toimintatavan kehittämiseksi.

  • Kiinnitä huomioita niihin asioihin, jotka toteutuivat arvioinnissa joko osittain tai ei ollenkaan.
  • Valitse kehittämisen kohteeksi konkreettisia asioita, joita pidät tärkeinä toiminnan parantamisen ja onnistumisen kannalta sekä asioita, joihin voit vaikuttaa itse tai yhteistyökumppaneiden avulla.
  • Kirjaa suunnitelmaan kehittämiskohteet, tavoitteet, toimenpiteet, vastuuhenkilöt ja aikataulut.
  • Sovi myös seurannasta ja arvioinnista.

Kehittämissuunnitelman pohja (pdf) 

 

 

Kevasta tukea aktiivisen tuen toimintatavan kehittämiseen

Aktiivisen tuen kehittämispalvelumme avulla saat 

  • tietoa organisaatiosi toimintatapojen nykytilasta ja toimivuudesta
  • tukea toimintatavan kehittämistyön suunnitteluun ja toteutukseen
  • tehoa ammatillisen kuntoutuksen prosesseihin
  • ohjausta vaikuttavaan työterveysyhteistyöhön. 

Aktiivisen tuen kehittämispalvelu sisältää usein seuraavat vaiheet:  

Kevan konsultointiprosessi

Lisätietoja

Kun tarvitset lisätietoja palvelusta, ota yhteyttä omaan asiakaspäällikköösi tai työnantajien puhelinneuvontaan.
Työnantaja-asiakkaan neuvonnan yhteystiedot