Tue työkykyä ja työterveysyhteistyötä

Tue työntekijöiden työkykyä kaikissa työuran vaiheissa. Huolehdi, että organisaatiossanne on käytössä aktiivisen tuen toimintatapa tai vastaava, joka auttaa esimiehiä työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisessa – erityisesti silloin, kun työntekijän työkyky on heikentynyt.

Kevan asiakkaana saat tukea aktiivisen tuen toimintatavan kehittämiseen. Siihen sisältyvät varhainen tuki, paluun tuki ja tehostettu tuki sekä työterveysyhteistyö.

Aktiivisen tuen toimintatapa

Aktiivisen tuen toimintatapa on osa normaalia esimiehen työhyvinvointi- ja työkykyjohtamista. Siihen sisältyy varhaisen tuen, paluun tuen ja tehostetun tuen vaiheet. Työhyvinvointi- ja työkykyjohtaminen on myös koko henkilöstön asia, jokainen on vastuussa omasta työhyvinvoinnistaan. Toimintatavasta saa tukea myös silloin, kun työntekijän työkyky on heikentynyt.

Työhyvinvointi on koko henkilöstön asia

Työhyvinvointi on koko henkilöstön asia

Aktiivinen tuki ei ole vain sairauspoissaolojen tarkastelua tai työkyvyttömyyskustannusten seurantaa. Aktiivinen tuki kytkeytyy yksilönäkökulman lisäksi koko työyhteisön toimintaan. Toimintatapa kattaa terveyden lisäksi myös työhön liittyvät tekijät, kuten sopivat ja motivoivat työtehtävät sekä osaamisen.

Aktiivisen tuen toimintatapa

Aktiivisen tuen toimintatavan vaiheet

Toimiva Aktiivinen tuki

  • lisää työhyvinvointia ja tuloksellisuutta
  • vähentää sairauspoissaoloja ja niiden aiheuttamia kustannuksia
  • pidentää työuria, joten ennenaikaisen eläköitymisen kustannukset pienenevät.

Esimerkkejä Aktiivisen tuen toimintamalleista

Työkyvyn aktiivinen tuki, Nurmijärvi (pdf)
Aktiivisen tuen avaimet, Siuntio (pdf)
Aktiivisen tuen prosessikuvat, Siuntio (pdf)
Aktiivisen tuen malli, Tekme Oy (pdf)

Varhainen tuki - osa esimiestyötä

Varhainen tuki on aktiivisen tuen toimintatavan perusta. Varhaista tukea on työntekijän ja koko työyhteisön hyvinvoinnin ja työn sujumisen varmistaminen.

Varhainen tuki on osa arjen esimiestyötä, se on ennakoivaa ja edistävää. Varhainen tuki alkaa jo uuden työntekijän rekrytoimisesta. Se liittyy esimiehen päivittäisjohtamiseen ja toiminnan suunnitteluun sekä kehityskeskusteluihin, joissa sovitaan työntekijän työn tavoitteista.

Varhaisen tuen tärkeyttä korostaa se, että noin kolmannes sairauspoissaolojen taustalla olevista syistä johtuu työpaikan toimintakulttuuriin liittyvistä tekijöistä. Suuri osa työssä selviytymisen ongelmista on ratkaistavissa työpaikalla toteutettavissa olevin keinoin. Tehokkaalla varhaisella tuella ennaltaehkäistään työkykyongelmia ja säästetään kustannuksissa.

Varhaista tukea tarvitaan myös silloin, kun on jo hälytysmerkkejä ilmassa. Esimies ja työyhteisö pyrkivät omin voimin tunnistamaan ja hakemaan keinoja työkykyongelmien ja työyhteisöongelmien ratkaisemiseksi.

Varhaisen tuen ennakoivat ja edistävät toimet

Rekrytointi

Tehtäväkuvan määrittäminen
Perehdyttäminen

Päivittäisjohtaminen Toiminnan ohjaus
Kokoukset
Läsnäolo
Toiminnan suunnittelu

Työyksikön toimintasuunnitelma,
toiminnan seuranta ja arviointi

Henkilökohtaiset tavoitteet,
osaamisen kehittäminen ja
työsuorituksen arviointi
(kehityskeskustelu) 

 

Varhaisen tuen reagoivat toimet

Hiljaiset signaalit,
lyhytaikaiset poissaolot

Työyhteisössä sovitaan yhteiset 
pelisäännöt siitä, miten toimitaan, 
kun huoli herää

Puheeksiottaminen

Toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus

Esimies ja työntekijä käyvät varhaisen
tuen keskustelun ja sopivat miten
työkykyä voidaan edistää

Sovitut toimenpiteet kirjataan ja
toteutetaan

Seuranta ja tilanteen
uudelleenarviointi

Sovitaan ja toteutetaan seuranta

Arvioidaan tarvitaanko jatkotoimia

Päätetään prosessi tai siirrytään
tehostetun tuen vaiheeseen

 

Lisämateriaalia varhaiseen tukeen

Tuen tarpeen tunnistaminen (pdf)
Milloin on tarpeen ottaa puheeksi? (pdf)
Puheeksiotosta toimintaan (pdf)
Esimiehen valmistautuminen puheeksiottokeskusteluun (pdf)
Työntekijän VatuPassi, Palmia ja Stara (pdf)
Esimiehen VatuPassi, Palmia ja Stara (pdf)
Korvaava työ (pdf)
Vertaismentorointi - diaesitys Kevan työpajassa (pdf)
Osaava Verme (verkkosivusto)

Paluun tuki – tavoitteena sujuva työhön paluu

Paluun tuella voidaan ehkäistä sairauspoissaolojen uusiutumista ja lyhentää poissaolon kestoa. Paluun tuki on osa esimiestyötä.

Sujuva työhön paluu vaatii hyvää suunnittelua ja valmistautumista esimiehiltä, työhön palaavalta ja työtovereilta. Koko työyhteisö on vastuussa työhön paluun onnistumisesta. Onnistuminen edellyttää, että valmistelu on aktiivista ja se aloitetaan tarpeeksi ajoissa. Mitä pidempään sairauspoissaolo jatkuu, sitä vaikeampaa on palata töihin.

Esimies ja työntekijä sopivat yhteydenpidosta jo poissaolon alkaessa ja aloittavat työhön paluun suunnittelun hyvissä ajoin.

Paluun tuki

Poissaolon alkaessa Esimies ja työntekijä sopivat
yhteydenpidosta ja yhteistyöstä
työterveyshuollon kanssa
Poissaolon aikana

Kuulumisten vaihtaminen

Työterveyshuollon palvelut sovitusti

Paluun valmistelu
ja paluu työhön

Paluusuunnitelman tekeminen

Työterveyshuollon palvelut sovitusti

Valmistautuminen työhön paluuseen
(työntekijä ja työyhteisö)

Paluun tukitoimet, esimerkiksi
Kevan ammatillinen kuntoutus

Seuranta ja arviointi

Miten työhön paluu on sujunut

Tehostetun tuen tarpeen arviointi

 

Lisämateriaalia paluun tukeen

Paluun tuen vaiheet (pdf) 
Osasairauspäiväraha (Kelan sivuille)
Esimerkki: 30-60-90 -sääntö, roolit ja vastuut, Lahden kaupunki (pdf) 

Tehostettu tuki – ratkaisuja verkostoyhteistyöllä

Tehostettua tukea tarvitaan silloin, kun työyhteisön omat keinot eivät riitä ratkaisemaan työssä selviytymisen ongelmia.

Aluksi esimies ja työntekijä kartoittavat tilanteen, mm. mitä on tehty varhaisen tuen vaiheessa, mitä mahdollisuuksia on jatkaa työssä ja sopivat etenemistavasta.

Sen jälkeen järjestetään verkostoneuvottelu, johon osallistuu esimiehen ja työntekijän lisäksi työterveyshuollon edustaja, yleensä työterveyslääkäri sekä tarvittaessa henkilöstöpalveluiden edustaja. Verkostoneuvottelun tavoitteena on löytää paras mahdollinen ratkaisu sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta. Neuvotteluissa tehdään tilannearvio, pohditaan keinoja työkyvyn palauttamiseksi ja työssä jatkamiseksi sekä sovitaan etenemisestä.

Jos työkykyä haittaavat terveydelliset syyt, tarvitaan työterveyshuollon arvio työkyvystä (pdf) sekä kuntoutus- ja hoitotarpeesta. 

Tehostettu tuki

Tilannekartoitus

Tehostetun tuen tarve:
esimiehen kanssa yhteistyössä
sovitut toimet varhaisen tuen
vaiheessa eivät ole olleet riittäviä

Esimiehen ja työntekijän välinen
keskustelu työssä selviytymisestä

Verkostoneuvottelu

Tehostetun tuen vaiheen
aloitus verkostoyhteistyöllä

Työterveyshuollon palvelut sovitusti

Jatkosuunnitelma ja
toimenpiteet
Työjärjestelyt, uusi työ tai uudelleensijoitus,
koulutus, ammatillinen kuntoutus,
osatyökyvyttömyyseläke, kuntoutustuki,
paluun tukitoimet
Seuranta ja arviointi

Esimies ja työntekijä sopivat seurannasta
ja tarvittavista muutoksista työjärjestelyissä

Työterveyshuolto osallistuu sovitusti seurantaan

Myös työyhteisö voi olla tehostetun tuen tarpeessa. Työyhteisösovittelua (pdf) käytetään välineenä työyhteisökriisien ratkaisuun. 

Lisämateriaalia tehostettuun tukeen

Verkostoneuvottelu (pdf)
Työkyvyn arviointi (pdf)
Esimerkki: 30-60-90 -sääntö, roolit ja vastuut, Lahden kaupunki (pdf)
Tavoitteellisuutta työterveysyhteistyöhön (pdf)
Varhaiseläkemenoperusteinen maksu
Osatyökyvyttömyyseläke
Ammatillinen kuntoutus

 

Työterveysyhteistyöllä edistetään työkykyä ja työhyvinvointia

Keva tarjoaa Työterveysyhteistyön kehittämispalvelua, joka on tarkoitettu julkisen sektorin työnantajien ja työterveyshuoltojen työterveystoiminnan kehittämiseen.

Palvelumme organisaatioille

Konsultoimme organisaatioita siitä, mitä on laadukas työterveystoiminta ja millaisiin työterveyspalveluihin niiden on tärkeää investoida. Näin organisaatio voi rakentaa työterveyshuollon kanssa yhteisiä toimintapolkuja henkilöstön työssä jatkamisen tukemiseksi.

Palvelumme työterveyshuolloille

Työterveyshuolloille tarjoamme koulutusta ja konsultointia työterveysyhteistyön kehittämisestä, työkyvyn arvioinnista sekä keinoista tukea työntekijöitä, joiden työkyky on alentunut tai vaarassa alentua.

Kysy lisää Työterveysyhteistyön kehittämispalvelusta sähköpostilla kevapalvelu[ät]keva.fi.

Tavoitteena laadukas työterveystoiminta

Kevan painopiste työterveysyhteistyössä on edistää työkykyä ja työurien jatkamista yhdessä työnantajan, työntekijöiden sekä työterveyshuollon kanssa. Yhteistyön tarkoitus on, että osapuolilla on yhteinen käsitys henkilöstön tilanteesta, työpaikan turvallisuudesta ja terveyteen ja työkykyyn liittyvistä tekijöistä. Tavoitteena on laadukas työterveystoiminta, jossa toiminnan painopisteet lähtevät työnantajan strategiasta ja toiminta on tarvelähtöistä, muutoksessa tukeminen yhtenä tärkeimmistä.

Työterveysyhteistyöllä työnantajan ja työntekijöiden sekä työterveyshuollon tehtävänä on suunnitelmallinen ja tavoitteellinen yhteistyö työterveyshuoltolain toteuttamiseksi.

Työterveysyhteistyössä toteutetaan työpaikan tarpeiden arviointia, toiminnan suunnittelua, vaikuttavuuden seurantaa ja arviointia sekä laadun parantamista.

Laadukkaan työterveyshuollon tehtävänä on työpaikan tarpeista lähtevä suunnitelmallinen ja moniammatillinen yhteistyö perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen kanssa.

Toiminta on asiakaslähtöistä, riippumatonta, eettistä, luottamuksellista, monitieteisestä ja moniammatillista. Työterveyshuolloilta edellytetään laatukäsikirjaa, jossa prosessit ja toiminta on kuvattu.

Tuloksena on työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien väheneminen, työn ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus, työntekijöiden terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn lisääntyminen työuran eri vaiheissa sekä asiallinen ja tuottava työyhteisön toiminta.

Työterveysyhteistyöllä pyritään parantamaan

  • henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työssä jatkamista
  • työympäristön turvallisuutta
  • henkilöstö- ja työkyvyttömyyskustannusten hallintaa.

Työterveysyhteistyöllä pyritään vähentämään

  • työhön liittyviä henkisiä ja fyysisiä kuormitustekijöitä
  • sairauslomia
  • työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkkeelle jäävien työntekijöiden määrää.

Hyvin toimiva työterveysyhteistyö edellyttää tiivistä yhteistyötä, jossa yhteisistä toimintatavoista ja vastuista on sovittu selkeästi. Toiminnalle on asetettu tavoitteita ja mittareita, joilla tavoitetasojen saavuttamista, vaikkapa henkilöstö- ja työkyvyttömyyskustannusten osalta, voidaan seurata. Onnistuakseen työterveysyhteistyö edellyttää myös johdon sitoutumista sekä aktiivista ja näkyvää osallistumista.

Katso vinkit työterveysyhteistyöhön (pdf)

Tavoitteellinen investointi työterveyshuoltolain toteuttamiseksi tärkeää

Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää ennaltaehkäisevät työterveyshuoltopalvelut koko henkilöstölleen työn ja työpaikan olosuhteiden asettamien vaatimusten mukaisesti. Työterveyshuoltolain tarkoituksena on ehkäistä työstä ja työolosuhteista johtuvia terveyshaittoja sekä edistää työkykyä ja terveyttä. Työnantajan vastuulla on työn vaarojen ja riskien arviointi, sekä arvioinnista nousevien käytännön toimenpiteiden toteuttaminen, tässä työssä työterveyshuolto toimii terveydellisenä asiantuntijana.

Työterveyshuoltoon investoinnin on tärkeää olla tavoitteellista. Sekä yksittäiset työpaikat että yhteiskunta investoivat työterveyshuoltoon monella tavalla. Siksi työterveyshuollolta edellytetään laadukasta, selkeää ja vaikuttavaa toimintaa. Työnantajan näkökulmasta työterveyshuollon ammattilaisten ja asiantuntijoiden kanssa tehdyn yhteistyön tulisi edistää organisaation henkilöstön työterveyttä, työturvallisuutta ja työhyvinvointia.

 

Ammatillinen kuntoutus tukee työssä jatkamista

Ammatillisen kuntoutuksen avulla voi vähentää sairauspoissaoloja ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Ammatillisella kuntoutuksella on suuri merkitys työntekijän työkyvyn tukemisessa. Yli 80 % Kevan tukeman ammatillisen kuntoutuksen asiakkaista jatkaa työelämässä.

Jos työntekijälläsi on sairauden vuoksi vaikeuksia selviytyä työtehtävistään, miettikää yhdessä voiko työtä tehdä toisella tavalla tai onko työntekijäsi mahdollista siirtyä toisiin, terveydentilalle paremmin soveltuvampiin työtehtäviin. Selvittäkää erilaisia vaihtoehtoja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

Ammatillisen kuntoutuksen keinoin, esimerkiksi työkokeilun tai uudelleenkoulutuksen avulla työntekijäsi voi siirtyä terveydentilalle paremmin soveltuvampiin tehtäviin tai hänen on helpompi palata omaan työhönsä pitkän sairausloman jälkeen. Vaikka sairaus estäisi nykyisessä työssä jatkamisen, löytyy usein muita työtehtäviä, joihin työkykyä riittää.

Kuntoutuksen hyödyt työnantajalle

Työnantajalle ei tule työntekijän ammatillisesta kuntoutuksesta kuluja. Kun työntekijän työkyky ja työtehtävät ovat tasapainossa, sairauspoissaoloja on vähän, työt sujuvat osaavan työntekijän käsissä, eikä rekrytointikulujakaan aiheudu.

Ammatillinen kuntoutus on myös hyvä keino tukea työntekijäsi työhön paluuta, jos hän on palaamassa kuntoutustuelta työhön. Kuntoutustuelta työhön palatessa työnantaja säästää varhaisesta eläköitymisestä aiheutuvissa kustannuksissa kuntoutumishyvityksen verran.

Toimi näin - vinkit esimiehelle

Kun havaitset työntekijäsi työssä selviytymisessä vaikeuksia, on tärkeää, että otat asian puheeksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Selvitä työntekijän ja henkilöstöpalveluiden kanssa mitä työpaikalla voi tehdä, jotta työntekijän työssä jatkaminen on mahdollista. Voitte esimerkiksi keventää työnkuvaa muuttamalla tehtäviä tai työaikaa.

Jos työntekijän oman työnkuvan muutokset eivät ole riittävä tuki, selvitä henkilöstöpalveluista löytyykö organisaatiostanne muunlaisia työntekijällesi soveltuvia tehtäviä.

Tilannetta on hyvä selvittää verkostoneuvottelussa (pdf) yhdessä työntekijän, työterveyshuollon ja tarvittaessa henkilöstöpalveluiden edustajan, esimerkiksi työkykykoordinaattorin kanssa.

Ammatillisen kuntoutuksen prosessi

Lisätietoja

Kun tarvitset lisätietoja palvelusta, ota yhteyttä omaan asiakaspäällikköösi tai työnantajien puhelinneuvontaan.
Työnantaja-asiakkaan neuvonnan yhteystiedot

Ammatillisesta kuntoutuksesta henkilöasiakkaille

Hallitse pitkittyviä sairauspoissaoloja ohjaamalla työntekijäsi Kevan ammatillisen kuntoutuksen 90-selvittelyyn

Työnantaja voi ohjata työntekijää selvittämään ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia jo varhaisessa vaiheessa Kevan 90-selvittelyyn.

Tavoitteena on auttaa työnantajia hallitsemaan pitkittyviä sairauspoissaoloja. Kun sairausloma pitkittyy, yhteys työnantajan ja työntekijän välillä usein katkeaa. Lisäksi pitkittyvä sairausloma ennakoi usein työkyvyttömyyseläkettä.

Teemme 90-selvittelyn siinä vaiheessa, kun työterveyshuolto laatii Kelaa varten 90 päivän B-lausunnon. Jos lausunto lähetetään myös Kevaan, voimme tehdä sen pohjalta arvion työntekijän oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen. Keva ei tarvitse muita lausuntoja selvittelyä varten.

Ammatillisen kuntoutuksen varhainen selvittäminen auttaa löytämään työeläkekuntoutuksen asiakkaat oikea-aikaisesti ja edesauttaa näin työurien pidentymistä. Ammatillisen kuntoutuksen tulokset ovat selkeästi paremmat, kun kuntoutusprosessi alkaa hyvissä ajoin sairauspäivärahakauden aikana. Jos työntekijä hakeutuu ammatilliseen kuntoutukseen vasta siinä vaiheessa, kun hän saa jo kuntoutustukea, työhön paluun todennäköisyys on selkeästi pienempi kuin sairauspäivärahakaudelta kuntoutukseen hakeutuneilla.

Toimi näin

  1. Pyydä työntekijältä lupa 90 päivän B-lausunnon lähettämiselle Kevaan tällä lupalomakkeella.
  2. Lähetä kopio luvasta ja B-lausunnosta Kevaan.
    Osoite on Keva, Kuntoutus, 00087 KEVA.

Mitä tapahtuu selvittelypyynnön lähettämisen jälkeen?

Kevan kuntoutusasiantuntija käynnistää 90-selvittelyn, kun asiakirjat ovat saapuneet Kevaan.

Kuntoutusasiantuntija

  • selvittää, täyttyvätkö ammatillisen kuntoutuksen edellytykset.
  • lähettää työntekijälle kirjeen asiasta
  • on tarvittaessa yhteydessä työntekijään myös puhelimitse
  • ohjaa työntekijää ammatillisen kuntoutuksen hakemisessa, jos edellytykset täyttyvät, hakemuksen täyttäminen on ajankohtaista vasta tässä vaiheessa
  • ohjaa aina työntekijää ottamaan yhteyttä työnantajaan. Jos työnantaja haluaa, että Keva ottaa yhteyttä nimettyyn työnantajan tai työterveyshuollon edustajaan, henkilön yhteystiedot tulee liittää em. asiakirjalähetykseen tai nimi tulee ilmoittaa etukäteen sähköpostilla osoitteeseen kuntoutus[ät]keva.fi.

Työnantajan on hyvä kutsua koolle yhteispalaveri kuntoutussuunnitelman laatimiseksi, kun työntekijä on saanut tiedon, että hänellä on mahdollisuus ammatilliseen kuntoutukseen. Jos ammatillisen kuntoutuksen edellytykset eivät täyty, ohjaamme työntekijää, miten tilanteessa kannattaisi edetä.

Lisätietoja 

Kun tarvitset lisätietoja palvelusta, ota yhteyttä omaan asiakaspäällikköösi tai työnantajien puhelinneuvontaan.
Työnantaja-asiakkaan neuvonnan yhteystiedot



Aktiivisen tuen itsearviointi ja kehittäminen

Tiedätkö, miten hyvin aktiivisen tuen toimintatapa toteutuu organisaatiossasi?

Arvioi tilanne Kevan aktiivisen tuen itsearviointityökalulla.

Sen avulla

  • saat selville organisaatiosi toimintatavan nykytilan, vahvuudet ja kehittämiskohteet
  • voit tehdä konkreettisia suunnitelmia toimintatavan kehittämiseksi.

Käytä työkalua joko yksin tai yhdessä esimiesten ja työsuojelusta vastaavien kanssa tai esimerkiksi työhyvinvoinnin kehittämistyöryhmässä. Tällöin jokainen ryhmän jäsen tekee ensin oman arviointinsa, jonka jälkeen käydään yhteistä keskustelua ja valitaan yhdessä keskeisimmät kehittämiskohteet.

Voit tehdä arvioinnin sähköisen työkalumme avulla tai tulostaa itsellesi ja ryhmällesi lomakkeen ohjeineen.

Työkalu aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointiin  

Lomake aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointiin (pdf) 

Ohje aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointiin (pdf)

Arvioinnista kehittämiseen

Tee itsearvioinnin jälkeen suunnitelma aktiivisen tuen toimintatavan kehittämiseksi.

  • Kiinnitä huomioita niihin asioihin, jotka toteutuivat arvioinnissa joko osittain tai ei ollenkaan.
  • Valitse kehittämisen kohteeksi konkreettisia asioita, joita pidät tärkeinä toiminnan parantamisen ja onnistumisen kannalta sekä asioita, joihin voit vaikuttaa itse tai yhteistyökumppaneiden avulla.
  • Kirjaa suunnitelmaan kehittämiskohteet, tavoitteet, toimenpiteet, vastuuhenkilöt ja aikataulut.
  • Sovi myös seurannasta ja arvioinnista.

Kehittämissuunnitelman pohja (pdf) 

 

 

Kevasta tukea aktiivisen tuen toimintatavan kehittämiseen

Aktiivisen tuen kehittämispalvelumme avulla saat 

  • tietoa organisaatiosi toimintatapojen nykytilasta ja toimivuudesta
  • tukea toimintatavan kehittämistyön suunnitteluun ja toteutukseen
  • tehoa ammatillisen kuntoutuksen prosesseihin
  • ohjausta vaikuttavaan työterveysyhteistyöhön. 

Aktiivisen tuen kehittämispalvelu sisältää usein seuraavat vaiheet:  

Kevan konsultointiprosessi

Lisätietoja

Kun tarvitset lisätietoja palvelusta, ota yhteyttä omaan asiakaspäällikköösi tai työnantajien puhelinneuvontaan.
Työnantaja-asiakkaan neuvonnan yhteystiedot