Hyvinvointialueet ja sote-uudistus

Hyvinvointialueiden asiakaspäälliköt

Jokaiselle hyvinvointialueelle on nimetty yhteistyöstä vastaava asiakaspäällikkö sekä osaava moniammatillinen tiimi. Pieneltäkin tuntuva syy on hyvä syy ottaa yhteyttä Kevaan, koskee asiasi sitten eläkevakuuttamista, työkykyjohtamista, työkykyratkaisuja, kuntoutusta, henkilöstön eläketurvaa tai Kevan palveluita. Ota yhteyttä, asiakaspäällikkösi auttaa etsimään oikeat ratkaisut! 

Katso oman alueesi asiakaspäällikön tiedot alta. 

Hyvinvointialueiden ja kuntien maksurakenne vuoden 2023 alusta

Palkkaperusteisen eläkemaksun lisäksi kunnat ja hyvinvointialueet maksavat vuoden 2023 alusta alkaen tasausmaksua. Valtiovarainministeriö vahvistaa tasausmaksun kokonaismäärän vuosittain Kevan valtuutettujen esityksestä.

Tasausmaksua eivät maksa muut Kevan jäsenyhteisöt (osakeyhtiöt, osuuskunnat, kuntayhtymät, säätiöt tai yhdistykset). Eläkemenoperusteinen maksu poistuu.

Tutustu hyvinvointialueiden eläkemaksuihin liitteestä:

Jäsenyhteisöjen eläkemaksuista ja tasausmaksusta löydät lisätietoa verkkosivuiltamme Tietoa eläkemaksuista. 

Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin henkilöstön siirtyessä

Olemme koonneet tälle sivulle tietoa tulorekisteri-ilmoittamisesta liittyen henkilöstön siirtymiseen hyvinvointialueille.

Tietoja päivitetään jatkuvasti ja sivun osoite kannattaa tallentaa selaimeen päivitysten seuraamista varten.

Hyvinvointialueille tai hyvinvointiyhtymiin siirtyvien henkilöiden tietojen tulorekisteri-ilmoittamisessa käytettävä eläkejärjestelynumero vaihtuu, joten palvelussuhteen voimassaoloa ei ilmoiteta tulorekisteriin yhtäjaksoisena.

Huomioi hyvissä ajoin tietojen tulorekisteri-ilmoittamisessa vaadittavat toimenpiteet ja käy tarvittaessa palkkajärjestelmätoimittajan kanssa läpi niiden vaikutukset palkkajärjestelmään.

Palvelussuhteen voimassaolon ilmoittaminen muutostilanteessa

• Siirtyvän henkilön kunnan/kuntayhtymän eläkejärjestelynumerolla ilmoitettu palvelussuhteen voimassaolo pitää ilmoittaa päättyneeksi (pääsääntöisesti loppupäivä on 31.12.2022)

• Siirtyvälle henkilölle on ilmoitettava uusi palvelussuhteen voimassa olo seuraavasta päivästä alkaen (pääsääntöisesti alkupäivä on 1.1.2023) hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän eläkejärjestelynumerolla ja Kevan ilmoittajakoodiston mukaisella maksajan aliorganisaation tunnisteella (Kevan aliorganisaatio).

• Jos henkilö on palkattomalla vapaalla siirtyessään hyvinvointialueen tai -yhtymän palvelukseen, hyvinvointialueen tai -yhtymän pitää ilmoittaa palvelussuhdetiedot tulorekisteriin heti muutoksen yhteydessä palkkatietoilmoituksella ilman ansioita.

Katso täältä yksityiskohtainen ohjeistus palvelussuhteiden voimassaolon ja takautuvasti maksettavien ansioiden ilmoittamisesta eri tilanteissa.

Esimerkkejä tulorekisteri-ilmoittamisen haasteista vuodenvaihteen sote-uudistuksessa

1)
Palvelussuhteen voimassaololle on vuodenvaihteen muutoksessa ilmoitettu tulorekisteriin Kevan ohjeistama katkaisu. Henkilöllä on kuitenkin työeläkealan ansaintajärjestelmässä edelleen saman eläkejärjestelyn alla avoinna muita palvelussuhteen voimassaoloja eri alkupäivillä ja näistä loppupäivä puuttuu. Syynä tähän ovat olleet esimerkiksi palkkajärjestelmän nk. sisäiset siirrot.

Tilanne ansaintajärjestelmässä korjaantuu, kun tulorekisteriin ilmoitetaan loppupäivä myös näillä eri alkupäivillä ilmoitetuille palvelussuhteen voimassaoloille esimerkiksi korjaamalla viimeisintä ilmoitusta kyseisellä alkupäivällä.

2)
Palvelussuhteen voimassaololle on vuodenvaihteen muutoksessa ilmoitettu tulorekisteriin Kevan ohjeistama katkaisu. Loppupäivä on kuitenkin ilmoitettu sellaisella palkkatietoilmoituksella, jossa ei ilmoitettu JuEL-ansiota/on käytetty Vakuuttamisen poikkeustilanteen tyyppi -tietoa Ei vakuuttamisvelvollisuutta (työeläkevakuutus). Tällöin tiedot/loppupäivä ei siirry ansaintajärjestelmään.

Tilanne ansaintajärjestelmässä korjaantuu, kun tulorekisteriin ilmoitetaan loppupäivä esimerkiksi korjaamalla viimeisintä ilmoitusta, jossa on ilmoitettu JuEL:n piiriin kuuluvia ansioita.

3)
Palvelussuhteen voimassaololle on vuodenvaihteen muutoksessa ilmoitettu tulorekisteriin Kevan ohjeistama katkaisu. Sen jälkeen on korjattu aikaisempaa ilmoitusta, jossa loppupäivää ei ole ilmoitettu eikä tähän ilmoitukseen ole korjauksen yhteydessä lisätty loppupäivää. Tämän seurauksena työeläkealan ansaintajärjestelmään rekisteröityneen palvelussuhteen voimassaolon loppupäivä poistuu ansaintajärjestelmästä. Keva ei voi päätellä mistään, onko kyseessä esimerkin kaltainen tapaus vai tilanne, jossa on tarkoituskin poistaa loppupäivä virheellisenä tietona.

Tilanne ansaintajärjestelmässä korjaantuu, kun tulorekisteriin ilmoitetaan loppupäivä korjaamalla viimeisintä ilmoitusta. Loppupäivä on ilmoitettava jokaisessa ilmoituksessa sen jälkeen, kun se on ilmoitettu ensimmäisen kerran.

4)
Vuodenvaihteen muutoksen yhteydessä palkattomalla vapaalla olevan henkilön palvelussuhteelle ei ole siirtynyt palkkajärjestelmästä tulorekisteriin Kevan ohjeistamaa katkaisua – ilmeisesti, koska hänelle ei ole ollut palkanmaksua.
Ellei tietoja saada siirtymään palkkajärjestelmästä, tulee palvelussuhteen voimassaolon katkaisu ja jatko palvelussuhteen voimassaololle seuraavasta päivästä alkaen hyvinvointialueen/-yhtymän eläkejärjestelyn alla ilmoittaa tulorekisterin sähköisen asiointipalvelun kautta uudella ilmoituksella ilman ansioita.

Kevan ilmoittajakoodiston mukainen aliorganisaation tunniste

• Kun työnantaja ilmoittaa julkisten alojen eläkelain (JuEL) mukaisesti vakuutettujen palvelussuhteiden tietoja tulorekisteriin, pakollisia tietoja ovat esimerkiksi eläkejärjestelynumero ja Kevan aliorganisaatio (palkkatietoilmoituksia itsenäisesti tulorekisteriin toimittava toimija). Katso myös muut Kevan pakolliset tiedot Kevan ohjeista

• Jos isolla organisaatiolla kuten hyvinvointialueella/-yhtymällä on käytössä useampi kuin yksi pakollinen Kevan aliorganisaatio, esimerkiksi eläkevakuutusmaksulaskujen perusteiden tarkastaminen saattaa helpottua.

• Jos hyvinvointialue tai -yhtymä haluaa käyttöönsä useamman kuin yhden pakollisen Kevan aliorganisaation, sen on ilmoitettava halutut aliorganisaatiot Kevaan lähettämällä viesti Kevan työnantajan verkkopalvelun viestipalvelussa aiheella Palvelussuhteet ja ansiot tai sähköpostiviesti osoitteeseen tyonantajatiedot@keva.fi

• Huomaathan, että jokaisesta Kevan aliorganisaatiosta on lähetettävä tulorekisteriin oma aineistonsa.

• Jos työnantajalla on useita Kevan aliorganisaatioita, työnantaja voi saada yksittäiselle aliorganisaatiolle oman erillisen eläkevakuutusmaksulaskunsa, jos niin sovitaan.

Perhe- ja omaishoito

• Sote-uudistuksessa toimeksiantosuhteisen perhe- ja omaishoidon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille ja -yhtymille.

• Edellä mainittu ohjeistus jatkuvien palvelussuhteiden voimassaolon päättämisestä ja uuden voimassaolon ilmoittamisesta muutostilanteessa koskee myös näitä palvelussuhteita.

• Perhe- ja omaishoitaja vakuutetaan JuEL:n mukaisesti vain, jos hoitajan ja asianomaisen kunnan tai hyvinvointialueen välillä on toimeksiantosopimus. Näin on myös niissä tapauksissa, kun perhe- ja omaishoitajien palkanmaksun ja tulorekisteri-ilmoittamisen hoitaa yksityinen palveluntuottaja tai ulkoinen toimija, jonka kanssa työnantaja on tehnyt sopimuksen.

• Ulkoinen toimija käyttää perhe- ja omaishoitajien tietojen tulorekisteri-ilmoittamisessa hyvinvointialueen tai -yhtymän eläkejärjestelynumeroa ja toimijalle määriteltyä Kevan aliorganisaatiota, joka toimii maksupisteenä ja saa oman laskunsa.
  
  
• Keva on ilmoittanut ulkoisille toimijoille uudet toimijakohtaiset Kevan aliorganisaatiot kunkin hyvinvointialueen ja -yhtymän eläkejärjestelyn osalta.

Muuta tärkeää huomioitavaa

• Mahdolliset takautuvasti maksetut ansiot ilmoitetaan tulorekisteriin maksuperusteisesti maksupäivän mukaan.

• Ilmoituksessa käytettävän eläkejärjestelynumeron ja Kevan aliorganisaation pitää olla voimassa ilmoitettuna maksupäivänä. Silloin palkkatietoilmoitus siirtyy onnistuneesti tulorekisteriin.

• Tietoa julkisten alojen eläkelain piiriin kuuluvien palvelussuhteiden tietojen ilmoittamisesta löydät Kevan verkkosivujen ohjeesta, koodistosta ja uutiskirjeistä.

• Tulorekisterin yksityiskohtaiset ilmoittamisen ohjeet löydät täältä. Tutustu myös tulorekisterin julkaisemaan infoon hyvinvointialueille. (vero.fi/tulorekisteri)

• Tulorekisteri suosittelee, että työnantaja ilmoittaa palkkatietoilmoituksessa tiedot uusien hyvinvointialueiden työntekijöiden toimipaikoista.

Lue myös uutinen: Tietojen tulorekisteri-ilmoittaminen sote-uudistuksen yhteydessä

Keskeisiä tunnuslukuja hyvinvointialueille siirtyvästä ja kunnissa jatkavasta henkilöstöstä

Kunta-alan henkilöstön keskeisiä tunnuslukuja hyvinvointialueille siirtyvien sekä kunnissa jatkavien näkökulmasta löydät verkkoraportistamme. 

Uutinen: Hyvinvointialueisiin siirtymä edellyttää muutosjohtamista ja yhteistä tilannekuvaa

Raporttiin on koottu Kevan rekistereistä henkilöstö- ja taloussuunnittelun sekä työkykyjohtamisen kannalta keskeisiä tietoja, mukaan lukien

• eläköitymisennusteet
• eläkkeelle siirtynyt henkilöstö
• työkyvyttömyyden perusteet
• työkyvyttömyyshakemukset sekä
• työvoiman tarveanalyysi.

Raportin tietoja voi vertailla esim. eri alueiden välillä.  

Työnantajakohtaisia kunta-alan tilastoja löydät Avaintiedot-palvelustamme.

Työkyvyttömyyden kustannukset ja työhyvinvointi

Tietoa työkyvyttömyyden kustannuksista sote- ja kunta-alan organisaatioissa olemme koonneet Keva tutkii -verkkoalustalle (katso välilehti ”Työkyvyttömyyskustannukset”).

Tutkittua tietoa työhyvinvoinnissa sote-alalla ja muilla julkisen alan työpaikoilla löydät tutkimusraportistamme ”Julkisen alan työhyvinvointi” (pdf).

Kevään 2022 aikana kartoitamme sote-uudistuksen vaikutuksia työhyvinvointiin osana käynnistyvää Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimusta.

Johda henkilöstösi työkykyä muutoksessa

Organisaatiomuutos vaikuttaa myös henkilöstön työhyvinvointiin ja työuriin.

Vaativissa muutostilanteissa on tärkeää tukea henkilöstöä ja kehittää työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen toimintamalleja vastaamaan uuden organisaation tarpeita. Työkykyjohtamisen laatu vaikuttaa suoraan hyvinvointialueiden talouteen. 

Työkykyjohtamisen kehittäminen on keskeistä, jotta hyvinvointialueet voivat onnistua tavoitteessaan parantaa suomalaisten hoidon saatavuutta ja laatua pitäen kurissa myös kustannukset. 

Työkykyjohtaminen muutoksessa 

• ennakoi ja tunnista työkykyyn ja työkyvyttömyyskustannuksiin liittyviä riskejä olemassa olevan tiedon pohjalta
• muokkaa ja uudista työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen sekä työkyvyn tuen malleja niin, että ne vastaavat uutta toimintaympäristöä ja ovat osa alkavaa toimintaa sekä työpaikan arkea
• kohdenna työterveyden toimia tunnistettuihin työkyvyttömyysriskeihin ja muutostilanteisiin liittyviin työkyvyn tuen tarpeisiin. Ennen hyvinvointialuemuutosta olisi tärkeä tarkistaa jokaisen osatyökykyisen tai tehostettua työkyvyn tukea tarvitsevan työntekijän tilanne:
  • sairauspoissaoloilla olevat työntekijät
  • työntekijät, joilla kertynyt paljon poissaoloja
  • kuntoutustuella, ammatillisessa kuntoutuksessa tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevat työntekijät
  • työntekijät, joilla on sovittu työaika- tai tehtäväjärjestelyjä työkyvyn tuen toimenpiteenä sekä
  • lyhyen ajan sisään terveydellisestä syystä uudelleensijoitetut työntekijät.
     

Tutustu Kevan ohjeisiin osatyökykyisten tukemiseksi ja työkykyprosessien selkeyttämiseksi:

• • Osatyökykyiset organisaatiomuutoksessa (pdf)
     
  • Työkykyprosessit ja tietojen siirto organisaatiomuutoksessa (pdf)

Henkilöstön riittävyyttä ja työkyvyn turvaamisesta sote-uudistuksessa pohtivat myös Kevan tutkimuspäällikkö Laura Pekkarinen ja Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Jenni Ervasti kirjoituksessaan: Henkilöstön riittävyys ja työkyky pitää turvata sote-uudistuksessa (Ts.fi)  

Työkykyjohtamisen palvelut muutoksen tueksi

Hyödynnä asiantuntemuksemme, kattavat verkostot ja tutkittuun tietoon pohjautuvat työkalut työkykyjohtamisen tukena. Palvelumme ovat työnantajille maksuttomia. 

Oman asiakaspäällikkösi kanssa voitte suunnitella tarpeisiinne sopiva palvelukokonaisuuden – asiakaspäällikön yhteystiedot löytyvät työnantajan verkkopalvelusta.

Oppimisympäristö

Oppimisympäristössä voit itsenäisesti - ajasta ja paikasta riippumatta - opiskella työkykyjohtamiseen liittyviä asioita ja kehittää oman organisaation toimintaa.

Palvelu on maksuton, eikä sisällä käyttörajoituksia.

Saat Oppimisympäristön käyttöönne tilaamalla tunnukset työnantajan verkkopalvelussa. Voit tilata käyttöoikeuden kenelle tahansa organisaatiossanne – esimerkiksi kaikille esihenkilöille.

Käyttöoikeus on voimassa 365 päivää tilaushetkestä ja sen voi uusia. Oppimisympäristöä voi käyttää kaikilla päätelaitteilla, myös mobiilisti.

• Tilaa tunnukset Oppimisympäristöön työnantajan verkkopalvelussa: Työnantajan verkkopalvelun kirjautumissivu 

Oppimisympäristön koulutussisällöt

Organisaatiossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat henkilöstön ja esihenkilöiden hyvinvointiin monin tavoin. Hyvällä varautumisella ja muutoskyvykkyyden vahvistamisella muutoksesta aiheutuvia työkyvyttömyysriskejä voidaan vähentää. ”Uudistumisen johtaminen ja hyvinvointi muutoksessa” oppimiskokonaisuus on suunniteltu esihenkilöiden ja henkilöstöhallinnon tarpeisiin. Monipuolisilla sisällöillä tuetaan työkykyä ja oppimista ja turvataan sujuva työ organisaatiomuutosten keskellä.

Työurajohtamisen keinoilla voidaan tukea työntekijöiden muutosvalmiuksia ja esihenkilöitä muutoksen johtamiseen. Suosittelemmekin tutustumista "Työurajohtaminen" -oppimiskokonaisuuteen

"Työterveysyhteistyö"-oppimiskokonaisuudessa hyödyllistä tietoa mm. työterveysyhteistyön kilpailuttamiseen, tietojen siirtoon palveluntarjoajan vaihtuessa ja vaikuttavan työterveysyhteistyön suunnittelemiseen.

• Kaikkien oppimiskokonaisuuksien kuvaukset, ohjeet palvelun käyttöönottoon ja vinkkejä koulutussisällön hyödyntämiseen Oppimisympäristö-sivulla.

Tule mukaan hyvinvointialueiden työkykyjohtamisen kehittämisverkostoon

Hyvinvointialueiden työkykyjohtamisen kehittämisverkosto on tarkoitettu hyvinvointialueiden työhyvinvointipäälliköille ja työkykykoordinaattoreille tai vastaavissa tehtävissä hyvinvointialueilla työskenteleville. Ilmoittaudu verkostoon oman alueesi asiakaspäällikölle (yhteystiedot ovat tämän sivun kohdassa "Hyvinvointialueiden asiakaspäälliköt".

• Hyödynnä työkykyjohtamisen kehittämisessä myös valtakunnallisen ja alueellisten työkykyjohtamisen verkostojen tarjonta. Lue lisää kehittämisverkostoista Työkykyjohtamisen kehittämisverkostot

Työkykyjohtamisen 360

TTyökykyjohtamisen 360 -palvelu on tarkoitettu erityisesti organisaation henkilöstöjohtamisesta vastaavien välineeksi muutostuen suunnitteluun. Palvelu tuottaa nopeasti ja resurssitehokkaasti kuvaa työkykyjohtamisen nykytilasta. 

Saat tietoa mm. siitä

• miten työkykyjohtaminen toteutuu johtamisketjussa
• miten varhaisen tuen edistävä ja ennakoiva toiminta vahvistaa työkykyä ja toimii osana muutostukea 
• miten onnistutaan reagoimaan varhain työn sujumattomuuden ja työkyvyn notkahtamisen merkkeihin
• miten työterveysyhteistyö vastaa organisaation tarpeisiin.

Lisätietoja palvelusta saat asiakaspäälliköltäsi.

Sote-uudistus ja muutoksen tuki -kysely

Kysely on tarkoitettu kartoittamaan henkilöstön näkemyksiä sote-uudistuksen läpiviennistä.

Kyselyn avulla saa henkilöstöstä muutosprosessin onnistumisen kannalta keskeistä tietoa, johon voidaan vaikuttaa organisaation omalla toiminnalla. Sen avulla voidaan myös suunnitella ja kehittää muutokseen liittyviä tukitoimenpiteitä.

Kysely on suunniteltu siten, että sitä voidaan käyttää sekä hyvinvointialueille siirtyvälle että kuntiin jäävälle henkilöstölle. Kysely mahdollistaa myös muutoksen seuraamisen.​

Valmiista kysymyssetistä voi vapaasti muodostaa omiin tarpeisiin sopivan kyselyn.​ Kyselyyn sisältyy myös avoimia kysymyksiä​ ja mukaan kyselyyn voi lisätä 1-3 omaa kysymystä​. Kyselyn raportteja voi käyttää muutoksen tuen kehittämisen tukena.

Pääset Sote-uudistus ja muutoksen tuki -kyselyyn kirjautumalla työnantajan verkkopalveluun. Kysely löytyy Avaintiedot-palvelun ”Kyselyt”-kohdasta.

Työelämän kehittämishankkeet

Työelämän kehittämisrahan avulla kunta-alan, sote-organisaatioiden ja hyvinvointialueiden työnantajilla on mahdollisuus saada tukea työelämän kehittämistoimintaan. Rahoitus on kilpailtua. Tuemme strategisen työkykyjohtamisen kehittämisessä, tavoitteena työkyvyttömyysriskin vähentäminen.

Tutustu aiemmin rahoitusta saaneisiin hankkeisiin ja hakuprosessiin: Työelämän kehittämisraha 

Kestävää työelämää -hanke

Kestävää työelämää on julkisen alan työkykyhanke, jonka tavoitteena on vahvistaa julkisen alan työntekijöiden työkykyä.

Hankkeen avulla autetaan julkisen alan organisaatioita palautumaan koronapandemiasta ja työkyvyttömyysriskien kasvusta. Hankkeessa kehitetään entistä parempia välineitä työkykyjohtamisen tueksi. Kehittämistyötä ja muutosta tehdään yhdessä julkisen alan työnantajien kanssa.

• Lue lisää Kestävää työelämää -hankkeesta.

Työterveyspalvelujen järjestäminen hyvinvointialueilla

Mitä hyvinvointialueiden työterveyspalveluiden järjestämisessä tulisi huomioida? 

Olemme koonneet tarkistuslistalle asioita, joiden selvittäminen auttaa luomaan tilannekuvan hyvinvointialueelle siirtyvän henkilöstön työkykyisyydestä ja työterveyshuoltoon liittyvistä
tarpeista. Tavoite on kohdentaa työterveystoiminta työnantajan tarpeita vastaavasti ja vaikuttavasti.

Lataa tarkistuslista käyttöösi (pdf)

Työterveyshuollon sopimukset hyvinvointialueilla

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on koonnut yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton kanssa muistion (13.5) pääkohdista liittyen sopimusten siirtymiseen. Tutustu muistioon KT:n verkkosivuilla "Työterveyshuollon sopimukset hyvinvointialueilla" (kt.fi). 

Oletko hankkimassa työterveyshuollon palveluita?

Tutustu Hanselin työterveyspalvelujen yhteishankintaan: Hansel.fi

Oletko yhtiöittämässä? 

Kevan jäsenyhteisöjä ovat suoraan lain perusteella

• kunnat
• kuntayhtymät
• hyvinvointialueet
• hyvinvointiyhtymät sekä
• Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. (lista ei tyhjentävä)

Kevan jäsenyhteisöksi voi liittyä myös

• osakeyhtiö, jonka kaikki osakkeet ovat yllä mainittujen jäsenyhteisöjen taikka Kevan jäsenyhteisöksi liittyneiden yhdistysten, säätiöiden, osuuskuntien tai jäsenyhteisöksi liittyneiden osakeyhtiöiden omistuksessa
• osuuskunta, jossa on jäseninä vain edellä mainittuja jäsenyhteisöjä;
• osakeyhtiö, säätiö tai osuuskunta, jossa yhdellä tai useammalla, Kevassa lain nojalla eläkevakuutetulla jäsenyhteisöllä on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 §:ssä (Finlex.fi) tarkoitettu määräysvalta ja jonka avulla tuotetaan kuntien tai hyvinvointialueiden lakiin perustuvien tehtävien hoidossa edellytettäviä palveluja sekä näitä välittömästi palvelevia toimintoja
• osakeyhtiö, säätiö tai osuuskunta, jossa yhdellä tai useammalla, Kevassa lain nojalla eläkevakuutetulla jäsenyhteisöllä on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta ja jonka työntekijöiden enemmistö on välittömästi ennen osakeyhtiön, säätiön tai osuuskunnan perustamista Kevan jäsenyhteisön palveluksessa.

Kun mietit jonkin toiminnon yhtiöittämistä, ota ajoissa yhteyttä asiantuntijoihimme

Selvitämme yhteistyössä mahdollisen yhtiöittämisen vaikutukset sekä eläkemaksuihin että henkilöstön eläketurvaan. 

• Asiantuntijoidemme yhteystiedot löydät työnantajan verkkopalvelusta

Lisätietoja yhtiöittämisen vaikutuksista henkilöstön eläketurvaan löydät verkkosivuiltamme.

Eläke-etuudet henkilöstön siirtyessä

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien ja tehtäviä hoitavan henkilöstön siirto kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueelle sekä hyvinvointiyhtymään katsotaan liikkeenluovutukseksi. Liikkeenluovutukseksi katsotaan myös kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevien opiskeluhuollon psykologien ja kuraattoreiden siirtyminen hyvinvointialueelle ja hyvinvointiyhtymään.

Liikkeenluovutukseksi katsotaan myös  tukitehtäviä hoitavien henkilöiden siirrot jos vähintään puolet tehtävistä laissa mainittuja tukitehtäviä.

Jos  yksityisen palvelutuottajan kanssa tehty ostopalvelusopimus on mitätön tai hyvinvointialue, jolle sopimus on siirtynyt, irtisanoo ostopalvelusopimuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö ja edellä 2 momentissa tarkoitettuja tukitehtäviä hoitava henkilöstö siirtyy sopimuksen päätyttyä liikkeenluovutuksena hyvinvointialueelle, jos henkilöstöä on aiemmin ostopalvelusopimuksen perusteella siirtynyt ostopalvelutuottajan palvelukseen. Lisäeläke-etuuksien voimassa olo tarkasteltava näissä tilanteissa erikseen.

Palvelussuhteen yhdenjaksoisuus

Hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät tulevat Kevan jäsenyhteisöiksi eli työeläkevakuutus säilyy henkilöstösiirtymisten yhteydessä Kevassa. Myös osakeyhtiö, yhdistys, osuuskunta ja säätiö voivat liittyä Kevan jäsenyhteisöksi tietyin edellytyksin

Eläke-etuudet säilyvät

Kun siirtyvän henkilöstön palvelussuhteet säilyvät yhdenjaksoisina ilman katkosta julkisten alojen eläkelain piirissä,  lisäeläke-etuudet ja henkilökohtaiset sekä ammatilliset eläkeiät säilyvät.

Ryhmähenkivakuutusta vastaava taloudellinen tuki

Kevan jäsenyhteisö voi ottaa työntekijäin ryhmähenkivakuutusta vastaavan taloudellisen tuen Kevasta. Taloudellinen tuki on kertakorvaus, joka maksetaan kuntatyönantajan palveluksessa olleen työntekijän kuoltua.

Taloudellisen tuen piiriin kuuluu työ- ja virkasuhteessa tehty työ sekä eläinlääkäreiden toimenpidepalkkiot. Taloudellisen tuen piiriin eivät kuulu omais- ja perhehoitajat, luottamushenkilöt tai toimeksiantosopimukset. 

Kevassa taloudellisen tuen kustannukset määräytyvät siten, että järjestelmästä aiheutuneet kulut jaetaan kultakin kalenterivuodelta jälkikäteen etuuden meiltä ottaneiden jäsenyhteisöjen kesken niiden maksamien palkkojen suhteessa.

Taloudellisen tuen maksu edelliseltä kalenterivuodelta vahvistetaan tammikuussa. Taloudellisesta tuesta ei makseta ennakoita.

Vuonna 2021 taloudellisen tuen kustannus oli 0,024871610% sen meiltä ottaneiden jäsenyhteisöjemme palkkasummasta. Vuonna 2023 arvioimme taloudellisen tuen kustannuksen jäävän alle 0,033%:iin taloudellisen tuen alaisista palkoista

Lupaamme vaivattoman ja edullisen vaihtoehdon vakuutusyhtiöiden ryhmähenkivakuutukselle! Ota yhteys oman hyvinvointialueesi asiakaspäällikköön tai lue lisää verkkosivuiltamme.