Työkyvyttömyyskustannuksissa säästöpotentiaalia

Kymmenessä vuodessa Suomen valtion velka on miltei tuplaantunut. Samaan aikaan ovat kärjistymässä jo pitkään tunnistetut riskit, jotka liittyvät esimerkiksi väestön ikääntymiseen, keskimääräisen eliniän nousuun ja huoltosuhteen heikkenemiseen. Ja ne lisäävät julkisen talouden rahareikiä. 

Työkyvyttömyys maksaa vuodessa pelkästään kunta-alalla noin 2 miljardia euroa. Vastaavasti yksityisellä sektorilla työkyvyttömyyden kustannukset ovat noin 4-5 miljardia euroa. Vertailun vuoksi Suomen valtion budjetti on noin 55 miljardia euroa ja valtion velka noin 100 miljardia euroa. 

Kysymys kuuluukin, onko maallamme valttia tunnistaa sellaisia kustannuksia, jotka paitsi haastavat kansantalouden ja eläkejärjestelmän kantokyvyn, myös julkisten organisaatioiden taloudellisen kestävyyden muuttuvassa toimintaympäristössä?

Huomio työkyvyttömyyskustannusten rakenteeseen

Työkyvyttömyyden kustannuksina tarkastellaan tavallisesti neljää kustannuserää:

• Sairauspoissaolot
• Työkyvyttömyyseläkkeet
• Tapaturmat
• Työterveyshuolto

Suuren kaupunkien ja sote-organisaatioiden työkyvyttömyyden kustannukset ovat noin 5 prosenttia organisaatioiden palkkasummasta. Käytännössä tämä tarkoittaa jo yli puolen miljardin välittömiä kustannuksia, ja niissä ei ole huomioitu vielä esimerkiksi sijaisista aiheutuneita kuluja.

Katse sairauspoissaoloihin

Sairauspoissaolot muodostavat kaksi kolmasosaa työkyvyttömyyden kokonaiskustannuksista. Vertailun vuoksi työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuvat kulut ovat vain 15 % kokonaiskustannuksista. Keskiarvojen sijaan on olennaisempaa katsoa sairauspoissaolojen jakautumista henkilöstön keskuudessa. 

Kun tarkastellaan esimerkiksi yhteenlaskettuja sairauspoissaolojaksoja vuositasolla, nähdään, että noin joka kolmas kuntatyöntekijä ei sairasta päivääkään vuoden aikana. Jakauman toisessa päässä ovat vähintään 30 päivää vuodessa sairastaneet (noin 10 % henkilöstöstä), joiden sairauspoissaolopäivät ovat puolet kaikista sairauspoissaolokustannuksista. 

Pitkittyneet sairauspoissaolot aiheuttavatkin kokonaisuudessaan merkittävämpiä kustannuksia yhteiskunnalle kuin pelkästään organisaatiotason laskelmista voidaan havaita. 

Työkyvyttömyyskustannuksiin voidaan vaikuttaa 

Työnantaja voi vaikuttaa merkittävästi työkyvyttömyyden kustannuksiin henkilöstön työkykyä tukevalla toiminnallaan. Tulokset saattavat näkyä sairauspoissaoloissa lyhyelläkin aikavälillä. Toisaalta myös työkyvyttömyyseläkemaksuihin voidaan vaikuttaa, joskin pidemmällä aikavälillä – yleensä muutokset eläkekäyttäytymisessä näkyvät varhe-maksuissa noin 3-5 vuodessa.

Mitä työnantaja voi sitten käytännössä tehdä työkyvyttömyyskustannusten hillitsemiseksi? Oivallisen käytännön esimerkin tarjoaa Joensuun kaupunki, joka työkykyä tukevalla toiminnallaan voitti Sitran ja STM:n Työelämäpalkinnon. Kehuja sai mm. kaupungin käyttämä osatyökykyisten korvaavan työn malli, jossa sairauspoissaolon sijaan työntekijä siirtyy työtehtävään, joka vastaa hänen sen hetkistä työkykyään. 

Keva on mukana asiakkaidensa työkyvyttömyyden kustannusten vähentämistalkoissa

Keva tukee asiakkaitaan esimerkiksi erilaisella työkyvyttömyyteen ja sen kustannuksiin liittyvällä tietotuotannolla. 

Keva avaa työnantajan verkkopalvelussa uuden Avaintiedot-palvelun loppuvuodesta 2017. Palvelusta saa tietoa mm. millaisia kustannuksia työkyvyttömyys organisaatiossasi aiheuttaa, mistä kustannukset koostuvat ja miten niihin voidaan vaikuttaa. Palvelu on alkuun käytössä kaikille Kevan kuntatyönantaja-asiakkaille ja tulee myöhemmin käyttöön myös muille työantaja-asiakkaille.

Palvelu tuottaa tietoja sairauspoissaoloista, työkyvyttömyyseläkkeistä, työ- ja työmatkatapaturmista sekä työterveyshuollosta. Lisäksi palvelussa voi tehdä ajallisia vertailuja sekä vertailuja vastaaviin organisaatioihin. 

Tutustu Avaintiedot-palveluun tarkemmin

• Avaintiedot-palvelusta apua työkyvyttömyyden kustannusten arviointiin ja hallintaan
• Tietoisku Avaintiedot-palvelu.pdf