Keva Työelämä Työkyky
Forma Pauli:

Työelämäpalvelujen muutos ja pysyvyys

Blogi 4.10.2017 Forma Pauli
Keva Työelämä Työkyky

Työskentelin Kuntien eläkevakuutuksessa ja sittemmin Kevassa työelämän kehittämiseen liittyvien aiheiden parissa vuosina 1999-2017. Miten työelämän kehittäminen on tänä aikana muuttunut ja mikä on työelämäpalvelujen ydintä nyt ja tulevaisuudessa?

Eläkelaitos ei ole kaikkien mahdollisten työelämäpalvelujen tavaratalo. Työelämään liittyvät palvelut kytkeytyvät eläkelaitoksen perustehtävään työurien tukemisen ja työkyvyttömyysriskin hallinnan kautta.

Kevan työelämäpalveluilla autetaan työnantaja-asiakkaita kehittämään työkykyjohtamistaan. Lopputulokset näkyvät pienempinä työkyvyttömyyskustannuksina, työn tuloksellisuutena ja hyvänä asiakaskokemuksena. 

Työkykyjohtaminen on työkykyongelmien havaitsemista sekä niihin tarttumista oikea-aikaisesti ja oikealla tavalla. Se on myös työkykyasioiden mittaamista, seurantaa ja toiminnan kehittämistä. Työkykyjohtamiseen kuuluu, että organisaatio osaa käyttää esimerkiksi ammatillista kuntoutusta ja osatyökyvyttömyyseläkettä sekä tehdä tuloksellista yhteistyötä työterveyshuollon kanssa.

Organisaatioiden prioriteetit ovat muuttuvaisia. Siksi ei riitä, että työkykyasiat ovat organisaation prioriteetti. Ollakseen pysyvää, työkykyjohtamisen tulee olla osa organisaation kulttuuria. Kehittynyt työkykyjohtamisen kulttuuri ei ole pelkästään erilaisiin ongelmiin reagoivaa, vaan se edistää työkykyisyyttä säilyttäviä olosuhteita. 

Johtamisen merkitys

Monet asiat kilpailevat organisaatioiden johdon huomiosta, erityisesti muutostilanteissa. Siksi ei ole itsestään selvää, että työkykyasioiden johtaminen on osa organisaation muuta johtamista. Usein on kuitenkin niin, että hyvin johdetut organisaatiot johtavat myös työkykyasioita hyvin.

Työkykyjohtaminen on osa HR:n toiminta-aluetta, mutta HR tarvitsee johdon tuen pystyäkseen toimimaan. Yhteinen keskustelu muun johdon kanssa voi käynnistyä esimerkiksi työkyvyttömyyskustannusten kautta. 

Tiedon merkitys on työkykyjohtamisessa suuri. Olennaista tietoa saadaan esimerkiksi HR-järjestelmistä, työterveyshuollosta, tapaturmavakuuttajalta, eläkevakuuttajalta ja erilaisista kyselyistä. Ongelmana ei useinkaan ole tiedon määrä. Haasteena saattaa olla tiedon pirstaleisuus ja osaaminen johtopäätösten tekemisessä sekä pitkäjänteinen kehittäminen.

Mikä muuttui, mikä pysyi?

Kuluneen noin viidentoista vuoden aikana työelämätoiminnassa on ollut sekä pysyviä että muuttuvia elementtejä. Toiminnan fokus on täsmentynyt edellä kuvatulla tavalla työkykyjohtamiseen.

Matkan varrella on käytetty erilaisia käsitteitä. On puhuttu työkykyä ylläpitävästä toiminnasta, työhyvinvoinnin edistämisestä ja sittemmin työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisesta.

Kevan tutkimuksissa on vuosien varrella tarkasteltu työntekijöiden työhyvinvointia ja työkykyä sekä toisaalta työnantajien toimintamalleja ja työkykyjohtamisen eri osa-alueita. Tutkimukset osoittavat toimintamallien parantumista yli ajan.

Asiakkaiden toiminta ja osaaminen työkykyjohtamisessa on kehittynyt. Asiakkaiden tarpeet ovat erilaisia myös työkykyjohtamisen kehittyneisyyden tai tason mukaan ja tähän erilaisuuteen on Kevankin sopivalla tavalla vastattava.

Julkisen sektorin työelämän ja johtamisen laatu on yksi kestoaiheista vuosien varrelta. Julkisessa keskustelussa mielikuvien tasolla julkisen sektorin työelämä on usein altavastaajana. Tutkimukset ja käytännön esimerkit kuitenkin osoittavat, että kunnat ja muut julkisen sektorin organisaatiot voivat työelämäasioissa olla myös suunnannäyttäjiä. Faktat muuttavat myös mielikuvia ajan myötä. 

Edessä teknologian kehittymistä ja uudistuvia rakenteita

On mielenkiintoista ajatella, miten työelämäpalvelut muuttuvat seuraavien 15 vuoden aikana. Digitaalisuus muuttaa nopeasti työelämäpalveluja. Tiedon hyödyntäminen on helpompaa ja työkykyjohtamiseen liittyviä sisältöjä voidaan tarjota uusilla tavoilla. Palvelut ovat vuorovaikutteisempia ja modulaarisia, joista asiakas voi valita itselleen sopivat vaihtoehdot.

Hieman pidemmän ajan kuluessa tekoäly tulee mukaan analysoimaan tietoja. On kaikki mahdollisuudet siihen, että digitaalisuuden etenemisen myötä sekä asiakaskokemus että palvelujen vaikuttavuus paranevat. 

Teknologian kehittyminen saattaa myös tuottaa läpimurron juuri siinä ydinkysymyksessä, miten saada työhyvinvointi- ja työkykyasiat pysyvästi osaksi organisaation muuta johtamista ja johdon huomiota.

Julkinen sektori on uuden edessä myös sote- ja maakuntauudistuksen myötä. Uusien ja uudistuvien organisaatioiden tulee saada työkykyjohtamisen toimintamallinsa rakennettua tai uudistettua.

Tämä tukee muutoksen toteutusta ja organisaatioiden tuloksellista toimintaa yleisemminkin. Jotta tämä onnistuu, johdon tulee muutosprosessin keskellä kiinnittää huomiota työkykyjohtamiseen, vaikka monet muutkin tärkeät asiat odottavat ratkaisua. Kuulostaako tutulta? 

Kirjottaja Forma Pauli
Forma Pauli

Kirjoittaja toimi Kevan työelämäpalvelujen johtajana.

Kaikki kirjoitukset

#kevanblogi

Ajankohtaisia teemoja ja uusia näkökulmia eläkkeistä, johtamisesta ja työelämästä. Mitä tapahtuu kunta-alalla? Entä miten sote- ja maakuntauudistus etenee? Miten toimia työelämän myllerryksessä?

Kaikki kirjoitukset

Kirjoittajat

Tilaa RSS-syöte Tilaa RSS-syöte  

Uusimmat kirjoitukset

Lue lisää blogikirjoituksia